Nimi: Yksisarvinen nimeltä Petja
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: huumori, kaverihöpöily
Paritukset: Aatu/Jami, taustalla Mika/Petja
Haasteet: Random10 ja Genretasohaaste (huumori)
Muuta: Jatkoa shotille
Kipinöitä, S
A/N: Tervetuloa takaisin tähän verseen! Melko pian Kipinöiden kirjoittamisen jälkeen aloin suunnitella seuraavaa osaa ja seuraavaa paria. Rakastuin Aatuun ja Jamiin, ja se varmaan näkyy tän shotin runsaasta dialogista. Lukuiloa!
Yksisarvinen nimeltä Petja
Jami keittää kolmannen kupillisen teetä. Hän haukottelee ja vilkuilee kelloa. Se on jo puoli viisi. Minne se jätkä on itsensä hukannut? Jami yrittää keskittyä kuuntelemaansa podcastiin, mutta ajatukset harhailevat mahdollisissa kauhuskenaarioissa. Hän tietää, ettei tarvitsisi valvoa ja odottaa. Mika on aikuinen. Se saa tulla kotiin, milloin huvittaa.
Jami katsoo kännykkäänsä. Mika ei ole saanut hänen viimeisimpiä viestejään. Hän keksii heti monta normaalia selitystä: akku saattaa olla loppu, yhteys heikko tai sitten se idiootti on taas vahingossa jättänyt kännykkänsä lentotilaan. Jami on hölmö murehtiessaan tällä tavoin. Varsinkin, kun Aatu sen kuin nukkuu, vaikka Mika on
sen kämppis. Jami ei voi itselleen mitään. Hän on isoveli ja läheisistä huolehtiminen tulee selkärangasta.
Välillä on vaikeaa olla täysipäiväinen opiskelija, kun samaan aikaan pitäisi katsoa neljän pikkusisaruksen perään. Tai ei hänen
tarvitsisi. Kyllä porukat niistä huolen pitää, mutta paha vain, kun kersat eivät kerro vanhemmilleen kaikkea siitä, mitä ne tekevät ja kenen kanssa. Jami tietää enemmän, ja se on hänen vastuunsa. Hän on aina ensin isoveli ja vasta sitten kaveri, poikaystävä ja opiskelija. Ehkei kavereita kuuluisi vahtia näin, mutta sellainen hän vain on.
Lukko rapisee. Jami riisuu kuulokkeensa suoristautuen keittiön pöydän äärellä. Mika tulee sisään. Se hyräilee hiljaa. Keittiöstä tuleva valo houkuttelee Mikan oviaukkoon ihmettelemään, kuka kumma on vielä hereillä.
”No jo on aikakin, että tuut himaan, senkin paska”, Jami tokaisee. Mika näyttää pahoittelevalta. Se tulee keittiöön ja ottaa lasillisen vettä.
”Sori. Mun akku kuoli jo kahelta”, Mika sanoo. ”Ja sadannen kerran: sun ei tarvii venata mua joka kerta, jos en vastaa.”
”No todellaki tarvii!” Jami tuhahtaa. Mika pyörittelee silmiään. Siinä on jotakin eri lailla. Mikan kasvot loistaa eikä se osaa lopettaa hymyilemistä. ”Mitäs sulle on sattunut?”
”Aikamoista”, Mika naurahtaa, ja vasta nyt Jami huomaa, miten innoissaan se on. Jätkähän ihan kihisee. Hän hymyilee tahtomattaan, vaikka vähän yhä tekisi mieli läksyttää Mikaa.
”No?”
”Muistatko sä, kun joskus oon puhunut siitä jätkästä, joka oli Kastajaisissa?” Mika sanoo. Jami tietää heti, kenestä Mika puhuu. Suu loksahtaa auki, ja hän on ylhäällä.
”Ei oo vittu totta! Sä löysit sun yksisarvisen!” Jami huudahtaa ja ravistelee Mikaa olkapäistä. Jätkä nauraa ja melkein hyppii paikoillaan. ”Älä kerro enempää. Aatukin tahtoo kuulla.”
Jami menee Aatun huoneeseen. Se nukkuu siellä vaimeasti kuorsaten. Jami hyppää Aatun päälle säikäyttäen sen suunniltaan.
”HELVETTI MITÄ!” Aatu karjahtaa. Se syöksyy sokeasti ja putoaa sängyltä. Jami nauraa katketakseen. Aatu herää tarpeeksi alkaakseen kiroilla.
”Jami, vitun runkkari! Sulta pitäis leikata pallit ja syöttää ne koirille! Vittu, sä oot yks iso läjä löysää paskaa!”
