The Lines Between II - you and me. (K-11) //tauolla jälleen// H/D

[April]

Aijai! Onko jatkoa siis tulossa? Tän kuun aikana! YAY! Miulle hommia! ♥
Mitää? Emmie offaa like nevah.

[Ai]

Jatkoa, jatkoa jatkoa :DD

[Amnesiac]

BLAISE ON ELOSSA!<3 öh siis joo...
Elikkäs aloin siis lukea The Lines Between ykköstä toissa iltana. Ajankohta oli mitä surkein ja olen harmitellut moneen kertaan, että löysin tämän ficin tuolloin, juuri ennen eilisen päivän kestänyttä nettikatkosta, mikä oli minulle yhtä tuskaa tämän aloittamisen jälkeen. Eli kerkesin sunnuntaina lukea viisi ensimmäistä lukua, ja siihen mennessä ihastuin jo täysin.

Asiaa on paljon, joten en oikein tiedä mistä aloittaisin. Toivottavasti tämä ei nyt kovasti haittaa, että kommentoin samalla myös tuota lukemaani ykkösosaa.:>
Elikkäs, eka osasta sen verran, että huuu, Harry viiltelee. Olin kieltämättä vähän yllättynyt tästä lukiessani, sillä en muista aikaisemmin lueskelleeni (ainakaan kovin usein) sellaista ficciä missä Harry viiltelisi, mutta minun on pakko kyllä myöntää, että en millään voi muistaa kaikkia viimeisen kolmen vuoden aikana lukemiani ficcejä. Kumminkin tämä idea oli minulle ihan uusi, aluksi tavallaan vähän hankala ymmärtää ja hieman outoa luettavaa, jotenkin se ei vain mielestäni ensimmäisen osan aikana oikein sopinut Harrylle, vaikeaa selittää.:> Noh, kuitenkin tarinan edetessä totuin tähänkin ja sinänsä tosi mielenkiintoisen idean olet tähän kehitellyt.

Blaise taas "aivopesee" Dracoa useammassakin lukemassani ficissä ajattelemaan Harryä, mikä ei tietenkään ole mikään paha juttu.: D Koska Blaisehan onnistuu tehtävässään aina ja minä niin rakastan Hoodeetä.:>
Nyt, kun Blaisesta muutenkin tuli puhetta, voisin kommentoida häntä näin hahmona hieman. Minusta hänen käyttäytymisensä, repliikkinsa ja ajatuksensa ovat kieltämättä melko outoja, kun mietitään sitä kuvaa mikä minulle on Blaisesta kirjojen perusteella jäänyt. Ne ovat niin epäblaisemaisia. En kuitenkaan sanoisi tätä pahaksi asiaksi, sillä Blaise on oikeasti todella suloinen tuollaisena, yksi lempihahmoistani tässä ficissä, vaikka tavallisesti Blaise jääkin täysin vaille huomiotani. Ja nyt viimeisimmässä osassa, kun Blaise vihdoin viimein saapui takaisin kuvioihin tein Harryt ja loksautin minäkin suuni auki.:D Mutta sitä se Blaise teettää. Ja pullonpyöritys on <3.:D

No, tykkäsin kovasti kuitenkin tästä tavasta miten Draco löysi Harryn Myrtin vessasta viiltelemästä itseään ja miten hän tästä huolestui, vaikkakin se meni Dracon kohdalla ehkä hitusen liian yli. Tai siis tarkoitan sitä, että Draco on monta vuotta vihannut Harryä ja pitää tätä syyllisenä siihen, että hänen isänsä on Azkabanissa ja sitten, kun hän näkee Harryn satuttamassa itseään, hän on heti valmis antamaan anteeksi ja alkaa huolehtia tästä saman tien. Mutta joka tapauksessa tykkäsin tyylistäsi kirjoittaa tuo, vaikkakin se meni jopa minun makuuni jotenkin vähän ylisokeriseksi, suloista silti.:)

Samaa kuin Dracosta, voisin sanoa myös Kalkaroksesta. Missä vaiheessa hänestä on tullut noin avulias Harryä kohtaan? Draco vielä menee ja sen hyväksyn melko helposti, mutta tätä minun oli vaikea saada mahtumaan tajuntaani. Kaikista järkyttävin oli kenties kuulla Kalkaroksen edes ficissä sanovan jollekin Harryyn liittyen lause: "Sinä välität hänestä eikö totta", mutta toisaalta en keksisi itse parempaa tapaa auttaa Harryä tämän toiveiden mukaan ilman, että kaikki saisivat tietää tästä ja ficci eteni tämän jälkeen tosi hyvin, joten en nipota tästä sen enempää.

Kasiosan melkein-suukko oli suloinen kohtaus, pakko sitä on vielä tähän hehkuttaa, vaikka yritänkin selvitä mahdollisimman lyhyellä ja vähän aikaa vievällä kommentilla. Että jaksat lukea ja sillee.: D Tämän osan lopetus, ensimmäinen suudelma näiden kahden välillä oli myös ihana.:) Tähtitorni tosin on jo vähän kulunut juttu H/D ficeissä. Joulu ja uusivuosi - osat olivat myös varsin suloisia, sokerisia ja ihania, mukavaa luettavaa.8) Nevillen hyminäkasville ja sen yöllä aiheuttamalle keskustelulle repesin, loistavaa.:' D

Myös nämä kohtaukset joissa Draco painui Voldun luokse ja Harry ja Blaise perässä pelastamaan häntä, onnistuivat kiitettävästi pitämään mielenkiintoani yllä. Harryn kysyessä Dracosta Blaiselta, hänet oli ehkä vähän liiankin helppo saada paljastamaan totuus. Mielestäni Harry olisi voinut joutua näkemään vastauksen saamisen eteen ehkä hiukan enemmän vaivaakin. Jostain kun minulle oli jäänyt sellainen kuva, että Blaise ei sentään ihan NOIN surkea valehtelija ole, mutta näyttää vähän siltä, että olin pahasti väärässä.:D
Sitten taistelukohtaukseen tarkemmin puuttuen; Tässä taas yksi "pahis" pehmeni mielestäni aivan liiankin helposti. En voi kuvitella melkein mitään noista repliikeistä Luciuksen suuhun. "Sinä olet varmasti ihan mukava poika." jopa hieman huvitti minua. Siis jollain tavalla taas mielestäni olisikin ollut kiva saada Luccen hyväksyntä Harryn ja Dracon suhteelle ennen tämän kuolemaa, mutta tuntuu vain, että se ei voi käydä noin nopeasti ja helposti. No, jokainen tavallaan.

Ensimmäisen viimeinen (:D) osa olikin sitten tämä jossa Draco päätyi Azkabaniin ja hyvästeli Harryn. Olit tehnyt hyvästeistäkin sellaiset, että ne jaksoi helposti lukea. Tässä sen sijaan ei mielestäni ollut turhaa liikaa kliseitä, mikä oli tietysti varsin hyvä juttu. Tämän luettuani olin todella onnellinen siitä, että löysin tekstisi vasta nyt, kun en joutunut odottamaan, miten ficci tuosta jatkuu.

Tai jouduin, TET päivän verran. Etkä uskokaan miten hankalaa se oli, jättää tämä aamulla kesken ja painella töihin paikkaa, jossa en muutenkaan jaksaisi olla. Ajattelin tätä ficciä sitten jatkuvasti ja kotimatkalla minuun sai yllättävän paljon vauhtia, kun mietin, että heti kun pääsen kotiin, voin jatkaa tämän lukemista eteenpäin.:)

Ja koska nyt on pakko häipyä, muokkaan huomenissa tähän kommenttiin sitten jatkoa.

[Hallow]

Amnesiac:  voi et arvaakaan miten suureks tää kommentti sai silmät näin aamutuimaan (kun silloin tämän satuin ekan kerran huomaamaan)...
Mutta siis tiivistettynä tulee mun vastaus, koska järki ei liiku x)
Mut juu, oon aika lailla samaa mieltä näistä mitä sanoit esim. Severuksesta ja Luciuksesta.
En usko et mun järki liikku silloinkaan kun ne kohdat kirjotin -.-' mä oon ylipäätä nykyään sitä mieltä,
et vältän TLBI kaikin jäljelläolevin voimin. Se tuntuu aivan järkyttävältä...kauhiaa  Etenin siinä
aika nopeesti, siitä siis johtuu mm. Dracon nopea ''''myöntyvyyspolitiikka'''' harrya kohtaan (okei, luettu liikaa hissaa kun en keksiny muuta sanaa tohon)
TLBI on kuin suolaa haavoihin XD

mut siis jooooo...nyt ei näemmä must saa oikeesti yhtään mitään irti  pistetään
mun piikkiin vähäjärkinen vastaus, mutta siis HURJANPALJON kiitoksia kommentista!!


menin ja unohdin tämän viimeluvun alusta : D oli tylsää...






Stage 14.

Blaise Zabini seisoi virnuillen oven suussa. Hänellä oli olallaan laukku, jonka suusta pilkisti ulos vaaleanpunaisen kirjan kansi. Poika ei ollut muuttunut paljoakaan sitten viime lukuvuoden, ei olisi arvannutkaan hänen olleen sairaalassa. Pituutta hän oli kasvanut ja roimasti, hän ei ollut edes laihtunut, vaan näytti jopa lihaksikkaammalta kuin ennen.

"B-Blaise?" Harry sopersi katse tummaihoisessa luihuisessa, joka virnisti, ja ryntäsi siinä samassa hänen luokseen. Laukkunsa hän tiputti matkalla lattialle.

"HARRY!" Blaise veti Harryn luita musertavaan halaukseen ja painoi huulensa pojan otsalle.

Hermione katsoi tilannetta hämmentyneenä, kun taas Ron suu avonaisena ja silmät suurina. Hän näytti totaalisen järkyttyneeltä sisään tulleen luihuisen käytöksestä. He näyttivät kummatkin luulevan, että Draco ei ollutkaan Harryn ainoa poikaystävä.

Draco, joka oli viimein toipunut tilanteesta sen verran, että hän ymmärsi mitä Blaise juuri hänen poikaystävälleen teki, nappasi tuolin viereiseltä pöydältä yhden niistä monista kirjoista joita Hermione oli kantanut, ja pamautti sillä ystäväänsä päähän.

