Kermakaljaa sun suupielessä | K-11 | Seamus/Dean | fluffy

[sademestari]

Nimi: Kermakaljaa sun suupielessä
Kirjoittaja: sademestari
Ikäraja: K-11
Genre: Fluffy
Paritus: Seamus/Dean
Disclaimer: En omista, kaikki tunnistettavissaoleva menee J. K. Rowlingille
Haasteet: Spurttiraapale IV, Vuosi raapalehtien VI, Kasvata Puu -haaste

A/N: Jotenkin päädyn aina vain kirjoittamaan fluffyä näistä kahdesta, mutta minkäs minä itselleni mahdan? 

Kermakaljaa sun suupielessä

300 sanaa

Oli torstain ja perjantain välinen yö lähes tyhjässä Rohkelikon viidennen vuosikurssin poikien makuusalissa. Vain Dean ja Seamus olivat siellä, istuen lattialla ympärillään tyhjiä kermakaljapulloja. He eivät tienneet missä Harry, Ron tai Neville oli, eivätkä he enää edes välittäneet.

Oli ollut Seamusin idea tuhota heidän yhteinen kermakaljavarastonsa. Dean oli suostunut siihen vaikka tiesi, että seuraavana päivänä koulunpenkissä istuminen tulisi olemaan tuskaa. Lukuvuosi oli kuitenkin lähes ohi, joten ei hän ollut oikeasti huolissaan.

"Sulla on kermaa tossa", Dean mutisi taputtaen omaa suupieltään merkiksi.

"Missä?" Seamus sammalsi ja haroi kasvojaan.

"Tässä", Dean sanoi ja naputti suupieltään ponnekkaammin.

"Lähtikö?" Seamus kysyi.

"Ei, anna kun minä."

Dean ojensi kätensä ja pyyhkäisi kerman pois ystävänsä suupielestä. Tarkemmin ajattelematta hän vei sormensa suuhunsa ja nuolaisi kerman siitä pois. Vasta sitten hän huomasi Seamusin katseen liimautuneen häneen.

"Mitä?" Dean kysyi ja tunsi värisevänsä. Hän toivoi ettei Seamus olisi katsonut häntä niin intensiivisesti.

"Sullakin on jotain tossa", Seamus mutisi hipaisten huuliaan sormillaan.

"Täh? Ei kyllä ole", Dean protestoi, mutta sillä aikaa Seamus oli kuronut heidän välisen etäisyyden umpeen ja oli polvillaan vain muutaman sentin päässä hänestä.

"Onpas."

Ja sitten Seamusin huulet olivat siinä, vasten Deanin omia. Yllättynyt henkäisy karkasi Deanilta, mikä sai Seamusin perääntymään.

"Sori, ei olis pitänyt", poika mutisi ymmärtäen Deanin reaktion väärin.

"Senkin idiootti", Dean huokaisi ja nappasi Seamusia niskasta kiinni, vetäen heidän huulet takaisin toisiaan vasten.

Seamusin huulet olivat tahmeat kaikesta juodusta kermakaljasta, mutta se ei Deania haitannut. Hän veti Seamusia vieläkin lähemmäs
itseään ja Seamusin kädet eksyivät hänen kyljilleen. Kumpikaan ei olisi halunnut lopettaa, mutta lopulta Deanilta loppui happi.

"Vau", hän hengähti.

"Mmh", Seamus myötäili. "Vihdoinkin sain kerättyä tarpeeksi rohkeutta suudella sua."

"Olisit vaan suudellu aiemmin."

"Sinäkin olisit voinu sanoa jotain aiemmin", Seamus tuhahti.

"Niin olisin", Dean myönsi, "mutta tärkeintä on, että ollaan tässä nyt, eikös?"

"Joo", Seamus sanoi ja painoi huulensa takaisin Deanin huulille.

[Pineapple_Girl]

Todella suloinen kirjoitus! Dean/Seamus on mun yksistä lemppariparituksista ja sitä ei koskaan voi lukea liikaa. Suosikkikohtani tästä oli se kun Dean sanoi Seamusille, että senkin idiootti. 

[Waulish]

Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! Kaipasin jotain lämmittävää luettavaa tähän sateiseen iltaan, ja kermakalja alkoi heti puhutella minua, kun bongasin tämän tekstin nimen listauksestasi. Kermakaljasta lukemisesta tulee yleensä sellainen ihanan lämmin ja kotoisa fiilis, ja niin tässäkin tapauksessa! Parituskin veti minua puoleensa - en ole tainnut Seamus/Deania pahemmin lukea, mutta he kyllä sopivat toisilleen mainiosti ja ovat sympaattinen parivaljakko.

