Multifandom | Satumestarin tarinoita, S, joulukalenteri 2017, 24/24

[LillaMyy]

Lunalotta: Parituksesta on kyllä jo helppo arvata, kuka on lahjan saaja. Sen kertominen on lähes tulkoon mahdotonta, eikä aina sen jälkeen ole kyllä edes euforinen olo, mutta jos saa tuollaisen vastaanoton kuin Harry sai, niin miksikäs ei. Kiitti kommentista! (:

Beelsebutt: Lumen tulo ON iso juttu, mutta ehkä tässä ollaan tosiaan jossain vähän etelämpänä. Lumipesut on kans kyllä kovin kivoja, jos olisi joku, joka pestä siellä lumessa! Hermione tuntee pojat liian hyvin, joten hän osaa aavistella, koska on parempi olla jossain muualla. Kivaa, että tykkäät tuosta noin paljon, koska en turhan usein kirjoittele Rarrya! Kiitos kommentista! (:

14.12.

”Isä, miksi tämä Harry on kahden eri ihmisen kanssa?” Catriòna kysyy uteliaana ja laskee tyhjentyneen kaakaomukinsa pöydälle.
”Onko?” Iain kysyy ihmeissään, sillä häneltä on mennyt ihan ohi koko juttu. Hänkin kurottaa laskemaan kaakaomukinsa pöydälle ja tutkailee satukirjaa tarkemmin.
”Joo, se oli tässä viimeisessä sadussa ja sitten siellä jossain, missä joku ei keksinyt sille mitään joululahjaa”, tyttö vastaa.
”No, kappas, niinpäs olikin”, Iain myöntää selailtuaan sylissään olevaa kirjaa.
”Mutta miksi?” Catriòna inttää.
”Kenties nämä sadut sijoittuvat eri aikoihin”, Iain selittää.

”Eli toisessa ne on aikuisia ja toisessa lapsia?” Catriòna varmistaa hetken kuluttua ymmärtäneensä oikein.
”Esimerkiksi”, Iain vastaa.
”Okei”, tyttö haukottelee leveästi.
”Ja sitten unille”, mies toteaa nähdessään haukotuksen.
”Joo”, Catriòna myöntyy ja ojentaa käsiään isälleen.
Iain huokaisee, nousee sohvalta ja nostaa sitten viisivuotiaan tytön syliinsä. Catriòna kiemurtelee parempaan asentoon ja sulkee silmänsä.

Iain kävelee kohti tytön huonetta tasaisin askelin, ja Catriòna on simahtanut jo paljon ennen kuin mies peittelee tämän sänkyynsä.

Seuraavana iltana Iain istuu jo valmiiksi sohvalla satukirja edessään odottamassa Catriònaa satuhetkeen. Tyttö saapuukin punaiset hiukset hulmuten resuinen nalle kainalossaan isän vierelle, sillä tällä kertaa Seòsaidhkin tulee kuuntelemaan tarinoita. Hän on jo niin vanha, ettei tarvitse iltasatuja, mutta haluaa kuitenkin kuulla niitä isän lukemana. Etenkin, kun Catriòna on kehunut niitä.

[Odo]

Luin itseni taas kartalle. Nämä ovat kyllä vallan sokerisia, mutta hyväntuulisia! Tykkään edelleen ehkä eniten noista originaalipätkistä, ne on jotenkin niin somia ja kalenterin paras oli just tuo viimeisin.

”Isä, miksi tämä Harry on kahden eri ihmisen kanssa?” Catriòna kysyy uteliaana ja laskee tyhjentyneen kaakaomukinsa pöydälle.

Nauroin. Ihan huippua ja tässä näkee just sen, miten lapset on usein tarkkanäköisempiä ja uteliaampia kuin aikuiset. Mielestäni hyvä lapsikuvaus, mutta myös hauska, kun Harrya tosiaan paritetaan vähän kaikille. Isältä kuitenkin hyvä vastaus, voihan sitä tosiaan elämän aikana olla useampia suhteita.

