Ficin nimi: Sinusta yhä pakahdun
Kirjoittaja: Winga
Ikäraja: S
Tyylilaji: söpöilevä katsaus arkeen (eli öö fluffy slice of life)
Paritus: Ginny/Luna
Vastuuvapaus: Juu, en omista, Row-täti omistaa, en tee tällä rahaa.
Yhteenveto: Luna haluaa tehdä jotain, vaikka Ginny olisi ihan tyytyväinen, jos saisi vain tuijotella tätä tänään.
Kirjoittajalta: Elikäs Beelsebuttille synttärilahja. Toivottavasti tykkäilet :3
Sinusta yhä pakahdun
Lunalla on päällään mekko, jonka kankaassa on lentäviä lintuja. Ginny katselee, kun ne lentävät ympäri Lunan vartaloa ja pysähtyvät silloin, kun Lunakin pysähtyy.
”Minä haluaisin tehdä tänään jotain”, Luna sanoo ja pysähtyy Ginnyn eteen. Ginny nostaa katseensa Lunan silmiin ja kohottaa kulmiaan. ”No en minä tiedä mitä! Voisimme lähteä vaikka ulos, tuolla on kaunis ilma, ja me ei olla käyty piknikillä pitkään aikaan. Tai sitten voitaisiin mennä ihan ostoksillekin. Haluaisin ostaa Rolfin uuden kirjan, vaikka luinkin sen ensimmäisen version ennen kuin hän lähetti sitä eteenpäin.”
Ginny hymyilee. ”Minä oletin hänen lähettävän sinulle kopion.”
”Ei ole vielä ainakaan näkynyt. Voi kyllä olla, että osa kritiikistäni oli liikaa hänelle. Miten hän muka voi väittää, että ruispääkkiset ovat vihamielisiä olentoja! Minä vietin niiden elinalueella kuukauden, ja kohtelimme toisiamme vain hyvin”, Luna sanoo, ääni kohoten. Ginny ei vieläkään tunnista kaikkia olentoja, joista Luna puhuu, mutta nainen aina innostuu niin paljon, ettei Ginny voi kuin kuunnella lumoutuneena ja yrittää pysyä perässä. ”Minä haluaisin tietää, mitä hän siihen kirjoitti, muuttiko mitään. Ja voisimme mennä syömään sen jälkeen! Sinä sanoit haluavasi testata sen uuden ravintolan naapurissa.”
Ginny tarttuu Lunaa kädestä ja vetää istumaan viereensä. ”Eiköhän sinne ole pitkät jonot varauksia.”
”Hyvä on, minä olen suunnitellut meille tätä iltaa vähän”, Luna toteaa ja puristaa Ginnyn sormia. ”Ajattelin, että tekisi sinullekin hyvää, että menisimme vähän ulos ja treffeille. Emme ole ehtineet pitkään aikaan tehdä mitään, kun sinulla on treenejä ja minulla on ollut matkoja ja kirjoitettavaa ja vertaisarvioitavaa.”
Onni puristelee Ginnyn rintaa, niin kuin monesti aiemminkin. Joskus, ennen kuin he alkoivat Lunan kanssa tapailla, hän oli miettinyt, voisiko heistä edes tulla mitään, kun oli tuntunut, että he elivät eri tasoilla maailmankaikkeutta. Sitten he olivat alkaneet tapailla, ja Luna oli ollut niin positiivinen, tuonut positiivista energiaa kaikille Ginnyn elämän tasoille, ja Ginny oli todennut, että tämä saattaisi olla se, mitä hän ei ole edes tiennyt haluavansa. Ja sitten Luna olikin jo ehdottanut yhteistä asuntoa (siihen ehti mennä pari vuotta putoamista rakkauteen), ja Ginnyn vastaus oli ollut "tietenkin". Onni oli läikähdellyt siitä asti ja jo ennen sitä Ginnyn rinnassa aina, kun Luna oli muistuttanut sanoillaan ja teoillaan välittävänsä Ginnysta niin paljon.
Huomaamattaan Ginny vetää Lunan syleilyynsä ja tämä nauraa ja suutelee Ginnyn naamaa ympäriinsä. Kevyitä suudelmia, kunnes Ginny vastaa huulille osuvaan suudelmaan eikä päästä irti.
Lopulta Luna vetäytyy suudelmasta nauraen. ”Toki voimme jäädä sänkyynkin, pöytävaraukseen on vielä useampi tunti.”
Ginny pörröttää Lunan hiuksia. ”Ei, mennään hakemaan sinulle se kirja. Voit sitten kertoa, mihin lopputulokseen Rolf on päätynyt sinun kommenttiesi suhteen.”
