Haluista ja niiden monimutkaisuudesta || Padma/Katie/Leanne-polyamoria-draama, K-11

[Arte]

Nimi: Haluista ja niiden monimutkaisuudesta
Kirjoittaja: Arte
Ikäraja: K-11
Paritus: Katie/Padma, Katie/Leanne
Tyyli: draama, romantiikka, polyamoria
Yhteenveto: Entä jos haluaa suudella kahta ihmistä yhtä aikaa?

Osallistuu: Tekniikkahaaste, Kirjoittajalukkokuume

A/N Lisää Katie/Padma/Leanne-polydraamaa! Tässä olisi nyt se pala tarinaa, joka aloittaa näiden kolmen suhdekuvion. Seuraavaksi voi lukea tekstin Yrjänä, K-11, joka jatkaa tästä ficistä lähes suoraan, seuraavaksi Epävarmuuden sietämätön paino, K-11, ja niiden jälkeen Yksikään ihminen ei ole saari, S.

Tämä osallistuu ennen kaikkea Tekniikkahaasteeseen, jossa ideana oli olla käyttämättä 20 yleisintä romaaneissa käytettävää sanaa. Sanat olivat ei, että, hän, ja, joka, kaikki, kuin, kun, mikä, minä, me, mutta, niin, olla, saada, sanoa, se, sinä, tulla, tämä, joista kursivoituja olisin halunnut käyttää. Että on vaikeaa rakentaa sujuvaa tekstiä ilman tavallisimpia konjunktioita! Tätä oli erittäin haastavaa kirjoittaa, mutta olen varsin tyytyväinen loppuratkaisuun. Tähän tekstiin on muuten tulossa varmaan viimeistään huomenna itsenäistä jatkoa (eli siistuo Yrjänä), koska haasteen rajoitukset olivat niin pahat, etten saanut kirjoitettua tästä ollenkaan niin pitkää kuin olisin halunnut.

Kävin myös Kirjoittajalukkokuume-topassa hakemassa vähän apuja, ja sain sieltä speksit "ikäraja: K-11, tyyli: romantiikka, pakolliset sanat: aika, pöly, kengät".

No niin, alkuromaanin jälkeen: Toivottavasti pidätte, kommentit on kivoja, Leannen ja Katien ja Padman tarina ei jää tähän!

Haluista ja niiden monimutkaisuudesta

Padma näytti kovin vakavalta. Katie viskasi loitsun tytön suuntaan, Padma torjui taian nopealla vastamanauksella. He jatkoivat taistelua jonkin aikaa, kunnes Harry käski heidän vaihtaa vuoroja. Padma laukoi loitsunsa nopeasti – Katie ehti hädin tuskin vastata.

Harjoitusten lopuksi Katie virnisti parilleen. ”Sujuipa hyvin! Pitäisikö kokeilla joskus toistekin? Vaikka ensi viikonloppuna?”

Padma korjasi laukkunsa hihnan asentoa olallaan virkkomatta mitään, katsomatta Katieen. Muut oppilaat valuivat ulos tarvehuoneesta. Harrykin huiskutti hyvästit, sitten koko huone kaikui tyhjyyttä heidän ympärillään. Katie luuli noidan vaikenevan kokonaan.

Silloin Padma tokaisi: ”Seurustelet Leannen kanssa.”

”Totta”, Katie vastasi kurtistaen hivenen kulmiaan. Mistä Padma tiesi? He pitivät suhteensa pääosin omana asianaan.

”Miksi sitten haluat viettää kanssani aikaa?” Padman katse hehkui terävänä.

Katie aukaisi suunsa. Sanat kuitenkin hukkuivat matkan varrella. Kengänkärjetkin vain nirskuivat hiljaa vasten lattiaa, levittivät kevyttä pölyä ympäriinsä. Padma odotti.

”Haluaisin vain”, tyttö kohautti olkiaan. Leannen toiveikkaat silmät tuijottivat hämmentyneinä mutta kovin todellisina Katien mielessä. ”Pidän… Haluaisin tutustua paremmin.”

”Epäilen tyttöystäväsi karsastavan ajatusta.”

”Kyllä Leanne ymmärtää.”

”Ymmärtääkö?” Padma kohotti kulmiaan. ”Pidän seurastasi. Haluaisin kuitenkin ensin varmistua Leannesta. Reiluuden vuoksi.”

”Kysyn tänään”, Katie lupasi, vaikka ajatus Leannen suloisten kasvojen ilmeestä hieman karmaisi.

”Ehkä sitten näemme viikonloppuna”, Padma vastasi ilmeettömästi.

Katie pidättäytyi harppomasta tytön luo, vaikka halu kävi melkein vastustamattomaksi. Pidättäytyvä korpinkynsi tuskin arvostaisi edes halausta ilman Leannen lupaa.