[Lunalotta]

Awww taas Catrionaa. Sen punainen tukka <3 tykkään punatukkasista ihmisistä (samoin kuin vaaleatukkaisista tosin), ja punapää-lapsi on niin söpö <3 osaisinpa piirtää niin voisin tehdä Catrionasta kuvan Ihanan tarkkanäköinen vaikka väsyttääkin! Ja nukahti isän syliin <3 kiitos tästä

[Beelsebutt]

Nöf Catriònaa <3 juuri siksihän siellä on kaksi eri Harrya, eri ikäisiä ovat! :E

Mutta söpöilyä tämä on, tuommoista isä-tytär-likeisyyttä, ihan kateeksi käy <3


Kiitos taas tästä!

[LillaMyy]

Odo: Joo, kuten aina, niin se alun sokerisiirappi ei ole siellä ihan vain huvin vuoksi, koska nämä on nimenomaan juuri sitä! Kivaa, että tykkäilet niistä originaalipätkistä, kun vähän pelkäsin, että niistä tulisi lopulta vain kalenterin täytettä. Lapset huomaa kyllä yllättävän helposti asioita, jotka menee aikuisilta ohi. Ajattelin tässä kuitenkin päästää isän vähän helpommalla, ettei nyt aivan syntyjä syviä tarvitse lähteä availemaan. Kiitti kommentista! (:

Lunalotta: Punainen tukka on kyllä kiva, ja jotenkin pidän sitä erityisen söpönä pienillä ihmisillä, en tiedä oikein itsekään miksi. Catriòna on fiksu tyttö, joka huomaa helposti asioita, vaikka vähän väsyttääkin. Kiitoksia kommentista! (:

Beelsebutt: Joo, eri ikäisiä ovat, tietenkin. Perhesöpöily on parasta ikinä, siksi viljelen sitä joka paikassa liiankin kanssa! Kiitti kommentista! (:

Unettava arki
Fandom: Hobitti
Characters: Thranduil & Legolas
A/N: Hyvää joulua Mirror! <3

Thranduil istui kaikessa rauhassa valtaistuimellaan kuuntelemassa Elrosia, kun hän tunsi nykäisyn kaapunsa helmassa. Hän katsoi alaspäin ja huomasi Legolasin vaativan huomiota pienen kettunsa kanssa. Nopeasti kuningas nappasi pienen prinssin kettuineen päivineen syliinsä.

Elros vain jatkoi selitystään hämähäkkien lisääntyneestä aktiivisuudesta metsässä kuin olisi aivan normaalia, että kuningas istui pitämässä hovia prinssi sylissään.
”Kiitos, Elros, huolehdi asiasta”, Thranduil totesi, kun Legolas alkoi nuupahdella hänen sylissään. Nuori prinssi oli selvästi väsynyt jostain syystä, joten kuningas halusi antaa lapselle mahdollisuuden nukkua.

Kun Elros muutaman tunnin kuluttua palasi kertomaan kuninkaalleen kaartin ajaneen hämähäkit kauemmas, ei hän kuitenkaan saanut uutisiaan kerrottua, sillä kuningas oli itsekin nukahtanut.

[Beelsebutt]

Vöeee, Legolas <3 pikkuinen Legolas <33 pikkuinen Legolas isänsä syliin nukahtaneena <3333

Ihana aamu(päivä)n avaus kun tälleen voi alkaa jatkaa hommia lämmin tunne sydämessä <3


Mun pitäis varmaan hävetä, mut en muista yhtään kuka on Elros O.o tai siis nimi on tuttu, mut en osaa paikantaa sitä. Elrondin veli? Köh. Ehkä uusintalukukierros olis paikallaan...