Tässä tekstissä vallitsee minusta mukavan levollinen ja huoleton tunnelma, joka henkii sellaista nuoruuteen sopivaa hetkeen tarttumista. ♥ Kermakaljan litkimisellä on seurauksensa, jotka ovat tiedossa, mutta siitä huolimatta Deankin haluaa hellittää hetkeksi ja antautua rennolle ajanvietteelle. Rento fiilis välittyy siitäkin, että lukuvuosi on melkein ohi. Tuntuu että tyynnyin ja rauhoituin itsekin tätä tarinaa lukiessani!

Dean ojensi kätensä ja pyyhkäisi kerman pois ystävänsä suupielestä. Tarkemmin ajattelematta hän vei sormensa suuhunsa ja nuolaisi kerman siitä pois. Vasta sitten hän huomasi Seamusin katseen liimautuneen häneen.

Tässä kohtaa rento tunnelma sähköistyy kutkuttavasti, oih! Piti ihan pidättää hetki hengitystä ja jännittää. Minusta on niin kutkuttavaa, miten Dean toimii vaistonvaraisesti, tarkemmin ajattelematta, mutta se kiinnittää heti Seamusin huomion. Ja tahollaan kumpikin hahmo hautoo lämpimiä tunteita toisiaan kohtaan, oi. Niin hauskaa, miten kaikki saa alkunsa pienestä huolimattomasta eleestä, joka sysääkin liikkeelle jotain paljon suurempaa!

Tilanne laukeaa kyllä tosi suloisella tavalla. Seamusin suunnitelma on veikeä ja saa hymyilemään. Minua hymyilyttää myös se, miten kotonaan kumpikin tuntuu heti olevan fyysisen läheisyyden merkeissä. Tulee sellainen fiilis, että hahmot paitsi tuntevat toisensa hyvin, he ovat myös hyvin tietoisia omista tunteistaan ja toiveistaan. Ihanaa ajatella, millaisissa kutkuttavissa tunnelmissa pojat saavat lopetella lukuvuotensa! Jälkeenpäin sopii naureksia sille, miten kumpikaan ei saanut aikaiseksi tehdä aloitetta, mutta tärkeintä tosiaankin on se, että molemmat ovat samalla sivulla, vaikka sitten hassun sattumuksen siivittämänä.

Kiitoksia tästä suloisesta iltalukupalasta! -Walle

// Ai niin, ja se piti vielä mainita että hahmojen käyttämä puhekieli käy tähän mielestäni mitä mainioimmin! Se on virkistävää ja teinipoikien suuhun sopivaa.

[Violetu]

Kommenttiarpajaisista iltaa o/

Äääää lakhdkdsjgfksjdshfgh, hnnghhh, mitä söppänöitä!

Ihana tapa päätyä pussailemaan, olipa Seamus ovela kaikesta nautitusta kermakaljasta huolimatta
Paritus on ihan top tier, ja sitä löytyy finistä ihan liian vähän, joten olin heti myyty, kun tämän kommenttikamppiksen kautta bongasin <3
Puhekieleen vei hetken tottua, jos tämä olisi ollut pidempi, siihen varmaan olisi ehtinyt sopeutua ^^

Ja sitten Seamusin huulet olivat siinä, vasten Deanin omia. Yllättynyt henkäisy karkasi Deanilta, mikä sai Seamusin perääntymään.

"Sori, ei olis pitänyt", poika mutisi ymmärtäen Deanin reaktion väärin.

Tykkään näistä tällaisista kohdista, jännite palautetaan, vaikka on jo pussattu, ja lukijakin saa ihan sekunnin taas jännittää, että argh, mitä jos Dean nyt saakin jonkun kriisin tästä, eikä pussaillakaan enempää, vaan ystävyys menee kiusalliseksi jajaja.
Onneksi niin ei tässä tapahtunut, mutta jos tämä olisi ollut jatkis, niin varmaan olisi tapahtunut 🙈

Ja siis jos edelleen, vielä vuonna 2023 kirjoitat fluffia näistä kahdesta, niin täällä on yksi, joka on kieli pitkällään ja haluaa lukea

~Violet kiittää

[Thelina]

Täälläkin yksi, joka mielellään lukee Deamusia ja siksipä heti nappasin tämän luettavaksi, kun huomasin muiden kommentoineen! Jo otsikko lupasi hyvää söpöilyä ja sehän toteutuikin juuri ihanalla tavalla! Seamusille sopii hyvin hieman huijata, että pääsi suutelemaan, mikä olikin tietysti kaikin puolin hyvä päätös. Kermakaljaöverit kuulostaa myös joltain, jota tämä kaksikko voisi tehdä puhekielisyys oli virkistävää luettavaa, kun aika harvoin siihen törmää ficeissä.

Tässä mainittiin, että pian lukuvuosi oli ohi, joten ehkä tässä olikin kevät, vaikka itse jotenkin heti ajattelin hämärää ja jouluista makuusalia juuri ennen joululomaa, ehkä johtuu tästä vuodenajasta nyt sopi siis erittäin hyvin joulukuun lukemiseksi, kiitos tästä!