*

”Hei kulta”, Leanne hymyili aurinkoisesti. Katie vastasi hymyyn Leannen halauksesta mielissään. He suutelivat: Leanne kietoutui Katien ympärille, painoi vasten seinää, laski huulensa kaulalle, tarrautui voimalla kiinni. Katie kiersi kätensä tyttöystävänsä ympärille nauttien sydämen kohonneesta sykkeestä. Vatsanpohjaa kutitti miellyttävästi.

Leanne vetäytyi hieman hengästyneenä, suikkasi vielä suukon suupieleen. ”Mitä teet täällä näin myöhään, käytävilläliikkumiskielto alkaa kohta!”

”Halusin nähdä”, Katie kohautti vältellen harteitaan. Padman esiintuominen tuntui yllättävän hankalalta Leannen ilosta loistavien silmien edessä.

”Suloinen”, Leanne lepersi kujeillen. Suukkoja paineltiin kaulaan, korvalle, poskille, huulille – Leanne vaikutti vain tyytyväiseltä yllätyskäyntiin.

Ehkä puhun asiasta huomenna, Katie tuumi hajamielisesti Leannen painaessa heidät jälleen seinää vasten.

*

”Puhuitteko?”

Katie hätkähti. Puna hiipi poskille. ”Puhutaan ehkä illalla.”

Padma hymyili tietävästi. ”Arvasin. Nähdään AK:ssa.” Tyttö kääntyi kävelemään pois.

Katien teki mieli huutaa Padman perään, juosta tyttö kiinni, vakuuttaa tilanteen selviävän kyllä. Padma kuitenkin jatkoi kävelyään kadoten kulman taakse.

Katie huokaisi raskaasti. Halusin vain viettää Padman kanssa aikaa. Tästä asiat taitavat kuitenkin vain monimutkaistua.

[Nyyhti]

Huhhuh, mun oli pakko tulla lukemaan tämä ihan vain tuon tekniikkahaasteen takia. Olin niin äimänä siitä, että tämä oli niin sujuva ja "tavallinen" teksti, että juoni jäi melkein huomaamatta XD Mutta siis ihan oikeasti - eihän tästä huomannut lainkaan, että oli pitänyt vältellä jotain sanoja! Mitä kummaa, minä kun luulin lopputuloksen näyttävän joltain oudolta sekasikiöltä. Hienoa työtä!!

Onneksi en ihan kokonaan tekstin ideaa missannut. Vaikutti mielenkiintoiselta - ja nimenomaan vain alulta. Ihmettelin sitä, että Katie oli varma, että Leanne ymmärtäisi, muttei siltikään suostunut kysymään tältä. Samoin vähän kummastelin sitä, että pelkkä viikonloppuna näkeminen aiheutti keskustelun tyttöystävästä. Toisaalta juuri se tietämättömyys ja ihmettely teki tästä mielenkiintoisen luettavan, sillä muuten tässä olisi kyllä vain kerrottu asiat ja teksti olisi jäänyt aika mitäänsanomattomaksi.

[Arte]

nominal jee, kiitos! Tämän kanssa kyllä piti monta iltaa repiä hiuksia, mutta lopputulos tosiaan on yllättävän sujuva. Kiva että onnistuin! ^^

Minä ajattelin tuota Katien suhtautumista niin, että hän tuossa hetkessä ajatteli, että kyllähän Leanne ymmärtää eikä tästä mitään haloota tule, mutta sitten kun tyttöystävä oikeasti on naaman edessä niin tilannetta voi ajatella vähän eri tavalla. Siinä vaiheessa sitten meni pupu pöksyyn eikä aihetta osannutkaan ottaa esiin ihan ekstemporee. Itse ajattelin tuon potentiaalisen viikonlopputapaamisen vähän treffimäiseksi jutuksi, joten kyllä siitä minusta kuuluu silloin keskustella jo olemassaolevan tyttöystävän kanssa. Tätä ei nyt mitenkään supersuoraan kerrottu, mutta yritin Katien ajatusten ja Padman vastausten perusteella luoda tällaista romanttisempaa kuvaa kuin vain ihan perus "no nähääks ihan tavallisina kavereina"-fiilistä. Tän oli alunperin tarkoitus olla vähän erilainen ja paljon pidempi, mutta pirun Tekniikkahaaste kyllä ehdytti jatkohaluni. -___- Voi siis olla, että jotkut jutut jäivät vähän hämäriksi, mutta toi seuraava teksti (Yrjänä) kyllä täydentää tätä hyvin.

