Nimi: Kielletty poikarakkaus
Kirjoittaja: Kuolonsyöjäprinsessa
Tyylilaji: Draama, romance, angst, AU (ei taikuutta)
Ikäraja: K-11
Paritus: Harry/Draco
Vastuuvapaus: Kaikki mitä tunnistat Pottereista kuuluu J.K. Rowlingille.
Yhteenveto: Hadrian Potter ja Draconius Malfoy. Parhaat ystävät, molemmat kuuluvat arvovaltaisiin, kristittyihin perheisiin. Draco on kuitenkin toivottoman rakastunut Harryyn. Tunteeko Harry samoin?
A/N: Sain idean eräästä fikistä, missä kaksi poikaa keskustelivat ihastumisestaan toisiinsa ja nimen omaan siitä, kuinka he molemmat ovat poikia ja lopuksi he sitten suutelivat salaa pimeällä ullakolla.
1. luku
Se oli oikeastaan aika rauhallinen yö Lontoossa, mutta yksi platinahiuksinen poika Malfoyden kartanossa ei nukkunut. Hän kirjoitti kirjettä ystävälleen.
Vera
Jos sinä oikeasti haluat tietää, niin minä olen rakastunut parhaaseen ystävääni. Joka on poika.
Kyllä sinä tiedät mitä minun perheeni sanoisi jos saisi tietää. Tai hänen perheensä.
Sitä paitsi, hän tuskin edes pitää minusta.
Draco
Pian viimeinenkin lamppu kartanossa sammui ja poika nukahti pienen huokaisun kera.
***
”Draco-herra? Draco-herra. DRACO-HERRA!” kuului kimakka ääni Dracon korvan juuresta.
”Mitä, Diana?” poika kysyi palvelijaltaan ärsyyntyneenä. Hän oli juuri unelmoinut Harrysta.
”Kello on jo kahdeksan. Lucius-herra ja Narcissa-rouva lähtevät pian Pottereille ja haluavat Draco-herran mukaansa.” Diana ilmoitti. Dracon sydän löi lujempaa, mutta hän sivuutti sen ja lähti alakertaan.
Alakertaan päästyään hän tervehti vanhempiaan ja riensi sitten autoon, sillä hän halusi nähdä Harryn. He olivat olleet ystäviä suurin piirtein ikuisuuden ja useimmat ihmiset katsoivat heitä pahasti, kun he kävelivät käsi kädessä kylällä. Dracosta se oli typerää, sillä he olivat vain ystäviä eivätkä mitään enempää, vaikka hän toivoikin asian olevan toisin.
”Dray!” hän kuuli Harryn huudahtavan jo ennen kuin edes ehti ulos autosta. Poika juoksi halaamaan häntä lujasti.
Sen jälkeen Harry kääntyi kohti Dracon vanhempia. ”Hyvää päivää, herra Malfoy, rouva Malfoy.”
Molemmat nyökkäsivät ja he lähtivät kohti kartanoa. Ennen kuin pojat kiirehtivät Harryn huoneeseen, Draco tervehti tämän vanhempia. ”Hyvää päivää, herra ja rouva Potter.”
Draco oli juuri aikeissa kysyä ketä muita oli paikalla, kun Harry avasi suunsa. ”Weasleyt, Grangerit, Longbottomit, Zabinit, Parkinsonit ja Finniganit.”, Draco näytti edelleen kysyvältä, joten Harry tarkensi. ”Ginevra, Ronald, Fred, George, Hermione, Neville, Blaise, Pansy ja Seamus.”
Heti huoneeseen päästyään, Draco suuntasi Parkinsonin ja Zabinin luo, sillä he olivat hänen mielestään mukavia. Jos hän olisi katsonut taakseen edes kerran, olisi hän huomannut loukatun ilmeen Harryn kasvoilla ennen kuin tämä suuntasi Hermionen luokse.
Vaikka Draco kuinka yritti, ei hän voinut kuin tuijottaa iloisesti nauravaa tummatukkaista poikaa, joka keskusteli Grangerin kanssa. Entä jos Harry nyt ihastuisikin kiharatukkaiseen tyttöön?
”Dray?” Draco kuuli Harryn kutsuvan. Mitähän asiaa hänellä oli?
Harryn vedettyä hänet hieman sivummalle, hän aukaisi suunsa. ”Mitä asiaa? Minulla oli juttu kesken.”
Harryn kauniissa, vihreissä silmissä välähti kipu, mutta Draco sivuutti sen. ”No?”
Hän katui ilkeyttään heti, kun näki kyyneleen vierähtävän Harryn poskelle, mutta ennen kuin hän ehti sanoa mitään, Harry kääntyi ja juoksi vessaan. Draco yritti puhua Harrylle, mutta tämä ei tullut ulos vessasta.
Draco meni nukkumaan surullisena ja itki itsensä uneen.
***
Harry ei halunnut tulla ulos vessasta, vaikka hänen äitinsä yritti kuinka. Hän ei voinut uskoa, että Draco oli todella ollut niin ilkeä, sillä ei se ollut hänen tapaistaan. Vai oliko? Ehkä Harry oli nähnyt vain hänen mukavan puolensa ja tämän päiväinen olikin hänen huonompi puolensa. Hän oli epävarma ja päätti kirjoittaa Dracolle kirjeen.
