Ehkä tänään on hyvä päivä, S, Draco/Luna (raapalesarja 7/7, uutta 27.8.)

[Hazyel]

Kirjoittaja: Lauchuo
Ikäraja: S
Genre: angst, fluffy, draama
Paritus: Draco/Luna
Vastuuvapaus: Hahmot omistaa Rowling, tarinaidean minä
Tiivistelmä: Kun Draco palaa kotiin, jokainen päivä on erilainen.

A/N: Osallistuin Spurttiraapaleen kierrokseen ja, no, aloin kirjoittaa Kerrankin näin, ettei tarvitse suunnitella kauheasti vaan tekstiä vaan tulee kun yleensä joutuu miettimään ja pohtimaan ja hakemaan inspiraatiota! Tähän riitti inspiraatioksi oikeastaan pelkkä Spurttiraapaleen sana. Kiitokset Artelle joka ei ole betannut mutta tsekkasi tämän läpi ja sanoi sanan tai pari ennen julkaisua <3

Haasteet:
Fluffy10 #2
Angst10 II
One True Something 20 #2
Aakkoshaaste III
Het10 #2
Spurttiraapale IV (13. kierros)
FanFic100 (090.   Koti.)

Ehkä tänään on hyvä päivä

1. melankolinen

Ovi kolahtaa sen merkiksi, että Draco on tullut kotiin. Ruoka on ollut uunissa valmiina jo pitkään - sen pitää olla valmiina kun Draco tulee, eikä Luna ikinä tiedä milloin Draco on tulossa. Ei Draco taida itsekään tietää. Joskus työpäivät ovat pitkiä, toisinaan lyhyitä.

Kun väliovi aukeaa, kaksi pellavapäistä lasta juoksee halaamaan isäänsä ja Luna hymyilee. Draco nostaa nuoremman syliinsä, suukottaa otsalle ja pörröttä vanhemman hiuksia. Ehkä tänään on ihan hyvä päivä. Ehkä tänään voidaan viettää iltaa perheen kesken.

Luna on iloinen, että tunnelma ei ole yhtä melankolinen kuin eilen. Ehkä on vielä toivoa. Lapsille tekee hyvää nähdä isänsä välillä onnellisena.

[Arte]

Piti tulla lukemaan tämä uudestaan, koska tässä oli niin kiva tunnelma!

Ehkä tänään on ihan hyvä päivä. Ehkä tänään voidaan viettää iltaa perheen kesken.

Tämä on jotenkin niin sellainen tuitui ♥ Saa toivomaan, että Lunalla ja Dracolla ja lapsilla olisi kaikki hyvin ja että tänään olisi kiva ilta. Aws.

Lapsille tekee hyvää nähdä isänsä välillä onnellisena.

Tämä on niin sydäntäsärkevää! Voi lapsi-parkoja, kyllä heidän kannattaa nähdä isänsä onnellisenakin! ♥ Tämä raapale on kyllä niin angstista fluffia että. Yleensä en tykkää kummastakaan juurikaan, mutta tässä näiden suhde toimii hyvin ja ehkä lyhyet toteutuskin toimii minulle.

Nyt vaan jään oottamaan, että mikä Dracolla oikein on!

[Tuittu]

Tulin lukemaan kun käskit irkissä

Tunnelma oli ainakin tosiaan melankolinen. Se että lapsetkin oli mukana, teki tästä vielä koskettavamman. Jotenkin pystyin kuvittelemaan kaikkien hahmojen tunteet, vaikka ei ollutkaan kovin paljon sanoja niitä kuvailemassa.

[Kiirsu]

Minut huijattiin lukemaan tämä lupaamalla söpöjä kissanpentuja ja sitten ei ollutkaan söpöjä kissanpentuja DDD::: Vähän on petetty olo mutta oli tämä ihan kiva kuitenkin :3

Tämä on hassu pari, en osaa nähdä näitä kahta yhdessä mutta kai se voi jotenkin toimia. Vielä hassumpaa on ajatella, että heillä olisi lapsiakin. Onnellinen perhearki Dracolla on Lunalla on tosi outo ajatus.