Aatu nousee ja loikkaa kimppuun kostaakseen. He painivat, kunnes Mika uhkaa, ettei kerrokaan mitään. He malttavat päästää toisistaan irti. Mika on löytänyt Aatun laturin, ja se selaa jo toiveikkaan näköisenä kännykkäänsä. Mikan naama venähtää ja kännykkä jää yöpöydälle.
”No? Miksi mut piti herättää?” Aatu huohottaa.
”Mika on saanut miestä”, Jami lavertelee.
”MIKA MY BOY!” Aatu huutaa ja ryntää halaamaan. ”Puskapanollako sä kävit? Kai muistit käyttää kumia?”
”Hyi vittu, oo hiljaa”, Mika tokaisee ja tönii Aatun takaisin sängylle kömpien itse perässä. ”En mä ketään pannut.”
”Väärä hälytys siis. Oot säkin kans yks hyödytön munapää”, Aatu sanoo Jamille ja potkii Mikaa toiselle puolelle. Aatu hautaa päänsä tyynyyn, mutta kyllä se vielä kuuntelee.
”Kerro nyt alusta”, Jami sanoo.
”No siis. Te muistatte, miten mä joskus itken sen Kastajaisissa tapaamani tyypin perään? Arvatkaa vaan, kehen mä törmäsin tänään puistossa!” Mika intoilee. ”Hetken oikeesti luulin, että nään unta. Sillä oli erivärinen- ja pituinen tukka, mutta tunnistin sen naamasta. Sit mä menin pyytää tulta, ja me alettiin jutella. Olin juonut ja kauheen hermostunut ja te tiiätte, että hermostuneena mä vain puhun ja puhun.”
”Hermostuneena
ja innostuneena”, Jami hymähtää. Mika virnistää nolona.
”Me muisteltiin Kastajaisia, puhuttiin jotain bilettämisestä ja sitten me jo pussailtiinkin! Se oli niin ihmeellistä ja ihanaa. En kestä”, Mika huokaa ja mätkähtää selälleen Aatun viereen. Se potkii jalkojaan ja kiemurtelee fiiliksistään. Se on kauhean suloista. Aatukin huomaa ja virnuilee.
”Mulle ei ikinä tapahdu mitään tällaista”, Mika sanoo. ”Aaa, toivottavasti se tekstaa mulle!”
”Annoit sille sun numeron?” Aatu kysyy. ”Sähän oot hurjaksi heittäytynyt.”
”Pakkohan mun oli! Me pussailtiin, ja se oli
upeaa. Voitteko te muka sanoa samaa jostain teidän kännipussailuista?” Mika kysyy. ”Sen nimi on Petja. Eikö oo ihana nimi?”
”Näemmä tarpeeks omituinen sulle”, Jami sanoo. ”En kyllä vieläkään voi uskoa, että se teki suhun sellaisen vaikutuksen
kolme vuotta sitten.”
”Mikaan on aika helppo tehdä vaikutus”, Aatu sanoo. ”Suhun taas? Ei niinkään.”
”Jos vaikka pidättäytyis oksentamasta mun päälle, niin se ois jo jotain”, Jami sanoo kuivasti.
”Se tapahtu vasta illan lopuks!” Aatu puolustelee. ”Ja hurmasin sut siitä huolimatta. Piti kuule antaa kaikki peliin sisusnesteitä myöten.”
”Aatu, suu kiinni”, Mika huokaa. ”Et nyt pilaa mun fiilistä puhumalla oksennuksesta.”
”Jami aloitti!” Aatu sanoo. Jami ja Mika eivät enää kuunnelleet.
”Luuletteko, että se tekstaa mulle?” Mika kysyy. ”Entä jos mä olinkin ihan ääliö?”
”Et sä nyt hirveen ääliö voinut olla, kun päädyit pussailemaankin”, Jami rauhoittelee. ”Varmasti se tekstaa sulle, ja jos ei, se on idiootti.”
Mika huokaa syvään.
”Taidan olla ihastunut”, se tunnustaa. ”En ees tunne sitä ja oon ihastunut. Onko kukaan niin toivoton kuin mä?”
”Noup. Siinä sä oot ihan yksin maailmanmestari”, Jami hymähtää. Mika huokaa taas.
”Miksi tunteet vie mua aina näin lujaa?” se uikuttaa. ”Ihan tyhmää.”
”Älä paru siinä, iso mies”, Aatu sanoo. ”Sulla oli menoa ja meininkiä ja sait kivat kiksit siitä. Saisit olla iloinen.”