[Lunalotta]

Oi ja voi kun on suloista <3 Vaik en taaskaan silleen hahmoista paljoa mitään tiedä (paitsi Tranduil oli vissii jossai toisessaki luukussa) niin on kyl ylisöpöä kun pieni lapsi nukahtaa syliin :3 ja sitten nuukahti Tranduil itsekin

[LillaMyy]

Beelsebutt: Joo, pikkuinen Legolas on aikas söppänä! <3 Ei suinkaan tarvitse hävetä, minun pitäisi pikemminkin hävetä, kun sotkin sinut. Elros siis on kyllä myös Elrondin veli, MUTTA tässä itse asiassa viittaankin toiseen Elrosiin, joka oli Thranduilin avainten vahti tokassa Hobitti-leffassa. Pahoittelut siis tästä sekaannuksesta! Kiitoksia kuitenkin kommentista! (:

Lunalotta: Joo, Thranduile esiintyi myös kuudennessa luukussa. (: Selvästi pikkupojan uninen tuhina nuupautti isänkin. Kiitti kommentista! (:

Väsyneitä katseita
Fandom: Harry Potter
Pairing: Molly/Arthur
A/N: Hyvää joulua rimpsessakerpeera! <3

Molly istahti kärttyisenä aamupalapöytään. Taas oli yksi valvottu yö takana, kun kaksoset heräilivät vuoron perään ties mistä syystä. Arthur oli auttanut parhaansa mukaan, mutta jostain kumman syystä kaksoset rauhoittuivat helpommin Mollyn sylissä, joten miehestä ei juuri ollut apua.

Kun Arthur vuorostaan kömpi vaimonsa seuraksi pirteänä, ei Mollylta juuri hyviä huomenia liiennyt. Arthur saikin esittää toivotuksensa kolmesti, ennen kuin Molly huomasi hänen edes saapuneen, ja sittenkin hän sai ärtyneen tiuskauksen osakseen, ennen kuin Molly katosi yläkertaan kaksosten taas huutaessa.

Koko päivänä ei Arthur saanut vaimoltaan muuta kuin väsyneitä katseita ja turhista asioista äksyilyä, joten hän päätti yllättää Mollyn iloisesti.

Sinä iltana, kun kolme vanhinta poikaa olivat saaneet ateriansa syötyä ja Molly lähti heitä nukuttamaan, sanoikin Arthur yllättäen:
”Lepää sinä vain, minä vien pojat unten maille.”

Molly kiitti miestään ensimmäisellä hymyllään koko päivänä ja jäi alakertaan istumaan ja kutomaan. Siitä, kutimen vierestä, Arthur löysikin vaimonsa nukkumasta, kun hän oli saanut pojat unille.

[Lunalotta]

Awww, suloista että Arthur auttoi <3 mä niin tiedän millasta elämää on pienten lasten kanssa ja tiiän että se vie voimia. Ei itelläni siis kokemusta, mutta kaverilla kyllä Ja niinpä Molly sitten lopulta nukahti itsekin kutomustensa ääreen, voi toista <3

[Beelsebutt]

Ei mitään hätää mistään sekaannuksista, eihän haltianimet kai uniikkeja oo, joten voi olla samannimisiä useampiaki

Onpas rimpsessainen ficci! Aw, herttaista, että Arthur yrittää auttaa, vaikka vähän selektiivisiltä kaksoset vaikuttavatkin x) Yay, Mollykin pääsi vihdoin uneen - toivottavasti ei puikko tuikannut! <3

[Isfet]

Onpa väsynyttä menoa - ja jo tässä vaiheessa! Ihania höppänäluukkuja on taas ollut! Nams maisks, fluffyvatsan täydeltä.

Kiitos <3

(PS. 15. luukun kuva! Todellinen sydämen sulattaja, ja teksti sopi siihen täydellisesti!)

[LillaMyy]

Lunalotta: Joo, elämä on vähän hankalaa pienten lasten kanssa. Ei mullakaan kyllä mitään kokemusta ole tästä, jos sitä ei lasketa, että näin neljä vuotta nuoremman pikkusiskoni tuottavan kaikille välillä harmaita hiuksia. :’D Kiitos kommentista! (:

Beelsebutt: Joo, ei haltianimetkään ole uniikkeja, on niistä muitakin esimerkkejä. (: Kaksoset ovat selvästi päättäneet, että äiti osaa nukuttamisen paremmin kuin isä. Kiitti kommentista! (:

