Kirjoittaja Aihe: Lissabon | K11 | Angst, raapale  (Luettu 1974 kertaa)

Huurre

  • Pornokenraali
  • ***
  • Viestejä: 742
  • Ava & banneri by minä
Lissabon | K11 | Angst, raapale
« : 27.09.2016 21:27:40 »
Nimi: Lissabon
Kirjoittaja: Tulejo
Beta: Zarroc
Ikäraja: K11
Genre: Angst
Varoitukset: Maininta huumeista ja alkoholista!
A/N: Osallistuu sadonkorjuuetydeihin. Sain biisin, jonka sanat laitan tämän jälkeen (otsikkokin tulee kyseisestä biisistä). Kuuntelin biisin muutaman kerran myöhään yöllä ja tämä syntyi, outo tajunnanvirtaraapale. Tämä ei ole sitä normaalia, mitä mä yleensä kirjotan, mutta toivottavasti on ihan okei edes. Mä ite kuitenkin tykkään! Tää on täysin alkuperäinen versionsa muutaman sanan muokkaamista lukuunottamatta. Uh, joo. (Tän ikärajan kanssa oli muuten erittäin suuret ongelmat. Nyt on kuitenkin oikein.)




Lissabon

Makaan räsymatolla tuijottaen kattoa. Se tuijottaa takaisin, minä kiroan valkoisen puun helvettiin. Muistot pyörivät päässäni, ja tumma silmä muistuttaa minua virheistäni. Lissabon, tuo kirottu kaupunki, aiheutti tämän kaiken.

Alkoholi ja tuntemattomat huumeet kiertävät veressäni. Oudot ylistyslaulut soivat korvissani, mummon vanhojen kukkaverhojen takaa loistaa kaupungin valot ja aaltoinen Atlantti. Minä yritän miettiä totuutta ja valhetta, mutta Portugalissa vain jalkapallo on totta.

Kirkas laulu raikuu kadulta, kietoudun nimettömän miehen ympärille ja yritän unohtaa virheen nimeltä Elias. Kihlasormus juuttui putkistoon, huoltomies kävi sen hakemassa, mutta annoin sen palkaksi.

Herään auringonsäteisiin, jotka tunkevat verhojen läpi. En muista, miten tähän päädyin, mutta päätän elää täysillä.




Scandinavian Music Group - Lissabon

Matto hiertää selkään ruhjeen
Jossain soitetaan kelloja
Kaiken jälkeen nukumme mustelmilla
On uusi aamu Lissabonissa

Verhojen toisella puolella
Jeesus levittää kätensä maan ylle
Menemme katsomaan sitä myöhemmin

Laulakaa
Laulakaa lujempaa
Ylistyslaulut soivat tänään meille
Laulakaa vaan
Lujempaa
Emme jätä toisistamme mitään muille
Unohdimme miten päädyimme tänne
Unohdimme minne täältä aioimme
Muistamme meren
Se on Atlantti
Muistamme nimemme
Jos oikein yritämme

Ei tullut nälkä - tuli pimeää
Taas soitetaan kelloja
kaiken jälkeen meille riittää huone
Ja osatotuudet Lissabonissa

Verhojen toisella puolella
Portugali voittaa jalkapallossa
Menemme juhlimaan sitä myöhemmin
those who tell the stories rule society

Hazyel

  • Master of Godspeed
  • ***
  • Viestejä: 4 817
  • Not killing people is really hard.
Vs: Lissabon | K11 | Angst, raapale
« Vastaus #1 : 30.09.2016 22:25:56 »
Luin hetki sitten Fractan Berliinisarjaan liittyvän tekstin, joten tästä on nyt hyvä siirtyä eteenpäin Lissaboniin! Taisin saada tän suosituksena Räntsäkkeeltä, kun pyysin jotain lyhyttä ja nopeaa kommentoitavaa, joten voit kiittää osaltaan myös häntä tästä kommentista :3 Enkä edes avatessani tän tajunnut, että täähän oli se sama teksti, jonka lukaisin jo aiemmin tuota ikärajaa varten!

Tää on hyvin mielenkiintoinen raapale, vaikka tässä ei ihan kauheasti tapahdukaan. Herätti paljon kysymyksiä, ja haluaisin ehdottomasti lukea joskus kertojan ja Eliaksen suhteesta tarkemmin! Haluaisin tietää, miksi Lissabon on syyllinen kaikkeen siihen, mitä kertoja tuntee ja kuinka huono olo kertojalla selvästikin on.

Pidän tästä sun kirjoitustyylistä, joka on tavallaan kevyt, vaikka tää aihe onkin hieman synkkä. Ja pidän myös yksityiskohdista joita tässä olet maininnut, kuten räsymatto, mummon vanhat kukkaverhot ja jalkapallo. Tuovat sellaista syvyyttä, ettei tämä nyt ole ihan mikä tahansa teksti. Ja vielä lopun maininnasta plussaa, siitä, ettei teksti ollut ihan kokonaan angstia vaan lopussa on ikäänkuin jonkinlainen valonpilkahdus!

Kuten jo sanoin, jäin janoamaan kauheasti lisää tätä, joten pliis, kirjoitathan :3 Ja kerro mulle sitten kun olet kirjoittanut! Kitos tästä pätkästä, pidin hurjasti!
"When I say it doesn't hurt me, that means I can bear it."