"Aijai!" Blaise uikutti ja päästi irti Harrysta, voidakseen nostaa kätensä päälaelleen. "Miksi sinä noin teit, Draacoo? Eikö me ollakaan enää kavereita?"

Dracon huulille muodostui kiero hymy. "Riippuu siitä, miten pitkälle meinaat itsehillintääni vetää."

Blaise näytti Dracolle kieltä, ja veti Harryn lähemmäksi itseään. "Ihan tökeröä sinulta, kun et suostu edes vähän jakamaan. Eikö ystävien pitäisi jakaa iloaan toisilleen?"

Draco katsoi Blaisea kulmat koholla Harryn pyristellessä irti pojan otteesta. Taustalla Hermione ja Ron katsahtivat kummallisesti toisiaan.

"Mitä sinä täällä teet?" Harry kysyi positiivisesti yllättyneenä päästyään irti.

"Aaah, se Kingsley hemmo toi minut tänne Mungosta. Pistin aluksi aika rajusti hanttiin, kun en tiennyt, että te olette täällä. Ajattelin, että Feeniksin kiltaa nyt vähiten kaipaan, kun sitten vasta henki lähteekin", Blaise raapi niskaansa. "Mukava jätkä kyllä, täytyy myöntää. No mutta, asiaan..."

Blaise ponnahti innoissaan pystyyn, ja kiiruhti tiputtamalleen kassille.

"Pullonpyöritystä?" Blaise kysyi innoissaan vedettyään kassista puoliksi tyhjän colapullon sillä tuloksin, että puolet kassin sisällöstä lojuivat lattialla. Harry kurtisti kulmiaan vaaleanpunaiselle kirjalle, jonka sivut oli värjätty kyljestä kultaisiksi.
 
Draco nyrpisti nenäänsä. "Mitä ihmettä sinä olet juonut?"

"Coca-colaa", Hermione vastasi Blaisen puolesta. "Se on jästien virvoke."

"Se on superhyvää!" Blaise vakuutti Dracolle, joka pyöräytti jääräpäisesti silmiään. Draco ei ilmeisesti uskonut minkään jästien tekemän olevan hyvää. "Mutta missasit pointtini, kamu. Pullonpyöritystä?"

Harry tiesi, ettei hän aikaisempien kokemuksiensa perusteella suostuisi Blaisen pyyntöön, mutta koska hän halusi Dracon tutustuvan ystäviinsä, ja koska hän halusi Blaisen viihtyvän perheensä menetyksen jälkeen, hän nyökkäsi. "Kyllä se minulle sopii."

Draco käänsi ihmeissään katseensa Harryyn, ja Blaise näytti säteilevän onnesta.

Harryn suostuttua peliin mukaan Draco vanavedessään, Hermionekin nyökkäsi hyväksyvästi.

"Minä en kyllä tule", Ron mutisi, mutta Blaise nosti kätensä pystyyn.

"Eipäs nyt luisteta Weetos-patukka - " kaikki käänsivät kummastuneet katseensa Blaiseen, " - sillä tilanne on neljä vastaan yksi, eli pelataan!"

"Weetos-patukka...", Draco katsoi toinen kulma koholla Blaisea, joka asetti pullon heidän keskelleen, ja istui itse Harryn viereen lattialle.

"Häh?" Blaise katsoi Dracoa, "ai juu. Ne on jotain jästimakeisia!"

Draco katsoi järkyttyneenä parasta ystäväänsä pullon ryhtyessä pyörimään oma-aloitteisesti hurjaa vauhtia heidän keskellään. "Mitä ne tekivät siellä Mungossa sinulle, aivopesunko?"

Blaise naurahti: "Jos vaikka valitsen totuuden, niin voit kysyä!" Draco tiesi varsin hyvin, ettei ikinä Blaise valitsisi totuutta pullonpyörityksessä.

Pullo lopetti pyörimisen, jolloin sen punainen korkki osoitti selvästi Dracoa. Pulloon langetettu taika näytti havaitsevan pelaajien olinpaikat, jottei se osoittaisi tyhjää.

Draco suoristautui. "Totuus."

Hän kyllä tiesi sen miten miellyttäviä Blaisen tehtävät voisivat olla, mutta hänen leukaansa sattui vielä siihen malliin, ettei hän pystyisi luultavasti täyttämään tehtäväänsä. Blaise näytti hieman pettyneeltä Dracon valintaan.

"Miten sinä olet sitten täällä? Tai siis näin Profeetassa etsintäkuulutuksen... miten karkasit?"

Aiheesta syntyi pitkä kymmenen minuutin selvennys, johon Hermione ja Harrykin osallistuivat. Ron ei itsepäisyyttään sanonut sanaakaan. Viera- ja mortegrammeista Harry ja Draco eivät vielä jaksaneet selittää muille.

Dracon vastattua totuudenmukaisesti hänelle esitettyyn kysymykseen, pullo pyörähti osoittamaan uutta uhriaan. Hermione liikahti epämukavasti tuolillaan katse Dracossa. "To-totuus."

Draco huokaisi, hänellä ei ollut oikeastaan mitään kysyttävää Grangerilta. "Miksi haluat niin kovasti tutustua minuun?"

Hermione näytti häkeltyneeltä. "Koska minusta olisi hyvä oppia tuntemaan sinut. Jos kerran olet Harryn poikaystävä - ", Draco näki silmäkulmastaan Harryn niskan punehtuvan, " - niin minusta meidän pitäisi tulla toimeen."

Draco jäi pohtimaan Hermionen sanoja pullon osuessa seuraavaan uhriin, Roniin, joka näytti tyytyväiseltä, että Hermione oli se, joka antaisi hänelle tehtävän tai kysyisi häneltä jotain.

"Totuus."

Blaise vaikeroi taustalla: "Onpa tylsää porukkaa."

"Oletko tehnyt Kalkaroksen määräämän esitelmän?" Hermione kysyi siinä samassa, katse tiukasti Ronissa, jonka korvat punehtuivat vastaukseksi.

"RON! Sinä sanoit minulle, että teit sen jo aikoja sitten!"

"Mutta - "

"Älä sinä mutise siinä, saat luvan tehdä sen tänään!"

Hermionen pauhatessa Ronille tekemättömistä tehtävistä, pullo osui jälleen Dracoon.

"Totuus."

Blaise näytti kerrassaan järkyttyneeltä osallistujien tylsistä valinnoista.

"Miksi seurustelet Harryn kanssa?" Ron kysyi siinä samassa, saaden Harrynkin hieman kiinnostuneeksi. Miksi Draco tosiaan seurusteli hänen kanssaan? Hänhän oli kaiken aikaa masentavaa seuraa. Itki, angstasi, eikä jääräpäisyyttään kuunnellut muiden neuvoja. Harry kyllä tiesi, että Ron oletti Dracon vain leikkivän Harrylla, mutta Harry itse ei uskonut siihen.

Draco nosti toista kulmakarvaansa. "Koska hän on äärimmäisen ihana, ujo, avuton ja suloinen. Lisäksi häntä on kiva kiusata. Vai haluatko vielä tarkemman vastauksen kysymykseesi?"

Tämä sai sekä Harryn että Ronin korvat punehtumaan, ja pullo pyörähti osoittamaan Blaisea.

"TEHTÄVÄ!" Blaise karjaisi jokseenkin voitonriemuisena, saaden Hermionen hätkähtämään.

"Pidä näppisi irti Harrysta tämän päivän ajan", Draco totesi, saaden Blaisen suun loksahtamaan auki, ja pullon pyörimään osoittaakseen jälleen Ronia. Harryn täytyi myöntää, että hänellä oli satumaista tuuria, kun pullon korkki oli pysynyt hänestä erossa.

"Totuus."

Blaise nyrpisti nenäänsä, mutta vajosi sitten mietteisiinsä. "Seurusteletko sinä Grangerin kanssa?"

Ronin posketkin punehtuivat, ja Hermione liikahti epämääräisesti hänen vieressään.

"En."

Pullon ryhdyttyä pyörimään, Blaise laittoi kätensä puuskaan mutisten: "Hitsi. Olin aivan sataprosenttisen varma..."

Pullo osoitti Hermionea. "Totuus."

"Oletko sinä sitten tehnyt sen esitelmän Kalkarokselle?"

"Totta kai olen!"

Harry pyöräytti silmiään, ja seuraavaksi pullo osui Blaiseen.

"Tehtävä!"

Hermione vajosi mietteisiinsä. "Ääh, en tiedä. Punnerra neljä kertaa."

Harry hymyili muistaen ensimmäiset pullonpyörityspelinsä luihuisten kanssa. Ei hän tosin vieläkään keksisi sen parempaa tehtävää kuin punnertaminen, vaikka hän tiesikin Dracon ja Blaisen pommittavan häntä mitä mielikuvituksellisimmilla tehtävillä.

Blaisen palattua jälleen istumapaikalleen, pullo pyörähti osoittamaan viimein Harrya. Blaise näytti suorastaan palvovan tuuriaan, kun juuri hän sai uhrikseen Harryn.

"Totuus", Harry sanoi siinä samassa, luottamatta ollenkaan Blaisen enkelimäiseen hymyyn hänen kasvoillaan. Harryn valitsema kohtalo ei näyttänyt masentavan kiiluvasilmäistä Blaisea.

"Oletko neitsyt? Tiedät kyllä varsin hyvin mitä sillä tarkoitan."

Hermione näytti hieman vaivaantuneelta, Ron valmiilta paljastukseen, ja Draco yksinkertaisesti hitusen yllättyneeltä kysymyksestä.

Blaisen silmät kiiltelivät voitonriemua Harryn niskan kuumentuessa. "Olen."

Blaise virnisti tietäväisesti, mutta pullon ryhdyttyä pyörimään varmistaen siten Harryn puhuneen totta, Blaisen suu loksahti auki. "Mitä?" Poika kysyi käheällä äänellä.

"Mitä, mitä, mitä tämä on Draco? Miten niin hän ON neitsyt?" 

Harryn teki mieli vajota lattiasta läpi Dracon virnuillessa vastaukseksi. Pullon pää pysähtyi osoittamaan Dracoa.

"Tehtävä."

