Ficin nimi: Nuolikaulakoru
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: The Avengers
Ikäraja: S
Paritus: Taustalla mainittu Bruce/Natasha
Genre: Kepeä draama
Summary:
”Kuvittelin vain aina, että sinulla ja Clintillä oli jotain meneillään.”A/N: Jos joku sattuisi kysymään, mielestäni paritus Bruce/Natasha on aika puskista poimittu.
***
Steve Rogers oli mielestään taitava lukemaan sosiaalisia tilanteita. Ei hän itseään asiantuntijana pitänyt, mutta ystävien ja tovereiden kesken järjestetyissä illanistujaisissa hänestä oli mukava seurata tunnelmaa ja ottaa osaa keskusteluihin, joissain määrin muodostaa johtopäätöksiäkin näkemänsä ja kuulemansa perusteella.
Niin ihmisläheisenä kuin Steve itseään pitikin, hän tunsi henkilöitä, jotka hän sinänsä laski läheisiksi itselleen samalla tietämättä heistä oikein mitään. Natasha Romanoff oli yksi sellainen.
”Nautitko juhlista?” nainen kysäisi jäädessään hetkeksi jutustelemaan.
Kapteeni kohotti lasiaan positiivisena eleenä. ”En edes muista milloin olisin viimeksi rentoutunut näin.”
”Vaihtelu todella virkistää. Eikä ruoassa tai seurassakaan ole moittimista.”
Steve näki, kuinka Natasha silmäsi ohi kulkevaa Brucea hillitysti mutta sen verran kiinnostuneen oloisena, ettei Kapteenilta jäänyt huomiotta pieni jännite. Hänellä oli asiasta omat epäilyksensä, jos niin saattoi sanoa, mutta kenties hänen olisi ollut syytä kysyä ihan suoraakin saadakseen edes jonkinlaisen selvityksen meneillään oleville kuvioille. Hetki kun sattui olemaan mitä mainioin.
”Joten, sinä ja Banner...?” Steve aloitti jättäen kysymyksen loppupään roikkumaan antaakseen Natashalle puheenvuoron. Kysymys kohtasi hienoisen kulmien kohotuksen, mutta pieni hymy ei kieltänyt saman tien kaikkea.
”Oletpa utelias.”
”Ihan viaton kysymys se oli”, Kapteeni virnisti ja kulautti oluestaan. ”Ajattelitteko jossain kohtaa julkistaa vetävänne yhtä köyttä?”
”En menisi asioiden edelle”, Natasha sanoi muistuttaen kuitenkin etäisesti Steven kauan sitten tuntemia neitokaisia, joita oli onni potkaissut rakkausrintamalla kirjeen tai kukan muodossa. Vienossa hymyssä oli jotain samanlaista.
”Enpä olisi arvannut”, Kapteeni virkkoi ja sai hieman kummastuneen katseen osakseen.
”En ole ihan varma, mitä tarkoitat.”
”Tiedän, eikä se mitään”, Steve naurahti keksimättä ollenkaan, miten jatkaisi saadakseen kokonaisuudesta edes osapuilleen järkevän. ”Kuvittelin vain aina, että sinulla ja Clintillä oli jotain meneillään.”
”Minulla ja Clintillä?” Natasha näytti entistä oudoksuvammalta ja äänensävystä päätellen hän todella oli tainnut kuvitella omiaan.
”Ilmeisesti olette läheisiä.”
”Suoraan sanoen hän tietää minusta epämiellyttävän paljon”, Natasha tuumasi epäluonteenomaisen lämpimästi. ”Tuskin luotan keneenkään toiseen samoissa määrin.”
”Jokainen meistä ansaitsee sellaisen ystävän”, Steve totesi antaen ajatustensa harhailla ohikiitäväksi hetkeksi menneisiin aikoihin. ”Joka tapauksessa tuo kaulakorusi on aika hämäävä”, hän huomautti nyökäten päätään kohti pientä nuoliriipusta naisen kaulassa.
Natasha kosketti vaistomaisesti kiiltävää hopeapintaa. ”Hmm, en ole tullut ajatelleeksi.”
”Minua se ainakin johti harhaan.”
”Kyse taisi olla enemmänkin siitä, ettet ollut perillä asioista”, Natasha tokaisi ja osui kommentillaan aika lailla maaliinsa. Silloin tällöin Stevestä todella tuntui, että hänen olisi ollut oman mukavuutensa vuoksi syytä olla enemmän tietoinen ympärillään tapahtuvista asioista.
”Lienee hyvin mahdollista.”
”Joka tapauksessa me olemme hänen kanssaan vain ystäviä”, nainen virkkoi korua sormellaan sipaisten. ”Tämä on syntymäpäivälahja parin vuoden takaa.”
”Ai. Milloin sinulla muuten on syntymäpäivä?”
Sekin oli yksi niitä asioita, joita Steve yleensä kysyi hiljalleen läheisemmiksi muuttuvilta tuttavuuksiltaan, mutta tarkemmin ajatellen hän ei muistanut Brucen tai Clintinkään syntymäpäivää.
”Loppusyksystä”, Natasha hymähti summittaisen vastauksen. ”Entä itselläsi?”
Steve olisi tietysti voinut samalla tavalla leikkiä salaperäistä, mutta kyseinen päivämäärä sattui joka tapauksessa olemaan Yhdysvaltojen merkittävin.
”Heinäkuun neljäs.”
Natasha kallisti päätään huvittuneen epäuskoisena.
”Tiedän, kuulostaa aika uskomattomalta.”
”Tuota isänmaallisemmaksi sinun on hankala enää päästä”, Natasha naurahti ja keskitti sitten huomiotaan etäämmälle jonkin napattua mielenkiinnon. ”Mmm, Samilla ilmeisesti on sinulle jotain asiaa.”
Steve katsahti olkansa yli ja näki ystävänsä viittomassa hänelle toiselta puolelta olohuonetta. ”Siltä vaikuttaa. Tuletko mukaan?”
”Ei kiitos, minulla itse asiassa on Tonylle asiaa”, nainen tokaisi ja kohotti lasiaan tervehdykseksi. ”Jatka hyviä juhlia.”
”Samoin.”
***
Psst, havainnollistava kuva