Mutta kiitos kaunis kissattomasta ficistä, oli tämäkin ihan söpö! (Pahoittelut ala-arvoisesta kommentista, olen ruosteessa)

[Azure]

Tulin lukemaan, kun kerran käskettiin

Niin kuin Kiirsu jo sanoikin Draco ja Luna on mielenkiintoinen pari valinta, mutta mukavaa vaihtelua toisaalta!

Tää eka raapale oli kyllä mukava ja mielenkiinnolla odotan, minkälaisia muut päivät on tän perheen talossa. Teki kyllä mieli itsekin mennä halaamaan Dracoa, kun niin hyvin tuli tunnelma esille tekstissä

[Hazyel]

Arte, kiitos kun tulit lukemaan ja kommentoimaan <3 Kiva että tämä myös tyydyttää mieltäsi vaikka yleensä syöt lähinnä draamaa! Ehkä joskus tämmöinenkin piristää

Tuittu, oikein, irkkiä pitää noudattaa u__u ei vaan, ihana kun tulit lukemaan ja kommentinkin jättämään, ilostuin kovasti! <3 Kiitos kauniista sanoistasi <3

Kiirsu, en kyllä luvannut kissanpentuja, sanoin vain että on söpö!! Ehkäpä tämä raapalesarja saa sinut vakuuttumaan Draco/Lunan ylivertaisuudesta (tietysti aina Draco/Harryyn asti, jota ei mikään ylitä) ja alat itsekin kirjoittamaan sitä! Kiitos kommentista kovasti <3

Azure, sinutkin pakotettu, kamalaa! Dracoa pitäisi kyllä vähän aina halata, ainakin minun ficeissäni koska rassukka tuppaa aina olemaan vähän surullinen Mutta ehkä tämä tästä! Kiitos kommentista <3

A/N: Tässä raapaleessa mainitaan lapset jo nimeltäkin. Corvus on 6-vuotias poika, Vela 3-vuotias tyttö. Kovin suloisia tapauksia tietysti molemmat, sitä ei käy kiistäminen!

2. kauas

”Lähden huomenna työmatkalle”, Draco kertoo vaitonaisesti iltapalalla. Lunan käsi pysähtyy kesken kaiken hänen voidellessaan leipää kolmevuotiaalle Velalle. Corvuksenkin katse kääntyy isään kysyvästi. Hän on jo oppinut, että isän lähtiessä työmatkalle tämä on yleensä poissa useita päiviä.

”Kuinka kauas?” Luna kysyy, eikä Draco voi olla aistimatta kysymykseen sisältyvää tunnelatausta.

”Lyoniin. Vain parin päivän matka. Tulen takaisin jo lauantaina”, Draco koettaa rauhoitella Lunaa. ”En ole pois kauaa”, hän jatkaa ja Luna nyökkää. Luna voitelee leivän loppuun vaitonaisena, eikä asiasta puhuta enempää.

Ilta sujuu rauhallisesti, lasten mentyä nukkumaan Luna käpertyy Dracon kainaloon.

”Ethän viivy kauaa”, Luna kysyy kuin varmistaen.

”En viivy”, Draco lupaa.

[Arte]

Minne Draco on lähdössä? Miksi tämä on niin hätkähdyttävää? Miksi Luna tuntuu pelkäävän lähtöä? Mitä on tapahtunut!?!? Tätä on kyllä niiiiiiiiiiin kiva lukea, koska yleensä en tykkää just näistä genreistä ja tästä sitten tykkäänkin! Jee kivaa! Kiitos ♥

[Azure]

Ihan niin kuin nämä työmatkat olisi jotenkin vaarallisia... Eihän näin ole?
Tämä oli jotenkin söpö vaikka tässäkin oli semmoinen hieman ahdistunut tunnelma. Lunaa selvästi huolettaa Dracon työmatkalle lähtö, miksiköhän? 