Blaise toipui siinä samassa ja hytkyi innoissaan paikallaan, suurien silmien anova katse Harryssa. Hän tuntui janoavan toimintaa.

"Jos ikinä tulee piano vastaan", Harry sanoi hetken mietittyään. "Saat luvan soittaa minulle, okei?"

Draco käänsi hämmästyneenä katseensa Harryyn ja nyökkäsi pienesti. Blaise mutisi epämääräisiä sanoja pullon osoittaessa sitten Ronia. "Totuus."

Draco nosti kätensä hieromaan ohimoaan. "Mikset halua minun seurustelevan Harryn kanssa?"

Hermione, Harry ja Blaise käänsivät katseensa Ronin suuntaan, ja tämä asetti kätensä puolustavasti puuskaan. "Siksi koska… ainakaan minä en olisi valmis antamaan sinulle anteeksi kaikista niistä asioista, joita teit meille koulussa. Ja sitä paitsi minä en ole vielä valmis uskomaan sitä, että olet meidän puolella, ja ettei aikeenasi ole satuttaa Harrya."

Draco nosti toista eleganttia kulmakarvaansa, minkä Harry oli huomannut tapahtuvan melko usein. Hän rakasti niitä kulmakarvoja, ne eivät olleet sellaiset sotkupehkot niin kuin hänellä itsellään. Harry huomasi miettivänsä sitä, että nyppikö Draco kulmakarvojaan.

Pullo ryhtyi pyörimään itsekseen hiljaa suhisten. "Sinua ei siis haittaa se, että olen poika?" Draco kysyi kiinnostuneena katse porautuneena hiljalleen punehtuvassa Ronissa. Pullo pysähtyi Hermionen kohdalle.

"Totuus", Hermione totesi Koukkujalan astuessa kehräten huoneeseen.

Ron nyppi huultaan purren sormiaan, mikä sai Harryn silmät kaventumaan epäilyksestä. Blaise virnisti tietäväisesti.

"Öh... pidätkö sinä... tuota... minusta?"

Hermione näytti häkeltyvän tyystin, kun hän käänsi katseensa sormiaan hypistelevän Ronin puoleen. "Tuota..." Hermione nielaisi ja siirsi katseensa muualle. "Kyllä minä... pidän sinusta."

Blaise virnuili ja Draconkin huulille muodostui hitusen liian ilkeän näköinen hymy pullon pyörähtäessä osoittamaan sitten häntä. "Totuus, totuus."

"Harry sanoi Voldemortin haluavan sinut käsiinsä", Hermione totesi yrittäessään toipua edellisestä kysymyksestä kasvot helakan punaisina. "Miksi? Miksi sinut haluttiin Azkabaniin?"

Sekä Draco että Harry huokaisivat, ja aloittivat selittelyn muistellen jokaista Remuksen kanssa vaihdettua sanaa. Tarinan lopuksi Hermione näytti kauhistuneelta pullon alkaessa pyörimään kuin hyrrä. Se osoitti Blaisea. "Tehtävä."

"Mutta, mutta..." Hermione laski kätensä suunsa edestä. "Voldemorthan ei voi saada sitä tietoasi irti sinusta, eihän?"

Draco pudisti päätänsä. "Voldemort ei saa tietää siitä, tapahtui mitä tahansa."

"Tehtävä", Blaise katsoi odottavasti Dracoa.

"Sen takia meidän pitää olla varovaisia, Harry. Sinunkin pitää varoa, ettei hän saa sinua ansaan. En tuskin pystyisi pitämään suutani kiinni, jos hän uhkaisi tappaa sinut."

"TEHTÄVÄ!" Blaise huudahti kädet ylhäällä saaden kaikkien katseet häneen. "Ei nyt kiitos mitään masentavia puheenaiheita!"

Dracon silmät kaventuivat. "Istu kauemmas Harrysta." Blaise oli hiljalleen muiden huomaamatta kaventanut Harryn ja hänen välissään olevaa matkaa.

Blaise vaikeroi istahtaessaan kauemmas Harrysta. "Sinähän käskit jo minua pitämään näppini irti hänestä - " pullo vinhahti käyntiin, " - enkö voisi edes istua hänen vieressään?"

Pullo osui jälleen Dracoon, joka huokaisi raskaasti pudistaen ensin päätänsä vastaukseksi. "Totuus."

Blaisen suu aukesi järkytyksestä. "Mikä ihmeen totuus-linja sinulla oikein on, Dracooo? Sinähän tiedät, että antaisin sinulle vain - " Blaise katsahti nopeasti Harrya " - mieluisia
tehtäviä."

Hermione katsoi Blaisea toruvasti Dracon hymähtäessä. "Ottaisin mieluusti tehtäväsi vastaan Blaise, mutta olen satuttanut leukani, eikä se pidä liiasta venyttelystä."

"Äääh", Blaise huokaisi myötätuntoisesti, minkä jälkeen hänen silmänsä välähtivät. "Voin antaa sinulle muitakin tehtäviä... eihän niihin tarvitse aina suu liittyä."

Dracon ja Blaisen katseet kohtasivat, ja ystävysten välille syttyi jonkinlainen yhteisymmärrys. Kummankin kasvoilla oli pahaenteinen virne, mikä sai Harryn toivomaan, ettei pullo enää koskaan pysähtyisi Dracon kohdalle.

Seuraavan reilun viidentoista minuutin aikana pullo osui vielä neljä kertaa Harryyn, aivan kuin kostoksi aikaisemmasta välittämättömyydestä, muutaman kerran Roniin, ja kerran jopa Koukkujalkaan, joka sähähti ja ponnahti lipaston alle pullon osuessa sen jalkoihin. Erityisen pahaan pinteeseen Harry oli mielestään joutunut, kun Draco oli halunnut kuulla totuuden erään tietyn yön tapahtumista, tai tarkemmin sanottuna yksityiskohdista. Kukaan muu ei ollut tiennyt mistä Draco oli udellut yksityiskohtia, paitsi Harry, joka oli lupautunut kertomaan asiasta kun he olivat kaksin.

Voi ei, Harry ajatteli, kun pullon kiepahti osoittamaan Dracoa. Voi ei, ei, ei.

Blaise katsoi odottavasti Dracoa, joka valitsi sen vaihtoehdon, jota he kummatkin odottivat: "Tehtävä."

Harry lähetti varoittavan katseen Blaisen suuntaan, joka ei hätkähtänytkään. Häntä ei näyttänyt huolettavan Harryn reaktio.

"Teen sinulle pienen listan, jonka kaikki kohdat saat luvan täyttää uuden vuoden aattoon mennessä", Blaise virnisti, mikä ansaitsi epäileviä katseita kaikilta paitsi Dracolta, joka näytti tyytyväiseltä kohtaloonsa.

"Pojat, Hermione, Harry", rouva Weasley huikkasi kurkistaessaan huoneeseen. "Ruoka on valmiina."

Syntyi pientä tohinaa, kun nuoriso vetäytyi pelistä, ja Koukkujalka ponnahti pullon kimppuun sen ollessa vaarattoman näköisenä paikallaan.

Rouva Weasleyn kadottua oven suusta, Draco pamautti Harrya leikkisesti päähän. "Pojat, Hermione, Harry... näyttää siltä, että sait tytön osan, pikkuinen."

Harryn kasvot lehahtivat punaisiksi Blaisen nauraessa. Ron ei näyttänyt tietävän mitä mieltä olisi, kun taas Hermione nousi päätään pudistellen hitaasti seisomaan mutisten samalla jotain sen tapaista, kuin 'pojat'.

"No kaikkihan sen nyt näkevät", Blaise pyöräytti silmiään noustessaan seisomaan, "että Harry saa sen tytön osan teidän suhteessanne."

Harry ihmetteli miten hän tulisi ikinä kestämään Blaisen vihjailuja kasvot normaalin värisinä. Jopa Hermione ja Ronkin punehtuivat Harryn puolesta. Ronin kasvoilla olevasta ilmeestä pystyi päättelemään sen, ettei hän kaivannut itselleen lisää mielikuvia.

Harry nousi tuhisten seisomaan tuntien sitten Dracon kädet ympärillään. Hän tunsi Dracon kuuman hengityksen niskassaan, mikä sai hänen niskavillat nousemaan ylös. "Eikö se kuulosta sinusta hyvältä?"

Ron vaikeroi: "Voisitteko tehdä tuon jossain muualla, kiitos."

"Hä?" Blaise katsahti ihmeissään Ronia. "Meillähän on aitiopaikat!"

Hermione katsoi hieman hämmentyneenä Blaisea, eikä näyttänyt tietävän mitä ajatella hänestä. "Mutta... sinähän pidät Harrysta - "

"Totta kai minä pidän!" Blaise huokaisi, "kuka ei pitäisi?" Hän osoitti käsillään merkitsevästi Harrya, joka ei edes yrittänyt päästä irti Dracon otteesta. "Mutta olen aina tiennyt Dracon pitävän hänestä, joten tyydyn katseluun. Ehkä saan joskus pienoisen palkinnonkin..."

"Blaise", Draco sanoi hiljaa, mutta varoittavalla äänellä Harryn niskaan, mikä sai Harryn värähtämään.

Blaise virnisti kädet ylös nostaen.

Hermione katsoi vielä ihmeissään Blaisea, eikä näyttänyt tietävän mitä hänestä ajatella. Ron lähti kiitollisena ensimmäisenä huoneesta, ja matkallaan ovelle päin Harry katsahti nopeasti Blaisen vaaleanpunaista kirjaa, joka lojui viattomana maassa. Etukannen kuva sai Harryn punehtumaan, ja nostamaan katseensa äkkiä muualle. Draco oli ikävä kyllä huomannut Harryn reaktion.

"Voin lainata sitä, jos haluat", Draco kuiskasi Harryn korvaan.

_______________________________________________


Arthur Weasley yskäisi hiljaisuuden merkiksi ruokapöydässä, jonka ääressä oli käynnissä kauhea tohina. Fred ja George olivat ystävystyneet Blaisen kanssa niiden viidentoista minuutin aikana, joina pojat olivat jutelleet keskenään. Draco ja Harry olivat viimein istuutuneet vierekkäin, mikä oli herättänyt hieman kummastusta.