[Waulish]

Tervehdys Kommenttikampanjasta. Erikoinen paritus houkutteli minut näiden naisten tarinan pariin, koska välillä on virkistävää lukea jotain uutta ja erilaista. Olen ylipäätään lukenut tosi vähän polyamoriajuttuja, vaikka aihe sinänsä kiinnostaisikin, kun siitähän saa ammennettua vaikka mitä.

Tartun nyt heti ensteks tuohon Tekniikkahaasteeseen, koska olen niin äimänä siitä, että tämä on osallistunut sellaiseen! Aloin siis lukea suoraan tekstiä tarkoituksenani palata alkutietoihin myöhemmin, enkä olisi kyllä tekstin perusteella arvannut, että tässä on vältelty yleisimpiä romaaneissa käytettäviä sanoja. Ja vieläpä noin tavallisia ja tärkeitäkin sanoja, joita ainakin minun tulee varmaan viljeltyä osapuilleen jokaisessa virkkeessä. Onhan tämä teksti kieleltään melko yksinkertainen, mutta se on kuitenkin ihan sujuva ja toimiva kokonaisuus, ja tarinakin välittyy hyvin. Tätä lukiessa ei tule sellaista fiilistä, että jotain olennaista puuttuu, vaan tämä toimii oikein hyvin tällaisenaan. Nostan hattua suorituksesta!

Tarinallisesti tämä toimii mielestäni hyvänä pohjustuksena tulevalle polyamoriasuhteelle. Albuksen kaartin harjoitukset on hyvä lähtötilanne, kun niitä ei tarvitse kummemmin avata tai selitellä vaan on ihan luonnollista, että Katie ja Padma tapaavat niissä ja treenaavat keskenään. Minulle tulee kaksikon keskustelusta sellainen kutina, että kaksikon välillä saattaisi olla jonkinlaista latausta, jonkinlaista orastavaa romanttista kiinnostusta, ja ehkä siksi Padma on epäluuloinen ja Katie kokee lopulta vaikeaksi Leannelta kysymisen, vaikka ajattelisikin ensin, että kyse on vain ystävyydestä ja siitä, että olisi kivaa viettää Padman kanssa aikaa. Ja niinhän se monesti menee, että kasvotusten puhuminen onkin lopulta paljon vaikeampaa kuin mitä etukäteen on aatellut. Ei ole mikään ihme, ettei Katie saa kysyttyä, varsinkaan kun Leanne jakelee suukkoja vähän joka paikkaan ja vie ajatukset muualle...

”Haluaisin vain”, tyttö kohautti olkiaan. Leannen toiveikkaat silmät tuijottivat hämmentyneinä. ”Pidän… Haluaisin tutustua paremmin.”

Minua vähän hämmentää, kun tässä puhutaan Leannen silmistä, vaikka tilanteessa on vain Padma ja Katie. Voi kyllä olla, etten vain tajua jotain, kun olen vielä aamutokkurassa. x)

Mutta juu, kaiken kaikkiaan mielenkiintoista ja kivaa luettavaa! Tämä shotti sai minut kiinnostumaan näiden naisten tarinasta, ja käyn mielenkiinnolla lukemaan noita seuraavia osia. Kiitos tästä! -Walle

[Arte]

Waulish, kiitos paljon kommentista! Kiva huomata, että tekniikkahaasteen toteutus on onnistunut hyvin! Kuten sanoinkin, tätä oli aivan äärimmäisen hankala kirjoittaa, ja hiuksia tuli revittyä monena iltana ennen kuin tämän sain valmiiksi.

Tuo lainaamasi pätkä taitaa olla juuri tuon tekniikkahaasteen takia vähän heikko paikka. Nähkääs, kun ei saa käyttää sanaa "hän", tuon lauseen muotoilu vähän suoremmaksi on hankalampaa. Tarkoitun tuon kohdan siis niin, että kun Katie tietää, että hänellä itsellään on tunteita sekä Leannea että Padmaa kohtaan, hän näkee Leannen reaktiot ja tuntemukset mielessään samalla kun ajattelee, että tahtoisi Padmasta jotain enemmän. Olisi ollut kiva kirjoittaa tuo lause muotoon "Leannen toiveikkaat silmät tuijottivat häntä hämmentyinenä hänen mielessään" tai jotain muuta vastaavaa, mutten sitten näemmä keksinyt mitään kiertotietä tuolle hän-ilmaisulle, vaan typistin vaan virkettä. Mulla on taas ollut vahvat mielikuvat tästä tilanteesta ja oon selvästi olettanut, että kaikki muutkin ymmärtää mun päänsisäiset visiot, mutta hups vain, en ole näemmä kauhean hyvin saanut visioitani paperille asti, jolloin lukija sitten hämmentyy... Pieni ikuinen ongelmani. :/

Hii, kiva että innostuit näistä, koska miekin oon kovin innoissani! Mielenkiintoinen sotku näillä tytöillä on menossa.