Isfet: Kyllä, nyt meni hieman väsyneeksi tämä meno, mutta kyllä se siitä vielä piristyy! Joo, se kuva oli niin söpö, että sitä oli pakko hyödyntää heti, kun se käveli vastaan! <3 Kiitoksia kommentista! (:

Sinä saat minut hymyilemään
Fandom: Hobitti
Pairing: Kíli/Tauriel
A/N: Hyvää joulua Keiju! <3

Kíli makasi sairastuvan laverilla ja piteli kipeää kylkeään. Hän oli saanut harjoituksissa komean tällin, ja Óinin mielestä hän oli onnekas, ettei ollut murtanut kylkiluitaan.

Sairastuvan ovi autessa Kíli pakotti itsensä nousemaan istumaan. Tunnistaessaan tulijan hänen kasvoilleen kuitenkin nousi leveä hymy, koska tulipunaisista hiuksista ei voinut erehtyä.
”Miten voit?” Tauriel kysyi.
”Paremmin nyt, kun tulit”, Kíli vastasi tietäen kuulostavansa niin siirappiselta, että Fíli olisi yökännyt. Hän kuitenkin aivan tosissaan tarkoitti sitä, sillä vain pelkkä Taurielin näkeminen sai hänen olonsa paranemaan.

Tauriel istui Kílin laverin reunalle ja tarttui kääpiön käteen. Siinä he istuivat vieretysten, käsi kädessä, kunnes Óin käski potilaansa taas pitkälleen.

[Beelsebutt]

Awwwwwww <3

Kíli vastasi tietäen kuulostavansa niin siirappiselta, että Fíli olisi yökännyt

veljekset kuin ilvekset <3

Mä niin tykkään tollasista pikkusnippeteistä, mistä parista sanasta käy ilmi toooosi hyvin veljesten välinen kemia ja semmoinen <3 ja onhan se söpöä, että pelkkä Taurielin läsnäolo teki paremman olon <3

Óinista tuli pikkasen poppymainen fiilis liekö tavallista kaikilla parantajankaltaisilla olennoilla

[Lunalotta]

Siirappia siirappia <3 sun joulukalenteri on siitä ihana, että täältä jos jostain saa sokeriyliannostuksen vaikkei joulukarkkeja hollilla just oliskaan Ihanaa, kun toinen tuli huolehtimaan kun Kíli on kipeänä <3 söpöä. Kädestä pitäminen on niin söpöä ja romanttista <3

[LillaMyy]

Beelsebutt: Veljekset kuin ilvekset, todellakin! <3 (Ja, muuten, kiiitoksia Buttis, että linkkasit sen Reino Nordinin – Antaudun irkissä joskus, koska se inspasi tuohon edelliseen luukkuun! ) Hyvin mahdollista, että se on tavallista kaikilla parantajankaltaisilla olennoilla. Kiitti kommentista! (:

Lunalotta: Joo, tämä joulukalenteri kyllä huolehtii siitä sokerin määrästä, vaikka ne karkit puuttuisivatkin. Kiitti kommentista! (:

Kupponen teetä
Fandom: Harry Potter
Characters: Minerva ja Kelmit
A/N: Hyvää joulua Waulish! <3

Minerva istui työhuoneessaan räiskyvän takkatulen äärellä höyryävän teekupposensa kanssa. Ulkona pakkanen paukkui, mutta sisällä oli ihanan lämmin.

Ikkunastaan Minerva näki oppilaiden leikkivän lumessa Tylypahkan pihamaalla. Erityisesti neljä Rohkelikon punakultaisin huivein varustautunutta poikaa kiinnittivät hänen huomionsa. Nelikko näytti pistäneen pystyyn oikein kunnon lumisodan. Keskelle pihamaata oli noussut kaksi lumilinnaketta, joiden suojista lumipallot lentelivät puolin ja toisin.

Korkealta ikkunastaan Minerva katseli poikien sodan päättyvän siihen, kun mustatukkaisen pojan silmälasit lensivät lumihankeen. Oitis tämän toverit riensivät metsästämään toisluokkalaisen pojan laseja, koska ilman niitä tämä oli ongelmissa.