"Oletteko te tehneet sovinnon tai jotain?" Fred oli kysynyt kulmat koholla.

"Joo", Harry oli vastannut hymähtäen. "Joo, jotain sellaista." 

Siinä vaiheessa Ginny oli katsahtanut häntä nopeasti Charlien viereltä.

Herra Weasley yskäisi aiempaa kovemmin, mikä sai pöytäläisten äänet hiljalleen hiljenemään.

"Niin kuin te kaikki jo tiedättekin, Feeniksin killan on muutettava piilopaikkaansa, ja Tylypahkaan astuminen on ehdottomasti huono idea näinä aikoina."

Harry tunsi Dracon ottavan hänen kädestään kiinni.

"Meillä olisi jo ehdotus sille, minne te - " herra Weasley osoitti Harrya, Ronia, Hermionea, Dracoa, Blaisea ja Ginnya " - menisitte."

Harry katsoi kulmat kurtussa herra Weasleyta.

"Jos se olisi mahdollista", herra Weasley kääntyi Dracon puoleen. "Niin sinun kotisi olisi luultavasti tällä hetkellä yksi turvallisimmista paikoista."

"Kuinka niin?" Hermione kummasteli. "Tai siis Dracohan on etsintäkuulutettu! Aivan varmasti ministeriöläiset tekevät tarkistuskäyntejä hänen kotiinsa."

Herra Weasley oli avaamassa suutansa, mutta Draco ehätti häntä edelle: "Olemme asettaneet mitä voimakkaimmat suojaloitsut kotimme ympärille Pimeyden Lordin palattua. Ne estävät muiden paitsi jonkun Malfoyn sisälle tulon. Tietysti kuka tahansa voi päästää suojausten sisälle sen ulkopuolella olevia."

"Aivan niin", herra Weasley nyökkäsi. "Olisitte siis turvassa, sillä näitä yksityisalueen suojaloitsuja ei ministeriö voi purkaa."

Draco nyökkäsi. "En usko, että äiti pahastuisi."

Herra Weasley hymyili helpottuneena. Harry kuitenkin nielaisi, sillä hän älysi tämän takaavan vain heidän turvansa. "Minne te sitten menette? Miksette tule kanssamme?"

Kingsley hymähti Harrylle ruokapöydän päädystä. "Jos me kaikki asetuttaisimme sinne, se olisi liian riskialtista, ottaen huomioon myös sen miten usein meidän täytyy käydä muualla hoitamassa asioitamme. Kuolonsyöjä voisi päästä helposti meiksi naamioituneena suojusten sisäpuolelle. Haluamme taata varsinkin sinun turvallisuutesi, me löydämme kyllä uuden piilopaikan."

Draco nyökkäsi hyväksyvästi, mutta Harry ei olisi halunnut asian jäävän siihen. Hän ei ymmärtänyt miksi se olisi muka niin riskialtista, hehän voisivat käyttää jonkinlaista koodia tai vastaavaa huijareiden paljastamiseksi. Harry olikin väittämässä vielä vastaan, mutta Dracon puristettua nopeasti hänen kättään, Harry tyytyi kohauttamaan olkiaan.

"Se on siis sovittu", Kingsley sanoi rauhallisesti herra Weasleyn näyttäessä erittäin tyytyväiseltä. Katsahdettuaan sivusilmällä hänen vieressään istuvaa Dracoa Harry huomasi tämänkin näyttävän tyytyväiseltä aikuisten valintaan. Hän katsahti Harrya siihen malliin, että Harry pystyi melkein lukemaan Dracon ajatteleman lauseen hänen kasvoiltaan: ainakin sitten tiedän, että olet turvassa.

"Suunnittelimme lähtöä jo huomiseksi. Suojat ovat jo niin heikot tämän talon ympärillä, että meidän on pakko lähteä."

Harry laski katseen käsiinsä puheensorinan alkaessa jälleen. Hän olisi turvassa. Hän, Draco,  Blaise, Ron, Hermione ja Ginny, mutta entä muut? Olisivatko he turvassa? Kaikki tiesivät sen, että Harry asetti muut itsensä edelle. Miten he olettivat Harryn hyväksyvän tämän niin helposti?

Harry huokaisi, ja ryhtyi tökkimään puoliksi syötyä perunaa haarukallaan silmien katse kohdistettuna mietiskelevästi tyhjyyteen.

***

"Ja oletan, että KAIKKI menevät SUORAAN petiin", rouva Weasley katsoi erityisen tiukasti Frediä ja Georgea. "Koska minun on ryhdyttävä aamuvarhain kolistelemaan, haluan että te kaikki saatte hyvin unta ennen lähtöä, ajattelin, että sinun olisi hyvä nukkua yläkerrassa."

Rouva Weasley katsoi merkitsevästi Dracoa, joka nyökkäsi ymmärtäväisesti.

"Entä minä?" Blaise kysyi melkein säälittävällä äänellä Billin vierestä. Hän oli ollut juuri kiistellyt kovasti siitä, mistä Bill oli ostanut nahkatakkinsa ja vasemmassa korvassa roikkuvan korvakorunsa.

"Voit nukkua Ronin kanssa. Käsittääkseni Harry haluaa yöpyä Siriuksen vanhassa huoneessa."

Harry nyökkäsi hajamielisesti Ronin näyttäessä kauhistuneelta. Harry ei huomannut Dracon katsovan häntä laskelmoivasti kulmat kurtussa.

"Ja Draco, sinä voit ottaa Siriuksen äidin vanhan huoneen. Tiedäthän missä se on, no hyvä!"

"Mutta äiti - " Ron marisi, ja ansaitsi äidiltään tiukan katsahduksen.

"Ei mitään muttia, Ronald! Ja varokin aiheuttamasta hämminkiä! Olen varma, että herra Zabini - " "Blaaaiseee!" " - niin, siis, Blaise, osaa käyttäytyä, mutta sinusta en ole varma."

Blaise näytti tyytyväiseltä itseensä, Ron puolestaan nyrpisti nenäänsä ja katsoi hieman moittivasti Harrya.

"Nukkukaakin sitten kunnolla", rouva Weasley sanoi siirtäen tiukan katseensa pojasta toiseen. "Ei mitään yöllisiä kävelyretkiä." Tässä vaiheessa rouva Wealseyn katse osui erityisen pitkäksi aikaa Harryyn, joka virnisti syyllisen näköisenä.

Puheensorinan yltyessä jälleen, Draco nojautui lähemmäs Harrya ja sanoi sanottavansa niin nopeasti ja viiltävästi, että Harry uskoi asian muhineen hänen mielessä jo melko kauan. "Miksi Weasleyn tytön täytyy ylipäätään tulla mukaamme? Hänestä on vain harmia."

Harry pamautti leikkisästi Dracon jalkaa. "Älä sano noin."

"Mikä teillä nyt ylipäätään on menossa?" Fred kysyi kummissaan Billin vierestä.

"Aika nopeaa toimintaa tämä teidän sovinnon tekeminen", George pisti väliin Billin ja Blaisen välistä.

"Hoi", Blaise virnisti juotuaan kurpitsamehun loppunsa yhdellä kulauksella alas. "Ketkä kaikki eivät oikein tiedä?"

"Mistä?" Sekä Fred ja George iskostivat siinä samassa katseensa Blaiseen.

Blaisen virnuillessa kaikkitietävästi Harryn teki mieli muuttua aaveeksi pystyäkseen vajoamaan lattian lävitse. Harry tiesi, ettei hänen vieressään istuvaa Dracoa asia haitannut pätkääkään.

Blaise myhäili itsekseen ansaiten erityisen kiinnostuneita katseita kaikilta niiltä läsnäolijoilta, jotka eivät tienneet Harryn ja Dracon välillä seilaavista tunteista.

"Hei!" George näytti kerrassaan järkyttyneeltä. "Onko jokin ohittanut meidän kaiken kuulevat korvat - "

" - ja kaiken näkevät silmät", Fred lopetti katse Harryn ja Dracon välillä poukkoillen.

"Hmm", Draco kallisti hieman päätään kulmakarvat mietiskelevässä asennossa. Hän nosti toisen kätensä nyppimään Harryn hiuksia, mikä sai kaksosten, ja muutaman muun kiltalaisen, näyttämään kummastuneilta.

Tonks oli kuitenkin ensimmäinen, joka ymmärsi täysin missä mennään. Hän laittoi kätensä yhteen kuin itämaalaiset ennen kumartamista. "Aww, miten ihanaa!"

Melkein jokaisen katseet kääntyivät Tonksiin, joka näytti kertakaikkiaan ihastuneelta. "Miten suloista!" Harry tunsi kasvojensa kuumentuvan epämiellyttävästi jälleen kerran. Se alkoi jo suoraan sanottuna kyllästyttää häntä.

Vasta nyt kaikki tuntuivat saavan saman käsityksen kuin Tonks, kun kumpikaan pojista ei yrittänyt peitellä mitään. Harrykin alkoi olla sitä mieltä, että ehkä oli parasta, että salaileminen loppui siihen.

"Tämäpäs on yllättävää", herra Weasley totesi siirtäen katseensa Remukseen, joka hymyili hänelle hymyä, joka kertoi selvästi, että hän oli saanut tietää asiasta aikoja sitten.

Kukaan ei näyttänyt olevan uutisesta moksiskaan, vain Mundungus Fletcher näytti jokseenkin huonovointiselta, ja rouva Weasley hitusen huolestuneelta. Harry uskoi rouva Weasleyn käytöksen johtuvan siitä, ettei tämäkään vielä täydestä sydämestään luottanut Dracoon.

Aikuisten alkaessa puhumaan muista asioista kuin Harryn ja Dracon rakkauselämästä, Fredillä ja Georgella ei muuta puheenaihetta ollutkaan.

"Miten tämä onkaan voinut mennä ohitsemme", Fred läimäytti kätensä teatraalisesti rinnalleen.

"Ah, nuorta lempeä", George sanoi erittäin runollisella äänensävyllä päätänsä pudistellen. Blaise virnuili kaksosille katse toisesta toiseen siirtyen.

"Onko hän ilkeä sinulle?" Fred kysyi yhtäkkiä nojautuen samalla eteenpäin katse Harryssa.