Ps. Kyllä nämä nyt loppuun asti kommentoidaan kun kerran aloitettiin 

[Hazyel]

Arte, en valitettavasti voi vastailla kysymyksiisi, mutta ehkä ne vielä tulevat sarjan aikana selville! On myös mahdollista, että ei selviä. Toivottavasti tämä silti tyynnyttää lukunälkääsi! En tosiaan vielä(kään) tiedä itsekään mihin tämä menee ja mihin tulee vastaukset, mutta eiköhän se selviä sarjan lopussa viimeistään!

Azure, hihii tietysti pitää kommentoida loppuun asti <3 Valitettavasti en voi sinullekaan vastata kysymyksiin yhtään sen enempää kuin Artelle, mutta ehkä jossain vaiheessa ainakin osa selviää!

3. valkaista

Draco palaa lauantaina aivan kuin on luvannutkin. Luna ei voi peittää hymyään (aivan kuin sille olisi edes tarvetta) kun Draco astuu ovesta sisään. Hän lähes syöksyy kietomaan kätensä miehensä kaulaan, painaa toisen huulille suudelman jos toisenkin ja melkein itkee olkaa vasten.

”Sinä tulit”, Luna nyyhkyttää. Draco rutistaa naista kovempaa.

”Tietysti”, Draco vastaa ja painaa vielä yhden suukon vaimonsa otsalle. ”Missä lapset ovat?”

”Päiväkodissa”, Luna naurahtaa arkiselle kysymykselle. Tietenkään Draco ei muista sellaista. Hän vetäytyy erilleen miehestä, näkee tahran tämän valkoisessa kauluspaidassa. ”Tämä täytyy valkaista.” Luna alkaa napittaa paitaa auki.

Valkaisu jää myöhemmäksi, mutta se ei haittaa kumpaakaan.

[Tuittu]

Tuli vähän surullinen olo näistäkin, samaistun tuohon ikävään työmatkan aikana (varsinkin kun oma mies ilmeisesti alkaa sellaisia tehdä). Lunan reaktiot on kyllä todellakin outoja, mikähän lie syynä. Toisaalta hyvähän se että osaa ottaa toisen iloiten vastaan? Vähän outoa myös, että lapset ovat lauantaina päiväkodissa. Toisaalta eipä minulla noista velhopäiväkodeista ole mitään tietoa 

[Azure]

No niin, ensinnäkin... tämä vain vahvistaa ilkeää tunettani siitä että Dracon työ on vaarallinen ainakin jollakin asteella. Toisaalta, näitten kahen suhde on aika mielenkiintoinen koska vaikuttaisi ainakin hiukan siltä, että Luna pelkää, ettei Draco palaakaan sen luo (toki voin, ja varmaan olenkin, väärässä)  - mikä on jännä, koska Draco kuitenki tuntuu rakastavan Lunaa ja tämä häntä.

Mutta tässä oli sopivasti sellasta söpöäkin jälleennäkemisen tunnelmaa. Eikä tahra paidassakaan parin menoa haitannut

Paidasta vielä, että lisää minun mielipidettäni siitä, että Dracon työ on vaarallinen. Oletan automaattisesti pahinta, kun puhutaan tahrasta muttei kerrota kuitenkaan sen enempää

[Kaarne]

Olipa se jotenkin söpö kokonaisuus. Pidin yksityiskohdista: leipien voitelemisesta (oispa paahtoleipää), tahroista ja paitojen valkaisusta. Pidin siitä, että tässä on paljon aukkoja ja taustalla hämärää, eikä lukijalle kerrota heti kaikkea, mutta silti raapalemittaisissa kappaleissa tapahtuu sen verran, että mielenkiinto säilyy ja tunnelman lisäksi tässä tuntuu olevan tarinakin.