Draconius
Olen pohtinut tämän päiväistä käytöstäsi, mutta en keksinyt muuta syytä kuin sen, että se oli ”huonompi” puolesi?
Vai johtuiko käytöksesi kenties siitä, että et tahdo enää olla ystäväni? Jos johtui niin voit kyllä kertoa minulle.
Ymmärrän kyllä, jos olet löytänyt paremman parhaan ystävän.
Hadrian
Sen jälkeen Harry vaipui levottomaan uneen, mutta ei itkenyt. Ei enää. Vai itkikö?
***
Draco ei ollut varma uskaltaisiko hän avata Harryn kirjeen vai ei, mutta lopulta hän kuitenkin päätyi avaamaan sen. Hän katui sitä jo nähtyään ensimmäisen sanan, sillä Harry ei koskaan kutsunut Dracoa tämän koko nimellä ellei ollut kyse vakavasta asiasta. Dracon sydän särkyi viimeisen lauseen myötä. ”Ymmärrän kyllä, jos olet löytänyt paremman parhaan ystävän.” miten Harry voi edes kuvitella mitään tuollaista? Hän ei tiennyt mitä vastata, joten hän päätti avata Veran kirjeen.
Draco
Minun mielestäsi sinun pitäisi kertoa tälle parhaalle ystävällesi tunteistasi. Olen varma, että hän ymmärtää.
Jos et kuitenkaan uskalla tai halua kertoa sitä päin naamaa, ehkä voisit kirjoittaa kirjeen?
Olen kuitenkin varma, että vaikka hän ei pitäisi sinusta samalla tavalla kuin sinä hänestä, hän ymmärtäisi sinua, sillä hänhän on paras ystäväsi eivätkä parhaat ystävät hylkää toisiaan tuollaisen asian vuoksi. Ei edes vaikka olette molemmat poikia.
Vera
Ehkä Vera oli oikeassa. Sitä paitsi, seuraavaan pakolliseen tapaamiseen olisi vielä kuukausi ja hän voisi pysyä kotona siihen saakka. Hetken mietittyään vaihtoehtojaan, Draco päätti kirjoittaa kirjeen.
Harry
Olen todella pahoillani. Minä en tiedä miksi käyttäydyin kuten käyttäydyin, mutta en varmasti ole löytänyt parempaa ystävää kuin sinä. Miten voisin, kun sellaista ei ole olemassakaan? Mutta seuraavaan asiaan. Minun täytyy kertoa sinulle jotain ja toivon todella, että sinä haluat vielä tämän jälkeen olla ystäväni.
Minä pidän sinusta. Enkä nyt tarkoita, että pidän sinusta ystävänä, vaikka sekin on totta. Tarkoitan, että pidän sinusta niin kuin isä pitää äidistä. Tiedän kyllä, että se on kiellettyä, olemmehan me molemmat arvovaltaisista, kristityistä perheistä. En tiedä hyväksytkö sinä homoseksuaaleja, sillä emme ole koskaan puhuneet asiasta, mutta tiedän, että perheemme eivät hyväksy.
Toivon todella, että voimme olla vielä ystäviä, sillä sinua parempaa ystävää ei ole olemassakaan ja, jos menetän sinut en tiedä mitä teen. Jos et kuitenkaan tahdo enää olla ystäväni, ymmärrän täysin.
Draco
Tämän jälkeen Draco hautautui sänkyynsä ja itki jälleen itsensä uneen.
***
Harry oli odottanut koko aamun Dracon kirjettä, mutta kun hän sai sen, hän järkyttyi. Draco piti hänestä? Ei se häntä pahemmin haitannut, eikä hänellä ollut mitään homoseksuaaleja vastaan, mutta mitä Draco oli oikein ajatellut kertoessaan tuollaisen asian kirjeellä? Varsinkin, kun hänen äitinsä tai mikä vielä pahempaa, isänsä, olisi voinut lukea sen. Hän oli myös erittäin iloinen siitä, että Draco halusi edelleen olla hänen ystävänsä. Hän oli jopa sanonut, että Harrya parempaa ystävää ei ole. Sitten hän tajusi, että Draco varmaankin odotti hänen vastaustaan ja kirjoitti takaisin.
Dray
Sinä et usko, kuinka iloinen olin kuullessani, että haluat vielä olla ystäväni! Mukava kuulla, että ajattelet ettei minua parempaa ystävää voi olla, vaikka olet kyllä väärässä. Sinä olet parhain ystävä koskaan.
Minua ei haittaa, että sinä pidät minusta eikä minulla ole mitään homoseksuaaleja vastaan, vaikka vanhemmillani onkin. Mistä puheen ollen, miksi ihmeessä sinä kerroit sen kirjeessä, jonka vanhempani olisivat voineet lukea? Välillä sinä olet kyllä hieman typerä.
Ja kuten jo sanoin, sinä olet parhain ystävä koskaan. En halua luopua sinusta ikinä.
Drian
Harry virnisti lempinimille. Dray tuli Dracosta ja Drian tuli Hadrianista. He olivat keksineet ne lähestulkoon heti toistensa nimet kuultuaan. Harry nukahti iloisesti hymyillen. Hän oli onnellinen.