"Teettää sinulla likaisia suunnitelmiaan?" George ehdotti katsahtaen nopeasti Dracoa.

"Käyttää hyväksi meidän pientä ja avutonta kultapoikaamme?"

"Pakotti sinut tähän?"

"Kiristää sinua?"

"Hiuksiesi tilasta päätellen hyvä säng - "

"Ei hätää", Harry vakuutti siinä samassa haluten keskeyttää Georgen. "Hän ei ole ilkeä minulle, ei teetä minulla likaisia suunnitelmiaan - " mikä ei ollut täysin totta, " - hän ei käytä minua hyväksi - " tämä sai Harryn korvalehdetkin kuumiksi, " - enkä minä ole pieni ja avuton, eikä hän ole pakottanut minua tähän, eikä hän kiristä minua."

Harry joi mehunsa kerralla alas. Draco jatkoi edelleen hänen hiuksiensa koskettelemista harmaiden silmien katse kaksosissa.

"Vältit viimeisen Harryseni", George totesi virne kasvoillaan. Tämä kommentti sai jonkin Harryn sisällä nytkähtämään ja Dracon naurahtamaan pienesti.

Harry piti suunsa kiinni. Oliko kaikilla jokin pakkomielle kiusata häntä?

"Älä ujostele, Harry", Fred ja George painostivat häntä. "Mitä tuo luihuinen on päähäsi istuttanut? Laittanut juomaan jotain ison lepakon liemiä?"

Harryn ei edes tarvinnut kysyä kenestä 'isosta lepakosta' Fred puhui. Vastaamiseltakin hän säästyi Dracon pistäessä venyttelevällä äänellä väliin: "Voin vakuuttaa, etten ole tehnyt hänelle mitään vahingollista."

Sekä Fred että George aukaisivat samaan tapaan suunsa ja nostivat kulmiansa ylöspäin. "Aah, miksi kaikesta huolimatta minulla on tällainen epäilevä kutina..."

"Se johtuu siitä kokeilemastamme pulverista", Geroge huomautti veljelleen. "Varmaan jonkinsorttinen sivuvaikutus, joka pitäisi korjata."

"Ai joo, aivan", Fred nyökytteli niskaansa raapien. Draco pyöräytti silmiään Blaisen naureskellessa.

Harry, joka oli erittäin huojentunut muiden ottaessa uutiset niin neutraalisti vastaan, tunsi Ginnyn polttavan katseen itsessään, mikä jostakin syystä pahensi hänen oloaan.

"No niin, nyt nukkumaan", rouva Weasley katsoi merkitsevästi nuorisoa, joka alkoi siinä samassa nousta seisomaan. "Ja muistakaa mitä sanoin yöllisistä hiippailuista."

Tällä kertaa tiukan katsahduksen saivat Draco ja Harry, joka rapsutti korvat punaisina niskaansa.

"Niin, aivan… kyyhkyläiset", Fred totesi astuttuaan ulos keittiön ovesta Harryn perässä. "Ei mitään yöllisiä retkiä toisten huoneeseen tai muuten me muut emme saa unta."

Harry ei katsahtanutkaan kaksosten suuntaan astuessaan Dracon perässä rappusiin. Draco kuitenkin pysähtyi ja käänsi katseensa Frediin antaen Harryn astella hänen ohitseen.

"Lupaan olla pitämättä meteliä, Harrysta en tiedä."

Harry katsahti murskaavasti Dracoa, joka kohautti hänelle olkiaan Blaisen naureskellessa iloisesti. Fred ja Georgekin virnuilivat Harryn ilmeelle, mutta Ron ei näyttänyt yhtään huvittuneelta. Hermione tyytyi pyöräyttämään silmiään ja lampsimaan Harryn ohitse kohti omaa makuuhuonettaan.

"Öitä!" Fred huikkasi Harryn päästyä Siriuksen huoneen ovelle. "Varo käärmeitä!"

Harry huokaisi päätään pudistellen vetäessään oven auki. Hän astui sisään huoneeseen, sulki oven perässään, ja toivotti tervetulleeksi ihanan, rauhoittavan hiljaisuuden. Hetken päästä se tosin ei ollutkaan enää mukava hiljaisuus. Harrysta alkoi tuntua jotenkin ontolta, kun hän nyt astui yksin peremmälle hiljaiseen huoneeseen sieltä mukavasta, lämpimästä hälinästä.

Harry asteli sängyn vierelle, ja iskosti katseensa loivaan kattoon kiinnitettyihin kuviin. Hän katsoi yhtä isoa kuvaa muiden joukossa. Kuvasta hymyilivät hänelle nuoret Sirius, James, Remus ja Peter. Tai siinä heidän kaikkien tulisi hymyillä, mutta Sirius oli ilmeisesti palattuaan laittanut Piskuilanin kasvojen peitoksi kuvan, jossa hän seisoi yhdessä Harryn kanssa. Heidän kummankin kasvoilla oli valoisat virneet, ja aina silloin tällöin Sirius nosti kätensä vilkuttaakseen kameran toisella puolella olevalle Remukselle.

Harry hymyili kuvalle. Hän muisti kun he olivat ottaneet sen siellä samaisessa pölyisessä talossa. Alakerran keittiössä.

Yhtäkkiä Harry muisti yöpukunsa jääneen hänen ja Ronin huoneeseen, mutta koska hänen ei huvittanut lähteä hakemaan sitä, hän riisui vaatteensa jättäen jalkoihinsa vain alushousut. Huoneen kylmyys iski häneen kuin tuhat tikaria.

Harry haukotteli mahtavasti, ja rojahti hänen painostaan natisevalle sängylle, joka uhkasi rysähtää maahan. Hän kaivautui peittonsa sisään hytisemään senkin kylmyyttä.

Harryn katse osui uudestaan kattoon teipattuihin kuviin, joissa joissakin oli bikiniasuisia tyttöjä, moottoripyöriä tai kuvia neljästä kaveruksesta. Harry siristi silmiään yhdelle liikkuvalle kuvalle, jossa vauva keikkui pörröisen maton päällä pienet sormet varpaiden ympärille puristettuina. Sen alla olevassa kuvassa oli ilmeisesti sama vauva vielä pienempänä. Se makasi valkoisen peiton uumenissa silmät suljettuina. Pienet kädet pilkistivät vällyjen välistä. Kuvan alanurkkaan oli kirjoitettu kultaisin, kiehkuraisin kirjaimin: Harry James Potter.

Harry katsoi kuvaa huultansa purren, ennen kuin hänen katseensa osui kuvaan hänen isästään. James Potter hymyili iloisena hänelle käsissään pieni poika, joka yritti matkia isänsä ilmettä hampaattomalla hymyllään. Taustalla kukki hurja kasa erivärisiä liljoja.

Harry sulki silmänsä tuntiessaan niiden kuumenevan, vaikka hänellä oli muuten niin kylmä. Hän veti rahisevan henkäyksen, ja kierähti kyljelleen vetäen samalla peittoa paremmin yllensä. Hän nosti peiton niin ylös, että vain hänen otsansa näkyi, minkä jälkeen hän antoi kyynelten valua salassa hänen poskilleen.

Harry sulki mielensä kaikelta muulta hänen ympärillään. Hänestä tuntui aivan siltä kuin hänen aivonsa eivät yksinkertaisesti jaksaneet keskittyä mihinkään muuhun kuin niihin hänen silmiensä takana viliseviin muistoihin. Harry muisti yhä millainen Siriuksen nauru oli, hän pystyi kuulemaan sen siinä talossa. Se kaikui tyhjissä huoneissa, kimpoili seinästä seinään.

Harry tunsi unisen olon sumentavan hänen ajatuksensa, ennen kuin hän viimein vaipui syvään uneen.

----------------

Harry ei tiennyt näkikö hän unta vai ei. Hän tunsi käden silittävän hänen kasvojaan, mutta tunne oli niin etäinen, että se olisi voinut olla vain tuuli, joka kutitteli ihoa ja nosti käden karvat pystyyn. Hänellä oli vieläkin kylmä, niin kovin kylmä, aivan kuin hän olisi vasta noussut jääkylmästä vedestä.

Harry ynähti unisesti, ja kääntyi toiselle kyljelleen hymyillen kutittavalle tunteelle. Jospa se kutittava tunne johtuisikin siitä, että hänen isänsä oli siinä huoneessa. Katsomassa katosta alas Harrya iloinen hymy kasvoillaan, pieni vauva sylissään. Harry tunsi erillisen kyyneleen vierähtävän yksinäisesti hänen poskelleen. Sen matka päättyi kuitenkin lyhyeen, kun hellä tuulahdus pyyhkäisi sen pois.

"Sinun ei pitäisi nukkua täällä", Harry kuuli hiljaisen äänen sanovan ilmeisesti hänelle. "Sinun ei pitäisi edes olla täällä yksin."

Harry raotti unisia silmiään nähdäkseen epämääräisen, sumean hahmon pimeässä huoneessa. Hän oli vielä niin uninen, että mikään ei tuntunut yltävän hänen aivoihinsa asti.

"Isä", Harry mutisi epämääräisen paksulla äänellä, jolloin käsi tarttui kiinni hänen omastaan. Hymy ujuttautui Harryn kasvoille.

"Ei nyt aivan, Harry", Harry kuuli äänen toteavan hiljaa. "Mutta minä olen täällä."

Hymy katosi Harryn kasvoilta hiljalleen, samalla kun hänen silmänsä valuivat kiinni. Harry tunsi sängyn vajoavan painosta, kun joku asettui hänen vierellensä paksun peiton alle. Kädet vetivät Harryn syleilyyn, ja hymy palasi hänen huulilleen. Hän tunnisti sen tuoksun. "Draco."

Muutamat kyyneleet vierähtivät Harryn poskille, kun hän painautui niin lähelle Dracoa kuin vain pystyi. Hänellä oli niin kylmä, ja Draco hänen vieressään tuntui suorastaan säteilevän lämpöä.

Vahvat kädet puristuivat Harryn ympärille ja pitivät häntä lähellä. "Sinä olet kylmä, varo ettet vilustu."

Harry ynähti unisesti hieroessaan päätänsä Dracon rintaa vasten.

"Onko sinulla kylmä?"