[Tikkis]

Mäkin eksyin tänne aika pitkälti tuon tekniikkahaasteen saattelemana, koska noiden sanojen pois jättäminen tuntuis itsestä aivan äärimmäisen hankalalta. Sä todellakin olit onnistunut siinä tosi hyvin. Lukiessani en huomannut ollenkaan sellaisten perussanojen puutetta, vaan aika luontevasti teksti kulki koko matkan alusta loppuun. Vähän kenties sellaiseksi prologinomaiseksi tämä osuus jäi, mutta toisaalta hyvin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että tää on vähän kuin itsenäinen aloitusosa pidemmälle tarinalle. Ja toi tekniikkahaaste! Ei varmaan luonut mitään suurta intoa ja puhtia tehdä tästä yhtään pidempää tai täyteläisempää.

Mä pidin toisaalta siitä dynamiikasta, mikä tässä tekstissä on. Padma on epävarma, miksi Katie ylipäätään haluaa nähdä, kun sillä kerta on tyttöystäväkin. Toisaalta oishan se ihan ymmärrettävä syy tavata ilman sen suurempia ongelmia, jos he treenaisivat taitojaan yhdessä. Ehkä Padma halusi selvittää sen perimmäisen syyn, miksi Katie on kiinnostunut juuri hänen tapaamisestaan, eikä sitten toisaalta saanutkaan haluamaansa vastausta. Sitten taas Leanne oli melko suloinen, ja jopa kiihkeä, Katien tavatessaan, joten onhan siinä varmasti vaikea avata suutaan, ja sanoa, et hei, mua kiinnostais nähdä Padmaa viikonloppuna. Sitä paitsi, jos näkisi toistä "selän takana", asian tullessa ilmi vois olla vielä ikävämpi koittaa selvittää tilannetta.

Mua häiritsi myös tuo Waulishin esille nostama kohta. Mä jotenkin aattelin, et sulla on kenties siinä vahingossa vaan väärä henkilö kirjoitettuna. En saanut siitä lauseesta siis kunnolla otetta. Ehkä kursivointi ois voinut auttaa siihen tai jokin muu tehokeino? Tai sitten vaan lauseen viilaaminen vielä pikkuisen. Mutta nyt kun luin kommentistasi, mikä tausta-ajatus siinä on, ymmärrän sen vallan mainiosti. Tällainen haaste luo kyllä ihan omat ongelmansa ja painimiset tekstin asettelun, sanavalintojen ja ihan kaiken kanssa. Tekis itekin mieli kokeilla, mutta en tiiä meniskö vaan päivä pilalle ja hermot kireelle turhan takia

Pidin tästä lähtöasetelmasta, ja hahmojen luonteesta. Siitä miten Padma on niin varuillaan, ja valmis jo heti tuomitsemaan Katien siitä, miten ei saa aikaiseksi jutella Leannen kanssa. Siitä miten Katie olisi kiinnostunut ehkä jostain toisestakin, miten sen koko kroppa huutaa Padman perään, mutta silti ei ota hätiköityjä askelia. Siitä miten Leanne on niin huumaantunut Katiesta, ettei voi edes aavistaa, mitä tyttökaverin päässä liikkuu. Varmasti mielenkiintoinen jatkumo tulossa. Tulee varmaan luettua seuraavatkin, vaikken juuri tässä hetkessä ehkä muiden tekstien äärelle ajaudukaan.

[Arte]

Tikkis, kiitos kommentista! Joo, tämä on varsinainen tynkä ja tapahtumat jäävät aivan kesken, mutta piru vie, tekniikkahaaste selätti minut eikä tästä saanut pidempää ja selkeämpää. No, jatko-osasta tuli hyvä. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä haastetta - eihän se haittaa, vaikkei täydellisesti onnistukaan! Siinäkin oppii jo jotain.

Jäin nyt makustelemaan tuota teidän mainitsemaanne kohtaa ja muutin sen muotoon "Leannen toiveikkaat silmät tuijottivat hämmentyneinä mutta kovin todellisina Katien mielessä." Nyt siinä on ainakin jotain siitä mitä itse tuolla lauseella ajattelin - harmi etten huomannut muotoilla sitä paremmin jo aikaisemmin.

Kiva että tykkäsit hahmoista ja asetelmasta! Olin ajatellut tämän tekstin sarjan aloitukseksi, mutta nyt teidän kommentteja lukiessani huomaan, että Padman suhtautuminen Katieen on ollut hämmennyksen aiheena. Ehkä siis pitäisi kirjoittaa vielä joku pätkä ennen tätä kohtausta, jossa selvitetään Padman jo olemassa olevia ajatuksia ja ylipäänsä tilanteen kehittymistä!