”Mä oonkin”, Mika sanoo. ”Ja jos se ei tekstaa, niin voin silti muistella tätä hyvällä.”
”Niin sitä pitää!” Aatu kehaisee.
”Mut toivon silti, että se tekstaa”, Mika sanoo. ”Haluun jonkun, jota halailla ja pusutella.”
”Sulla on meidät”, Aatu huomauttaa vähän mustasukkaisena. Jami tyrkkää sitä. Aatu on välillä niin pöljä.
”Ei se oo sama asia!” Mika nauraa. ”Sä et ymmärrä, kun et itse tarvitse sellaista hellyyttä.”
Aatu puhahtaa, mutta ei kiellä. Jamia alkaa yhtäkkiä hymyilyttää. Mika on ihastuneena hirmuisen hellyttävä.
”Mika haluaa poikaystävän!” Jami rallattaa. ”Mika haluaa oman hanipupusen!”
”No niin haluunkin”, Mika sanoo suoraan. ”Paremman kuin sulla.”
”VOOU NYT HEI!” Aatu huutaa ja kierähtää Mikan päälle tyrkkien ja kutittaen sitä, kunnes Mika kömpii Jamin syliin turvaan.
”No, eipä oo hääppöiset vaatimukset”, Jami virnuilee Mikan kiharoiden yli. Mika tirskuu Jamin paitaan, ja Aatu yrittää näyttää loukkaantuneelta, mutta ei se osaa. Aatu virnuilee ja kömpii muiskaamaan tahallisen märän suukon Jamin huulille.
”Samat sanat sulle, beibe.”
Jami pudistaa päätään ja pyyhkii ylimääräisen syljen kämmenselkäänsä.
”Oot ällöttävä”, Jami tuhahtaa. Aatu virnuilee häpeämättömästi. Se on täydellisen itsetietoinen asiasta. ”Minkä näköinen se Petja on?”
Mika ei vastaa.
”Mika?” Tuhinaa. Mika on nukahtanut.
”Anna sen höntsän nukkua. Sillä on ollut vauhdikas ilta”, Aatu sanoo. ”Mikasta on tullut reipas nuorukainen, kun se jo iskee kadulta poitsujakin. Eihän se kohta tarvii meitä ollenkaan. Sä varmaan sekoot, kun ei oo enää ketään, jonka perään kattoo.”
”Kyllä se vielä apua tarvii”, Jami sanoo. ”Ei Mika tiedä deittailusta juuri mitään.”
”Ai, koska sä olet sen alan asiantuntija?” Aatu nauraa. ”Eihän mekään juuri
deittailtu. Me tavattiin, naitiin ja tässä ollaan.”
”Tosi romanttinen tiivistelmä”, Jami sanoo vakavalla naamalla, mutta suupieliä alkaa nykiä kesken lauseen. Ei hän osaa Aatua kusettaa. Jami ei kaipaa romantiikkaa, kuten ei Aatukaan. Siksi he toimivat.
”Ala nukkua, pälli”, Aatu vastaa ja kääntää selkänsä. Jami hymähtää ja kömpii Mikan ylitse Aatun puolelle, koska muuten hän putoaa sängystä.
”Sun pitäis hommata isompi sänky”, Jami nurisee, koska siinä on kolmelle aika ahdasta.
”Mee Mikan sänkyyn. Siellä on tilaa”, Aatu sanoo ärtyneenä ja unisena.
”En jaksa”, Jami sanoo.
”Lopeta sit se valitus”, Aatu käskee. Jami tottelee. Hän kääntyilee oikeaa asentoa etsiessään. Sänky natisee, mutta Aatu kuorsaa jo. Sillä on sitten ihmeelliset unenlahjat. Jami pysyy hereillä vielä tunnin odotellen unta ja selaten Instagramia. Välillä hän saa töniä niin Aatua kuin Mikaakin, ettei ne kaksi tukahduta häntä väliinsä. Ne on kumpikin omituisia unissaan vääntelehtijöitä.
Joskus yhdeltätoista Jami havahtuu siihen, että Mikan kännykkä pitää ääntä. Ärtyneenä hän nappaa yöpöydältä mokoman riesan. Kolme viestiä tuntemattomasta numerosta. Jamin suu leviää hymyyn. Se on takuulla se Petja. Jami panee kännykän äänettömälle ja kääntää kylkeä. Hän tietää jo, että herättyään Mika tulee olemaan aivan sietämätön.
A/N2: Jaa! Unohdin ensin, että Mikalta loppui akku, mutta onneksi on aina joku, joka tuollaisista sanoo. Korjasin nyt tuon epäjohdonmukaisuuden pois! ^_^