Harry nyökkäsi Dracon aloittaessa siten hänen selkänsä hieromisen. Se tuntui Harrysta hyvältä, kun joku oli siinä kylmässä huoneessa hänen kanssaan, kun hänen ei tarvinnut olla yksin.

Harry ei ymmärtänyt miten hän oli kestänyt Siriuksen kuoleman jälkeistä aikaa yksin, ilman Dracoa.




____________________________
olipas harvinaisen tylsä luku O_O

[April]

Jaa että tylsä? En kyllä sanois.
Oli kyllä kiwa saada pitkästä aikaa töitä. (Joo, ihan kuin oisin saanu oikeen työpaikan. Lol.)
Siun pitää alottaa lisää suurprojektificcejä, koska en selviä ilman, jos ja kun tää loppuu.
Miksihän mie aina tungen itteni tänne kommentoimaan? Toivottavasti ei häiritse suuresti.
EHHEH. Mii nou offata.
Lisää. Jatkoa. Heti. Paikalla.

~Betasi kaunehiiiin~ (hmm, aloin laulaa tota.. :'D)

[Jokuwannab]

Viimein jatkoa! Taidampa lukeakin koko TLB 2:n alusta tähän asti... Tylsä ei luku todellakaan ollut, pidin kovasti siitä että rakkaat hanipupumme saivat julkistettua suhteensa muiden awwailtaviksi (minäkö muka sekaisin tänään). Jatkoa heti kun pystyt! Janoan lisää. Taas.

p.s. Huomaat varmaan, että rakentava otti lopputilin. Rankka paikka.

[Karakuriningyou]

Jaa tylsä? Ei lähelläkään!

Aww, Blaise on aivan ihana
Ja loppukohtaus oli todella suloinen :>

Mukavaa, että muutkin saivat tietää Dracon ja Harryn suhteesta ja oli hienoa, että kaikki ottivat sen niin hyvin.
Malfoyn kartano on myös hyvä keksintö odotan innolla, että pääsen lukemaan siitä ajasta, kun nuoriso on päätynyt sinne
Harmi, että ikäraja on niin alhainen >;D

Mitään rakentavaa en saa aikaan. Siellä taisi olla yksi hieman ylimääräinen "kappalejako"/entteri, jossakin päin pullonpyöritystä, kai niillä paikkeilla, kun Blaise lupasi antaa Dracolle miellyttäviä tehtäviä >;D

Tyydyn siis mielikuvituksettomasti (mutta odotuksesta täristen) pyytämään tähän jatkoa ^^

Kiitos.

[Luihuinen_89]

Aaww tuo loppu oli niin ihana, kokoajan odotin jotain tuollaista, mutta silti se yllätti

"Ah, nuorta lempeä", Geroge
ja joo pitäisikö tuon sanan olla George?
vai oliko se ihan tarkoituksella noin, kun piti oikein miettiä mitä se tarkoittaa

kiitos taas, kun jaksoit piristää päivääni

LuIhU

[Yu]

olipas harvinaisen tylsä luku O_O

Tylsäkö?!  Ei ollenkaan!! Mahtava luku oli! Reaktioni, kun huomasin että uusi luku oli tullu oli jotain" AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!"n tapaista..  Nyt innolla odottelen, mitä kaikkea hauskaa pikku Blaisemme keksiikään kaikkien päiden menoksi..  Tuota.. Jatkoa pyytelisin myös mahdollisimman pian.  Vaikka ymmärrän tietysti, että koulu sun muu vie (liian)paljon aikaa.. Mutta vielä: RAKASTIN TÄTÄ(kin) LUKUA!!! <333

[Kata]

Jaa, että tylsä? Olet erehtynyt!!

Aww, Blaise oli ihana! Ensimmäisenä Harrya halaamaan ^^
Ja muutenkin! *miljoonia stiljoonia sydämiä*
Onneks herrat paljastuivat.. Blaisen ansiosta.

Loppu oli ihana myös! Harry raukka luuli Dracoa isäks... Raukkaparka..

Jatkoa!

-Kata
<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3

[Winga]

Aaww, ihana luku. Hienoa, että pojat paljastivat rakkautensa viimein kaikille! Ja kuinka kaksoset Fred ja George ovat voineet sen missatakaan, he huomaavat kaiken.

Yksi pieni typo tuolla oli:

Tässä vaiheessa rouva Wealseyn katse osui erityisen pitkäksi aikaa Harryyn, joka virnisti syyllisen näköisenä.

On hauska lukea tätä, tämä kun on niin ihana fic. Ja tähän taustalle kun laittaa soimaan surumielistä musiikkia (joka kertoo tytön itsemurhayrityksestä ja saa mun jotenkin Ginnya murhaamaan), on ihana yleisvaikutelma parhaimmillaan. Katsoin yllättyneenä (siis positiivisesti yllättyneenä), että tähän oli tullut jatkoa kun ilmestyin taas koneelle. Vitsi, elä väitä, että tää olis ollu tylsä, tää oli justiinsa ihana luku!

Piä tätä tasoa vaan yllä ja kirjottele Malfoyn kartanon tapahtumista (minä en tykkää, ko Ginny tulee mukaan, eäh, olen Dracon kanssa samaa mieltä, että se on niin turhaa, niin turhaa).

Kiitos ja kumarrus!

[Pati]

Heheee.. En tiedä muistatko minua, joka ensimmäisessä osassa innokkaasti kommentoi kaikkiin lukuihin täydessä hurmiossa? No myöhemmin en ehtinyt enään kommentoida, mutta luin kuitenkin uskollisesti kaikki luvut ja olin täydellisessä ekstaasissa kun huomasin että jatkoa on tullut! Kiirehdin heti lukemaan tätä.. ja pitää sanoa.. että tämä on aivan IHANA ja ainakin yhtä hyvä kun ensimmäinen osa! Kerronta on edelleen hyvää ja virheitä ei ollut ym. blaablaaa. Isoksi ilokseni ja plussaksi Harry on muuttunut varmemman oloiseksi, mutten silti voisi olla miettimättä mikä piiloperverssi Harry oikeasti onkaan... *girn* Tai muiden ilmeitä jos Harry vahingossa lipsauttaisi jotain todella mielenkiintoista.

Mutta jälleen uskolliseen kommentoija kaartiisi (faniclubiin) liittyen Pati kiittää ja toivoo pikaisesti herkullista jatkoa!♥

[Liar]

*Tökkii nenään* Sait sit uuen luvun väsättyä Hmm, tää oli tosi kiinnostava ja ...semmone. Blaisesta tuli kyl mieleen minä sokerikännissä ja miks sillä on vasemmassa korvassa koru O.o Muuten, olit laittanu mun ja yhen kaverin inside vitsin tonne, ni kyl repes :'D Oli hyvä =) Voi iik, seuraavaa lukua odottaen
-savi

[Sierra]

Oijjoij, uusi luku! Oon niin onnellinen nyt.

Mutta joo, todella hyvä luku! Tykkäsin älyttömästi siitä ruokapöytäkohdasta... Ja Hermione sai tietää että Ron tykkää hänestä oi<3 Söpöä. Tää on jotain niin parasta tää ficci, joten seuraava luku voisi tulla nopeammin kuin tämä 14. luku  Thänks moi.

[romance91]

ei minusta ollut tylsä luku...ihan mahtava!
blaisea oli ikävä:D
laitahan sitä jatkoa kunhan kerkeät.
jos virheitä oli niin niitä en huomannut.


jakoa odotellessa......XD

[Lunella]

Lisää jatkoa! *köhköh* siis tämä oli aivan ihana ficci ja Harry ja Draco ovat todella suloisia<3 Mutta mii pidän kuitenkin Blaisesta ehkä eniten, se on loistotyyppi! *virn* öö.. joo ja tähän aikaan ei enää irtoa rakentavaa, joten huomenna aamulla tulen lisäämään tekstiä. Ja vielä kerran; Jatkoa?!

Eli en halua, että tapat Harrya tai Dracoa ja jos tapat niin saat tappaa molemmat ja huom(!) tapatat ne onnellisina, ei minkään taistelun keskellä, että molemmat kuolevat näkemättä toisiaan/että toinen kuolee, eikä mitään itsemurhia! Itse ainakin pitäisin siitä, että jonkun taistelun jälkeen molemmat joutuvat pyhään mungoon ja kuolevat sitten käsi kädessä, Huom(!) käsi kädessä! Vierekkäin, jos he kuolevat (jolloin tietysti itken silmät päästäni!) niin heidän pitää kuolla niin, että nukkuvat vierekkäin samassa sängyssä!
Tulipas käskevää tekstiä, mutta itse en haluaisi kummankaan kuolevan, sillä olen lukenut niiin paljon tarinoita jossa on surullinen loppu ja itken nykyään tosi herkästä lukiessani ficcejä.

Ja kyllä, itkin lukiessani tätäkin ficciä. Itkin siinä kohtaa, kun Remus oli niin hellä ja näki sen Harryn viillon sen jalassa. Kylläkyllä. ja itkin vielä jossain kohtaa sen jälkeenkin. Kuuntelin vielä samaan aikaan onnellista/surullista musiikkia, joten ei mikään ihme! Kirjoitat todella hyvin ja huomaan kuinka olet kehittynyt, kun luin eilen sen ykkösosan tästä. Tulen jatkossakin lukemaan ficcejäsi, sillä haluan itkeä, eikunsiis ne ovat niin hyviä.

Sitten taas asiaan. Eli mielestäni Harry on niin heikko ja kärsinyt tässä ficissä jo tarpeeksi, Remusta ei saa tappaa, eikä Dracoa,(eikä Harrya!) kaikkien muiden kuoleman hyväksyn. Ehkä Ginny ei ansaitse kuitenkaan kuolla, se ei mielestäni sovi tähän ficciin, vaikka kaikki muut sitä haluavatkin. Harry ei saa kuolla, koska en tiedä miten Remus kestäisi sen! ;< Ja sitten Remukseen, josta olet tehnyt todella surullisen hahmon ja samaan aikaan niin iloisen ja onnellisen. Kuvailet hyvin Remuksen kiltteyttä ja sitä tuskaa, mitä Remus on kokenut. Se on pärjännyt erittäin hyvin. Ja olet onnistunut Remuksessa.