(Vaikka ei pelkissä tunnelmateksteissäkään mitään pahaa ole.)

En osaa sanoa Draco/Lunan toimivuudesta tai toimimattomuudesta juuri mitään, koska en ole koskaan kuvitellut heitä yhdessä, enkä juuri lukenut ficcejäkään, mutta tässä raapalesarjassa ei ainakaan ole vielä ollut ongelmaa. Pidin myös yksityiskohtana todella paljon lasten nimistä, erinomaiset. ♥

Luen seuraavatkin osat, kiitos näistä.

[Hazyel]

Tuittu, varmasti Luna on iloinen kun mies tulee kotiin, onhan se kuitenkin hyvin rakas! Ja kun tulee vielä ajallaan Englannissa koulussakin käydään myös lauantaisin, niin tein tässä oletuksen, että päiväkoditkin ovat varmaan lauantaisin auki. Toki onhan sitä olemassa kaikenlaisia 24h päiväkoteja, mutta tässä lienee kyse ihan normaalista päiväkodista.

Azure, Draco ja Luna kyllä rakastavat toisiaan, mutta tässä lienee vähän muut syyt, miksi Luna on niin huolissaan ja pelkää ettei Draco palaa. Tai ainakin, ettei Draco palaa ajallaan. Tai jotain muuta. Tämän jälkeisessä raapaleessa saanemme vähän selville sitä, miksi kaikki on tällaista. Ehkä

Nevilla, ihana että pidit <3 Koetin lisätä jonkin verran yksityiskohtiakin, ettei tämä olisi pelkkää tunnelmointia, koska haluan, että raapaleissa kuitenkin mennään vähän eteenpäinkin ja jotain tapahtuukin. Ja hyvä että tuntuikin siltä! Lasten nimet on katsottu jostain random tähtikartasta ja pidin niistä itsekin joten ihanaa, että joku muukin pitää <3 Ne on katottu jostain random tähtikartasta

Kiitos taas kaikille teille ihanille kommenteista <3 Ja kaikille muillekin, jotka lukevat! Tykkään kirjoittaa teille <3

4. hedelmä

Draco rouskuttaa omenaa Päivän profeettaa lukien kun Luna istuutuu häntä vastapäätä keittiön pöydän ääreen.

”Meillä on mennyt hyvin. Pitkän aikaa”, Luna toteaa ja hedelmä pysähtyy puolimatkassa Dracon suuhun. Paremmin, Lunan tekee mieli korjata. Ehkä muiden parien standardeilla heillä ei taidakaan mennä niin hyvin.

”Meillähän menee aina hyvin”, Draco kohauttaa olkapäitään ja jatkaa lehden lukemista, omenan syömistä. Luna huokaisee raskaasti.

Niin Draco aina sanoo, ennen kuin pyörä aloittaa taas pyörimisen. Ennen kuin hän vajoaa takaisin niihin laineisiin, aaltoihin, tyrskyihin joista ei pääse koskaan eroon. Sitä on jatkunut niin monta vuotta, että Luna tunnistaa ensioireet.

Vielä tänään on hyvä päivä.

[Azure]

O-ou, jotakin pahaa on selvästi tulossa, tai sitten mun vaisto pettää mut

Mutta tää oli taas ihana, ja sopivasti oli yksityiskohtiakin, kuten tuo omena ja Päivän profeettaa - kumpiki helpotti ainakin itselläni tän kohtauksen kuvittelemista. Hahaa, pyörivästä pyörästä tuli kyllä nyt itselleni ihan toinen fandomi mieleen, hupsistakeikkaa

Jännityksellä jään kyllä seuraavaa odottamaan

[Arte]

Oon jo ihan turhautumisen partaalla, kun on niin paljon angstia ja fluffia muttei tarpeeksi etenemistä. Toivon myös, että tämän päivän osassa tapahtuisi jotain! Tai siis saataisiin jotain selville.

