cassialma Whiiiii, hei taasen. <3 Hyvä, että viihdyt, koska musta on alkanut tuntua, että viihdyn itsekin. o_o Iloksesi ilmoitan, että tämä rapsu on pidempi rapsu kuin aiemmat! Olet ihana, kiitos taas, nam.
4. (riepu)James syleilee Lilyä ja kuiskaa tämän korvaan jotain, mikä saa naisen kiemurtelemaan. Sirius puree hampaansa yhteen ja yrittää katsoa muualle, muttei kykene. Katse on liimautunut kahteen hahmoon, jotka sulavat yhdeksi.
He kaikki ovat taas pariskunnan kotona, he ovat siellä aina. Sirius ei voi paeta, mutta ei voi olla pakenemattakaan. Hän ottaa huikan oluestaan ja pamauttaa pullon vasten pöytää. "Menen röökille", hän ilmoittaa eikä odota ketään mukaansa.
Ulkona sataa, mutta Sirius huomaa sen vasta, kun on kävellyt jo useita metrejä terassin katoksen alta pihatielle päin. Sätkä palaa huonosti, ja Sirius keskittyy suojaamaan sitä kastumiselta enemmän kuin itseään.
Pihatieltä kuuluu askeleet. Sirius on jo valmis kertomaan Remukselle kaiken, hän tietää, että Remus ymmärtäisi lopulta kuitenkin.
"Oletko kunnossa?" Lilyn ääni repii kaiken rikki kesken heikon hetken. Sirius on litimärkä kuin uitettu koira. Hän katsoo naista kuin ihmettä.
He seisovat siinä, metrien päässä toisistaan ja katseet puhuvat enemmän kuin he tulevat koskaan puhumaan. Lilyllä on taikasauvansa päässä sateenvarjolumous.
"Miksi sinä?" Sirius kysyy happamasti.
"Jonkun piti tulla. He sanovat, että ymmärtäisin paremmin, että olen empaattisin", Lilyn kasvot ovat ilmeettömät. Sirius tietää, että sanojen takana on Remus, kukaan muu ei edes tiedä mitä se sana tarkoittaa.
"Ovat varmaan oikeassa", Sirius vastaa ja katsoo kuinka hänen sätkänsä katkeaa sateen pehmentämästä kohdasta kahtia. Purut varisevat maahan. Hän tuntee olonsa märäksi rievuksi, jota elämä käyttää lattialuuttunaan.
"Niin", Lily vastaa. "Tuletko sinä?" nainen katsahtaa lumoustaan merkitsevästi. Hän tarjoaa Siriukselle sateensuojaa. Sirius pohtii miltä tuntuisi suudella Lilyä sateessa. Ajatus on liian houkutteleva.
"Ei kiitos", hän vastaa ja kaivaa esiin uuden sätkän.