Eli haluan, että teet ficillesi onnellisen lopun. Ainiin, älä tapata myöskään Blaisea!!! Se on hyvä tuki Dracolle ja tuo eloa ficciisi. Blaisen pullonpyöritys on kyllä jotain todella ihanaa ja melkein aloin itkeä, kun se saapui kalmanaukiolle ja ehdottaa pullonpyöritystä. Älä siis tapata, Remusta, Harrya, Dracoa, äläkä Blaisea!

Sitten niihin kuviin, eli olet superuberhyvä piirtämään! ja se Blaise, (namm!). Ja Harryn pipo<3 :'D Eli, ne kuvat ei näkyny mulla siinä ykkösosassa, joten olisko mahdollista, että voisit vielä näyttää ne tässä ficissä? Kun haluun nähä niitä kohtauksia.

[LND]

Harvinaisen tylsä? No ei nyt aivan...
Se oli mahtavan suloista. Nytkin vuodatan kyyneleitä.
Jatkossa kesti harmittavan kauan, mutta ihanaa että sitä ilmestyi  
Pyytää lisää.

[Amnesiac]

TYLSÄ? Tämä ei ole tylsää nähnytkään, kuules nyt. Tuollaiset ficcisi aliarvioinnit saat saman tien heittää roskapönttöön. Jos tämä oli tylsä, ei Finistä siinä tapauksessa taida löytyä kuin muutama mielenkiintoinen osa.:D Tuo piirtämäsi kuva<3 Se on niiin suloinen, varsinkin Blaise. ^.^

Muttamutta, taas on jonkin verran asiaa. Toivottavasti edellinen kommenttini ei tylsistyttänyt sinua niin paljoa, ettet jaksa lukea tätä. Paha tapa sanoa samat (ja turhat) asiat monen monta kertaa ja poiketa aina välillä aiheesta. Eli, aloitan.

Tämä The Lines Between II on ehdottomasti ykköstä paremmin kirjoitettu ja kuvailua mielestäni löytyy myös jonkin verran enemmän ja se on tarkempaa. Tämä on myös paremmin suunniteltu, kuin ykkösosansa siltä kohdin, että tässä ei ole niitä edellisessä kommentissa mainitsemiani superpikamuutoksia (joo, toivottavasti ymmärrät. : DD). Eli esim. vaikkapa Ginny ei yhtäkkiä antanut täyttä siunaustaan Dorcon ja Harryn suhteelle jne. tällaisia pieniä, vaikka tosin sanoitkin vastaukseksi edelliseen kommenttiini, että et itsekään pidä enää tyylistä miten kirjoitit Dracosta, Sevviestä ja Luciuksesta, mutta kumminkin. Eli kehitystä parempaan suuntaan on kirjoitustyylissäsi tapahtunut näiden kahden välillä, vaikka pidin ensimmäisestäkin moitteistani huolimatta.

Sen sijaan ykkönen oli tätä TLBII hitusen mielenkiintoisempi tapahtumiltaan jne. Sitä oli jännempi lukea. Toivottavasti tämä nyt ei kuulosta siltä, että pidän tätä kakkosta tylsänä, sillä sitä en todellakaan tarkoita. Mielenkiintoinenhan tämäkin on, mutta tässä on ollut vähän enemmän sellaista paikallaan junnaamista, vähemmän uusia tapahtumia, kuin ykkösessä. Tällä en kuitenkaan tarkoita, että eteneminen tässä kakkosessa olisi ollut liian hidasta. Kyllähän nämä kommentit jo puhuvat puolestaan, että olet tämänkin aikana onnistunut pitämään yllä niin minun, kuin monen muunkin lukijan mielenkiintoa.:)

Siirrytäänpäs sitten syynäämään vähän tarkemmin lävitse tätä The Lines Between kakkosta, kun ykkösestä edellisessä kommentissa jo päästiin.<:

Ensimmäistä osaa en viitsi sen tarkemmin käydä läpi, siinä ei tainnut olla mitään erityistä huomionarvoista. Tavallisen ja tasaisen hyvää tekstiä, ei mitenkään erityisen mielenkiintoinen, mutta tarpeeksi kuitenkin, jotta osan jaksoi vaivattomasti lukea. Myöskään mitään erityistä ei tainnut kahdesta seuraavasta osasta mieleen. Sen verran kuitenkin, että siitä oli mukava lukea, kun Harry uskoutui Hermionelle ja Ronille omista ongelmistaan. Kolmososan alussa, joka keskittyi Dracoon Azkabanissa, olit pistää pääni oikein kunnolla sekaisin ficilläsi kirjoittaessasi vale-Rowanista ja aidosta Rowanista ym. vastaavasta ja Azkabanin tapahtumista. Täytyy myöntää, että taisin joutua lukemaan tuon kohdan kolmeen kertaan, ennen kuin olin varma, että ymmärsin. Eli siinä, että ainakin jotkut blondit ovat tyhmiä täytyy olla jotain perää..8D

Nelosessa Harry sitten sanoi suorat sanat Remukselle, jonka huolenpito oli alkanut ärsyttää hieman jopa minua. Joissain asioissa siis olen Harryn kanssa samalla aaltopituudella ja kuitenkin päädyin lopulta toivomaan, että Harry pyytäisi Rempalta anteeksi, niin kuin tämä tekikin. Fred ja George ovat tavallisesti suurinpiirtein jotain ykköslempparihahmojani, mutta tässä osassa en jostain syystä pitänyt heistä niin paljon. Tämä tosin korjaantui myöhemmin roimasti uusimmassa osassa, kun Harryn ja Dracon suhde selvisi ja Blaise oli palannut. Siinä jostain enemmän tai vähemmän kummasta syystä rakastuin kaksosten suhtautumiseen asioissa. ^.^ Tässä kohtaa en tykännyt Ronista oikeastaan ollenkaan, vaikka pidänkin hänestä nykyään vähän enemmän tämän ficin hahmona ja pelkästään se, että Ginny oli sitä mieltä, että oli oikein Blaiselle joutua sairaalaan, sai savun nousemaan korvistani. Yksinkertaisesti vihaan Ginnyä aina ja ikuisesti, piste.

Osa vitosen alusta tykkäsin oikein kovasti. Tai siitä jotenkin huomasi, että Hermione ja Ron olivat Harrystä huolissaan, minusta se on aina suloista - ehkä sen vuoksi, että itselläni ei ole koskaan tuollaisia ystäviä ollut, en tiedä, mutta suloista kumminkin.: > Ginny kuolaamassa Harryn perään taas ärsyttää minua niin, että olisin valmis heivaamaan koko neitokaisen pois tästä ficistä pikimmiten. Ja tuokin oli kiva, kun Harry paljasti Ronille ja Hermionelle, että seurustelee Dracon kanssa. Piti purra paidan hihaa etten olisi kiljaissut, kun Harry uskaltautui sanomaan heille hänen poikaystävänsä olevan Draco.: D Minun on vähän vaikea välillä ymmärtää itseäni. Azkaban kohtaus ja Dracon repliikit olivat upeita, tykkäsin. Kuudes osa, kaksikon reaktioista ja suhtautumisesta Harryn kertomaan asiaan oli jänskä lukea ja odotinkin sitä edellisen osan siitä kohdasta asti, kun asia heille paljastui. Ron joka tapauksessa ärsytti minua, vaikka hänen reagointinsa olikin odotettavissa.
"siinä vaiheessa kun Malfoy ja Harry täydentävät toisiaan, en halua olla paikalla!"- kommentti oli kyllä loistava.: DD Nauratti. Ja tuo Ronin lakimiehet tietävät kaiken laista repeilytti myös, kenties sen takia, että se oli niin köyhä vitsi.:D
Tuo perhoskohtaus oli jollain tavalla ihan kauniisti kirjoitettu, tykkäsin vaikka vähän klisee olikin.
Billin ja Mollyn tomaattitaistelu oli myös huvittava, suloinen.:)

_{tämä ei ole HP/RL tarina ^^;}

Välillä kävi minullakin lukiessa mielessä tuo, Remuksen käyttäytyminen ja suhtautuminen asioihin on välillä niin tähän viittaavaa.<:

Ja seuraava osa, saan jälleen kerran vihata Ginnyä sydämeni kyllyydestä! Ärsyttävä ahdistelija, hyi kamala. Olet tehnyt Ginnystä kieltämättä kyllä aika hirveän tässä ficissä.<: Tai sitten se johtuu vain siitä, että en itse pidä hänestä tässä ollenkaan, oli miten oli. Saisi pysyä erossa Dracon Harrystä nyt kumminkin. murrrh.>:(
Mutta ihanaa, Draco tuli takaisin<3 Tästä kohtauksesta saat ehdottomasti kunniaa ja ylistystä. Tavallisesti nämä salakuuntelukohtaukset ficeissä on kirjoitettu niin, niin kuin huoneessa olevat suorastaan selittäisivät Harrylle tapahtumien kulun, vaikka eivät tiedä tämän kuuntelevan. Silti asiat tässä tulivat Harrylle selviksi niin, että he oikeasti keskustelivat eivätkä kerranneet tapahtumia - se on nimittäin oikeasti minua kovasti häiritsevää. Pakko myöntää, että jänskätti kyllä tossa vaiheessa, kun Harry meni sinne huoneeseen, jossa Draco oli. Mutta yääää, voi Draco raukkaa, se on niin surkeassa kunnossa.:/

Ron ärsytti minua taas. Juuri, kun olin alkanut pitää hänestä hieman enemmän, hän suhtautuu Dracon palaamisen tuolla tavalla. Argh.:< Ja kehtaa vielä sanoa, että hän kai jotenkin odotti, että Draco ei pääsisi koskaan pois Azkabanista, vaikka Harry on juuri niin iloinen, kun hänen poikaystävänsä on tullut takaisin. Ron on törkeä.>:

