Ficin nimi: Toisia todellisuuksia
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Voltron: Legendary Defender
Ikäraja: k-11
Paritus: Acxa/Lotor
Genre: Draama
Summary: Lotor selvästi kuuli hänen kysymyksensä, mutta kesti hetken, ennen kuin tämä antoi vastauksen. Hetken Acxa oli jo uskonut, ettei saisikaan sellaista.
A/N: Pohdin tämän pätkän teemaa ensin toisella parituksella (taisi olla Lancelot), mutta totesin, että tämänkaltainen asetelma toimii ehkä aavistuksen paremmin. Lisäksi uusi ship, jopas jotakin. :O Ikärajaa mietin myös kotvasen, mutta pelasin varman päälle. Osallistuu haasteisiin Se oikea ja sen haaremi, Perspektiiviä parittamiseen (pahikset) ja Het10.
***
Acxa huokaisi, kun Lotorin kuuma, hikinen keho lakkasi painamasta häntä lakanoita vasten. Hän kuunteli vallitsevaa hiljaisuutta ja nousi hetken kuluttua istumaan. Pieni jomotus sai hänet irvistämään hienoisesti. Lotor ei ollut rakastajana koskaan helläkätinen.
Ajatuksissaan Acxa siveli prinssin hiussuortuvia tämän levähtäessä hänen vieressään. Suu, joka oli hetki sitten huohottanut hänen korvaansa, aukeni rauhallisiin uloshengityksiin. Oli vaikea aavistaa, mitä Lotor ehkä näki suljettujen silmäluomiensa takana.
Oletko huomannut? Hän sulkee silmänsä aina pohtiessaan.
Ilman Ezorin toteamusta Acxa ei ehkä olisi havainnutkaan asiaa, mutta kommentin kuultuaan hän oli kiinnittänyt siihen enemmän huomiota. Lotorilla todella oli paljon pohdittavaa.
”Mitä mietit, sir?” hän kysäisi ennen kuin ehti estää itseään. Lotor selvästi kuuli hänen kysymyksensä, mutta kesti hetken, ennen kuin tämä antoi vastauksen. Acxa oli jo uskonut, ettei saisikaan sellaista.
”Mietin toisia todellisuuksia”, Lotor sanoi silmiään avaamatta.
”Ajatteletko sellaisia usein?”
”Toisinaan.”
”Mutta miksi?”
Lotorin kulmien väliin laskeutunut ryppy sai Acxan aavistelemaan utelun käyneen ehkä liian henkilökohtaiseksi.
”Tahdon selvittää niiden salat”, prinssi totesi sitten. ”Uskon, että niillä on minulle runsaasti annettavaa.”
Arvatenkin Lotor puhui vallasta ja maineesta, Acxa tuumi. Tätä ylpeämpää miestä olikin vaikea nimetä. Ehkä Lotor käyttikin usein aikaansa kuvitellakseen eteensä nykyistä paremman todellisuuden, jossa koko maailmankaikkeus lepäsi tämän jalkojen juuressa.
”Kuinka ajattelit hallita useampaa todellisuutta samaan aikaan, sir?”
Silloin Lotor avasi silmänsä.
”En puhunut hallitsemisesta sanaakaan.”
”Ai... Mitä sitten?”
Acxan pienen hymyn korvasi nopeasti silkka hämmennys, etenkin kun Lotorin ilme kävi yhä tylymmäksi.
”Kyseletpä sietämättömän paljon.”
”Pyydän anteeksi”, hän sanoi hiljaa ja kohtasi Lotorin selän, kun tämä ensin kääntyi kyljelleen ja nousi sitten istumaan niskaansa venyttäen. Prinssin olemuksessa oli tuttua välinpitämättömyyttä, joka tuntui nyt tavallistakin torjuvammalta.
”Sinun on parasta poistua.”
Acxa painoi katseensa. ”Ymmärrän.”
Lotorin kanssa oli helppoa tuntea itsensä vain hetken huviksi ja hyödyksi. Kukaan ei koskaan päässyt tätä lähelle, mutta sellaisen ihmeen mahdollisuuskin lipsui hänen sormiensa läpi jälleen kerran.
Sellaista se oli siinä todellisuudessa.