Tää viimeisin kyllä loppuu ihanasti. Tosi surumielinen tuo "Tänään on vielä hyvä päivä." Kuvaa hyvin tuota otsikkoa ja muutenkin tunnelmaa. Että koko ajan ollaan veitsenterällä ja tiedetään, että kohta kaadutaan. Huh!

[Hazyel]

Azure, joskus käy noin, että tulee ihan eri fandom mieleen Jotain ainakin on tulossa! Tässä hyvin vähän avataan sitä ainakaan vielä, mutta mutta! Ehkä ainakin kirjoitan tästä sarjasta spinoffin jos käykin niin, ettei tässä tule selville, mikä Dracolla on Se ei nyt vain tunnu istuvan tähän oikein. Mutta katsotaan!

Arte, olen kovin pahoillani, tämä ei vain tunnu etenevän ihan niin nopeasti Tämä teksti haluaa olla hidastempoinen ja kertoa yksittäisistä kohtauksista. Ihana että tykkäsit <3

Olen kovin pahoillani kun vähän jo lupasin avata tätä tekstiä tässä osassa. Se nyt ei halunnutkaan oikein taipua sellaiseen, joten tästä tuli vähän surumielisempi Toivottavasti kelpaa silti, yritän seuraavaan osaan saada jotain parempaa aikaiseksi :3

5. vesi

Kun Luna herää seuraavana aamuna, Draco on jo poissa. Hän kuitenkin tietää Dracon palaavan. Sitä hän ei tiedä, milloin.

Vesilasi on tipahtaa Lunan kädestä, kun Corvus kävelee alakertaan silmiään hieroen ja kolauttaa tuolia pöydänjalkaa vasten. Poika katsoo Lunaa hämmästyneenä.

”Ei hätää, äiti vain säikähti. En tiennyt että olet jo hereillä”, Luna selitti ja katsahti kelloon. Puoli viisi, ei Corvuksen pitäisi olla hereillä siihen aikaan.

”Lähtikö isä taas?” Corvus kysyy sydäntäsärkevällä äänellä ja Luna nyökkää. ”Okei”, Corvus toteaa, pyytää hänkin lasin vettä ja kävelee takaisin yläkertaan nukkumaan.

Luna purskahtaa itkuun. Ei kuusivuotiaan pojan mielestä isän lähdön pitäisi olla normaalia.

[Azure]

Tää, oli ihanan surullinen pätkä... Corvus antaa itsestään ikäistään vanhemman vaikutelman kun hyväksyy noin helposti isän lähdon, mutta se myös kertoo siitä että poika on jo tottunut siihen. (Enkä siis tarkoita että Corvuksen ikäistään vanhemmalta vaikuttaminen olisi huono asia, päinvastoin)

Eikä tämä hidas tempo haittaa kun jännitys pysyy näin hyvin koko ajan yllä! Tekisi kyllä mieli vaatia jatkoa heti mutta kärsivällisyys on valttia vai miten se meni, ja onpahan ainaki jotain mitä odottaa huomiselta

[Hazyel]

Azure, tarkoitus oli nimenomaan tuoda esille, että tämä on jatkunut jo niin kauan, että jopa pieni lapsi on jo tottunut siihen - niin surullista kuin se onkin Kiitos taas <3

Näiden kahden tarina nyt on tältä erää tässä - vielä jäi hämärän peittoon, mikä Dracolla oli, koska se ei tosiaan istunutkaan tähän tarinaan. Mutta kuten lupasin, taidan kirjoittaa tästä vielä spinoffin! Toivottavasti tämä ratkaisu nyt kuitenkin miellyttää. Kiitos teille ihanille lukijoille, tuntuu että erityisesti tämän tekstin kanssa on ollut tosi tärkeää tietää, että joku lukee, jotta jaksaa julkaista <3

6. aikaisin

Dracon lähtöä seuraavana päivänä Luna herää siihen, kun ohut tuulenvire kiemurtelee ikkunasta sisään. Hän ei muista jättäneensä ikkunaa auki nukahtaessaan. Luna kurtistaa kulmiaan ja katsahtaa kelloon. Viisarit osoittavat vasta viittä aamulla - miten hän on herännyt niin aikaisin?