Minerva hymyili poikien löydettyä lasit ja iloittua sitä ryhmähalauksen muodossa. Viilentynyt teekupponen kilahti lautasta vasten työhuoneen hiljaisuudessa.

[Lunalotta]

Leppoisa raapale Minervan arjesta. Varmasti siitä huoneen ikkunasta näkee kaikenlaista Ja aww, toisluokkalainen James <3 lumisota on parasta! Voi kun sitä oikeastikin jaksaisi rakentaa sellasen lumilinnakkeen, taian avulla se olis paljon nopeampaa ja helpompaa Kiitos taas tästäkin luukusta (näitä on enää kuus jälellä, voi ei! )

[Fairy tale]

Ihania mieltä lämmittäviä pätkiä.
Tykkään hirmuisesti noista Kili/Tauriel sattumuksista. Nuo kaksi vain ovat niin söpöjä kahdestaan.

Sirius koirana (ja lämpöpatterina) aivan ihanaa Remuksen kannalta.

Olin myös sanaton, kun sait piirrettyä mieleenki kuvan ylväästä haltiakuninkaasta, joka on nukahtanut ja jonka syliin pieni haltiaprinssi on nukahtanut.
Siinäpä oikea perhefluffyinen hetki.

[Odo]

Oi, taas oli tosi söpöjä luukkuja! Tätä on kyllä tosi kivaa seurata, vaikken ihan joka välissä ehdikään kommentoimaan. On tullut aina luettua useampi luukku kerralla, kun jotenkin joulukalenterien seuraaminen oikeassa tahdissa ei suju, vaikka finitänkin päivittäin. Mut parempi pysytellä kärryillä edes vähän hitaammin, kun iloa tästä joka tapauksessa on!

[Beelsebutt]

Sisältä lämpimästä lumileikit vasta parhaimmalta näyttääkin! Vaikka onhan sitä joskus ihan kiva omatkin tassunsa lumeen kastella. Hyvä vain, että Jamesin lasit saatiin takaisin Jamesin päähän, se taisi olla aika puolisokea ilman niitä, ainakin jos Harry on isäänsä tullut x)

Aws, Minerva ja kupponen teetä <3

[LillaMyy]

Lunalotta: Varmasti sitä näkee vaikka ja mitä, jos vain katsoo oikeaan aikaan. Kiitti kommentista! (:

Fairy tale: Mainitsemasi kaksikko osaa tosiaan olla aika söpö! Oi, kiitoksia kehuista ja kommentista! ((:

Odo: Näitä on varmasti hyvä lueskella aina sopivissa väleissä, kun nämä eivät ole kovin pitkiä! (: Kiitti kommentista! (:

Beelsebutt: Hahah, joo, sisältähän niitä lumileikkejä on varmasti kivoin seurata, kun pysyy itse lämpimänä. Kiitti kommentista! (:

19.12.

Pieni punatukkainen tyttö on nukahtanut ennen kuin Iain pääsee viimeisimmän tarinan loppuun. Iain ojentaa satukirjan varovasti Seòsaidhille, joka laskee sen aivan yhtä varovasti pöydälle, ettei van herättäisi siskoaan.

Sitten Iain nousee sohvalta ja noukkii Catriònan syliinsä. Hän kantaa tytön tämän huoneeseen Seòsaidhin kävellessä perässään resuinen, sohvalle tipahtanut, nalle mukanaan. Iain peittelee tytön huolellisesti, ja Seòsaidh laskee nallen siskonsa viereen.

Seuraavana iltana Catriòna on taas yksin kuuntelemassa tarinoita, koska Seòsaid on auttamassa äitiään laittamaan joulua. Iain ja Catriòna ovat hetkellisesti vapautuneet joulun valmistelusta, koska on pikkutytön nukkumaanmenoaika, eikä hän suostu nukkumaan ilman iltasatuja.
”Katsotaanpas, mitä meillä on seuraavaksi edessä”, Iain toteaa.