Jostain alakerrasta kuuluu kolahdus. Ehkä Corvukselle on taas tullut jano keskellä yötä. Luna nousee ja kävelee alakertaan paimentamaan poikansa takaisin nukkumaan.

"Corvus", Luna toteaa uni silmissään. Kun keittiösaarekkeen pylvään takaa astuukin esiin hänen aviomiehensä, Luna hätkähtää. Ei Draco yleensä palaa näin pian, mistä nyt tuulee?

"Huomenta rakkaani", Draco sanoo samalla, kun paistettujen pekonien ja munien tuoksu leijailee Lunan nenään. "Anteeksi kun herätin."


7. viheliäinen

Vasta muutaman kuukauden päästä Luna alkaa tosissaan uskoa, että viheliäiset tyrskyt on vihdoin selätetty. Kun hän saa maata Dracon kainalossa seitsemättä iltaa peräkkäin, kun lapsetkin vaikuttavat onnellisemmilta ja kun Draco sanoo hänelle joka ilta Minä rakastan sinua. Kun ruoan ei enää tarvitse olla valmista useita tunteja etukäteen. Kun hän voi levollisin mielin antaa Dracon lähteä aamulla töihin.

Tietenkään kaikki aallot eivät ole lakanneet, mutta ainakaan Draco ei enää katoa useiksi päiviksi. Ainakin Draco on kotona joka ilta, hymyilee lapsilleen joka kerta heidät nähdessään. Ja vaikka Luna ei pidä siitä, mitä Draco teki, näin on hyvä. Ja tänään on hyvä päivä.

[Tuittu]

Kiva että loppu oli onnellinen, vaikka vähän mysteeriksi tämä tarina kieltämättä jäi. Hienosti kirjoitettu salaperäinen tunnelma

[Odo]

Kommenttikampanjasta hei. o/ Päätin sitten kuitenkin odottaa, että koko raapalesarja ilmestyy ennen kuin tulin kommentoimaan. Draco/Luna on ihan hauska paritus, johon tulee harvemmin törmättyä. Sinulta olen tainnut ainakin jotain lukea ennenkin? Nyt aamukoomassani en saa kyllä päähäni mitä, mutta kuitenkin.

Tämä oli mukavan rauhallinen ja raapaleita oli mukava lukea. Näissä oli tunnelmaa silleen mukavalla tasolla ja aaltoiltiin vähän parempien ja huonompien hetkien välillä. Otsikon teema tuli esille useampaan kertaa ja lapset vaikuttivat lapsilta (vaikka olenkin tosi huono arvioimaan kirjoitettuja lapsia).

Mulla jäi kuitenkin vähän onttofiilis tästä. En oikein saanut kiinni itse tarinasta, koska aukot olivat niin suuria. Miksi Dracolla kesti työssä? Miten se näkyi huonona heidän arjessaan - paitsi siltä osin, ettei Draco ollut paikalla? Jotenkin en vain saanut kiinni. Nättejä raapaleita, mutta olisin ehkä halunnut pidemmän sarjan, missä on täytettä tai sitten pidempiä raapaleita, missä valoitettaisiin vähän lisää tätä Dracon työkuviota ja mikä oikeastaan teki niistä päivistä huonoja, odottamista lukuunottamatta, käyttäytyikö Draco eri tavalla? Oliko hän välinpitämätön? Kuitenkin kotona ollessaan hän vaikutti huomioivan Lunan sekä lapset, ettei jäänyt sellaista uskoa, että työ tekisi Dracosta kuitenkaan mitenkään ikävän.

En oikein osaa sanoa muuta, mutta tunnelmansa ja asettelunsa puolesta nämä kyllä upposivat. Nättejä. Kiitos siis tästä. <3