Tuo paluu menneisyyteen Remuksen mielessä, siihen, kun Harry oli vauva - se oli aika mielenkiintoinen ja kieltämättä ihan suloinenkin pätkä. Sinä tietäisit, mitä nyt tulisi tehdä. Minä en tiedä. yhhh. Tämä sai minunkin Sirius-ikäväni palaamaan rytinällä takaisin. Tässä osassa Remuksen huolehtiminen ja ajatukset kuitenkin olivat lähinää mukavaa luettavaa, eivätkä enää ärsytä yhtään. Ja nyt on pakko ihkuttaa Hermionea, ihanaa, kun hän vain jaksaa puolustella Harryä ja Dracoa, vaikka Draco on ollut hänenkin kimpussaan koko kouluajan. Hermione on muutenkin niiiin mukava hahmo tässä ficissä, vaikka hän ei normaalisti ihan ykkössuosikkeihini lukeudukkaan.
Ja Draco on taas huolehtimassa Harrystä ja siitä, että tämä syö kunnolla, suloista, suloista, suloista! Nuo kaksi sopivat niin täydellisesti toisilleen.:)

Ojj, kahdestoista osa ja Harryn uni.8))<3 Minusta tätä kohtausta, kun Harry meni keittiöön ja Draco tuli sinne oli aivan älyttömän mukavaa lukea. Se oli kaikessa yksinkertaisuudessaan loistava, vaikka en osaakaan oikeastaan kertoa mikä siitä teki sellaisen. Ja Draco kärttämässä Harryltä yksityiskohtia unesta.8 >> Ja se, kun Draco sanoi Kingsleylle ja Remukselle sen, että he seurustelevat - Remus suhtautui asiaan niin hyvin, että se sai minut lähes palvomaan häntä hahmona. Minusta on ihanaa, että hän voi hyväksyä asian noin.:)
HAHAA, saipas Ginnykin nyt tietää noiden kahden suhteesta, oikein sille.>: D Tässäkin osassa Hermione oli aivan ihana hahmo yrittäessään tutustua Dracoon. Ja viimeisimmästä osasta Blaisen palattua.
Palatakseni vielä tuohon tylsään, meillä on selkeästi aivan erilainen maku, koska minun mielestäni tämä osa oli yksi koko ficin parhaista. En oikeastaan tiedä miksi, mutta täytyy silti sanoa, että tämäkin oli yksi niistä, joita oli mukavaa ja sujuvaa lukea, tämä oli l-o-i-s-t-a-v-a. Tuo pullonpyörityskohtaus, sitä oli oikeasti niin kiva lukea, mielestäni se oli oikeasti ihana.
Kiva, että kaikki ottivat tiedon Harryn ja Dracon suhteesta vastaan niin hyvin. Nyt vain sitten odotellaan, että Dracon leuka paranee...; )

Mutta siis tälleen näin yleisesti vielä, sinulla on mielestäni aivan mahtava kirjoitustyyli. Tekstisi ei ole missään vaiheessa ollut tylsää ja toistoa ei ole liiaksi. Kuvailua on mukavasti ja eteneminen tässä tarinassa on ollut hyvää, juuri sopivaa.

En tiedä onko sinulle tästä enää mitään hyötyä, onhan siitä jo jonkin aikaa kun kyselit kumman näistä haluaisimme mieluiten tässä ficissä selviytyvän, mutta mikäli on niin teinpäs tämän nyt. Ja ainakinhan saat tietää, mistä hahmoista sinun kirjoittamanasi pidän.:> Joihinkin kohtiin en vain pystynyt valitsemaan.

Ja en nyt siis ole varma oliko se, että kumpi selviytyy vai kumpi kuolee, joten laitoin kumman haluan selviytyvän.:>

1. a) Draco   b) Harry?
- Jos on ihan pakko valita, niin Harry. Perusteluna on se, että olen lukenut monia H/D ficcejä, joissa Draco kuolee. Haluan mieluummin lukea tällä kertaa toisinpäin. Sen lisäksi olisi minusta mielenkiintoisempaa nähdä miten Draco selviytyisi Harryn kuolemasta, kuin toisinpäin. Ratkaisu on paljon ennalta-arvattavampi, jos se on Draco, joka tästä parista kuolee.
2. a) Draco   b) Remus?
- En tiedä, en osaa valita. Toisaalta haluaisin Dracon selviytyvän, rakastan häntä tässä ficissä hahmona ja sen sijaan Remuksesta en jostain syystä pidä niin paljoa kuin tavallisesti, mutta toisaalta Remus on Harrylle myös tärkeä ja yhdessä upeassa suosikkificissäni se oli juuri Remus, joka lohdutti Harrya Dracon kuoleman jälkeen, mikä oli mielestäni toimiva juttu ja jäänyt mieleen siitä ficistä, jostain syystä. Tosin tämä sotii ykköskohtaan laittamaani mielipidettä vastaan, koska tässä taas ajattelin niin, että jos Draco kuolisi ensimmäisenä... Nojooihansama, en tiedä.:>
3. a) Draco   b) Blaise?
- Draco ehdottomasti. Tai molemmat selviytyvät, jommin kummin. Sori, en jaksa kirjoitella enää mitää perusteluja tähän, koska siitä tulisi oikeasti piiiiitkä selostus.:D
4. a) Draco   b) Ron?
- Minen oikein tykkää Ronnieponniesta tässä. Vaikka tykkään kyllä enemmän kuin ficin alussa, mutta en siltikään niin paljon, että säästäisin hänet mieluummin, kuin Dracon, joka on aina ja ikuisesti lempihahmoni.<3 :>

5. a) Harry    b) Remus?
- En tiiä tätäkää.: D Ku jos Harry kuolis, nii kai Draco vielä olis kuitenki Remuksen kans tekemisissä ja haluaisin tietää, mitä Remus sanoo Dracolle Harryn kuoleman jälkeen siinä tapauksessa jos he vielä jotain toisilleen puhuvat. Toisaalta taas mieluummin antaisin ehkä Harryn selviytyä ja elää Dracosensa kanssa onnellisena elämänsä loppuun asti, koska tykkään niin onnellisista lopuista.: )
6. a) Harry    b) Ron?
- Samanlainen perustelu, kuin nelosessa.
7. a) Harry    b) Blaise?
- Blaise on ihana hahmo, kirjoittamanasi vielä ihanampi ja haluaisin mielelläni säästää hänet, mutta tässäkin vertailussa hän jää kakkoseksi sen onnellisen lopun vuoksi.:D

8. a) Blaise   b) Ron?
- Koska tykkään Blaisesta enemmän.
9. a) Blaise   b) Hermione?
- En tiiä. Tykkään Hermionesta tosi paljon tässä ficissä, ihana hössöttäjä, että pitää tutustua ja yrittää hyväksyä Draco Harryn takia ja sellasta.:) Mutta tykkään Blaisestakin. En halua valita heidän väliltään.
10. a) Blaise   b) Remus?
- No, mutta tahdon taas tappaa näköjään Blaisen.:< Tai ei, en tahdo, mutta Remus menee taas edelle. Hänet vain on säästettävä.:D

11. a) Ron    b) Hermione?
- Hermione samantyylisillä perusteluilla, kuin ysissä. Ja Ronista en edelleenkään pidä niin paljoa.
12. a) Ron    b) Remus?
- Perustan Säästämme Remuksen - operaation.

13. a) Hermione   b) Remus?
- No voi hitsin vitsit.>: Sori Remus, operaatio keskeytetty, mun on pakko säästää tuo Hermione jo aikaisemmin hänestä sanomiani asioita perusteena käyttäen.
14. a) Hermione   b) Harry?
- Se onnellinen loppu ja semmosta, vaikka Hermionesta edelleen paljon tykkäänkin.

15. a) Ginny   b) Draco?
16. a) Ginny   b) Harry?
17. a) Ginny   b) Ron?
18. a) Ginny   b) Blaise?
19. a) Ginny   b) Hermione?
20. a) Ginny   b) Remus?
- Because Ginny on kamala ämmä.>:

Noniin, sori, että kommentti oli joiltain osin vähän hutaistu, olen vähän laiska kirjoittamaan näitä. Kiitos kumminkin ihanasta uudesta osasta, jatkoa kaipaillaan taas.:)

Ai niin ja piirroksesi ovat ihania, tykkään niistä. ^.^

[Hallow]

 




aijai hurjasti kiitoksia kaiiiikille jo tässä vaiheessa! Tuli hurjasti kommentteja, joten vastaukset
ovat aika vähäiset, anteeksi siitä. Olis pitäny vastata osaan aiemmin xD
aaaaaaa 200 kommenttia <3 kiitoksia suuresti (vaikka osa siitä onki meitsin höpötystä jne.)
Osuinkin täyteen kahteensataan enkä 200 + ... mutta ihan sama!

http://s525.photobucket.com/albums/cc338/chunchillaXx/?action=view&current=harryTLB_0001.flv (EI toimi aina kunnolla, että saa muutaman kerran painaa replay)



April: no tässähän on sinulle oikein hyvä työpaikka  (...minulla ei ole kyllä antaa rahaa...)
Eijei, et häiritse ^__^ turhia kommentteja ei olekaan!

Jokuwannab:  mukava kuulla ettei ollu tylsä, ite en hirveesti pitänyt (itsekritiikkiä parhaimmillaan)

Karakuriningyou: oi well damn niitten entterien kanssa :O niitä tulee saamari soikoon aina...
kartanossa sattuu ja tapahtuu, mutta ikäraja pysyy ikävä kyllä tässä samassa, koska en osaa kunnolla kirjottaa
K15 tai ylempää.

Luihuinen_89: ...oho... mutta tottakai siinä oli salainen merkitys siinä nimessä! Ihan tarkoituksellahan mä...(korjaamaan --> )

Yu:  oi kiitoksia! Koulu vie juu vähän hervottomasti nyt just aikaa *noituu* mut ens osan kanssa ei totellakaan pitäis
kestää yhtä kauan.

Kata: ^^ taaack så mycket jälleen!

Winga: No voi vattuset sentään, ei tommosia typoja huomaa kirjottaessa ^^;
mut kiituksia! Hmmm no musta tää tuntu vähän tylsähköltä, mutta onneks ollaan erimieltä 
Voi olis munki tehny mieli jättää Ginny pois, mutta enpäs voinutkaaaan.

Pati: muistaa, muistaa, hallow muistaa nimen : D
  piiloperverssi Harry...

savenvalaja: nöy nöy nöy nöy, kirjotinkohan sen epäselvästi... siis Billillä on vasemmassa korvassa
korvakoru, tai sitä mä ainakin halusin sanoa XD
o.o minkä? minä? minne?

Sierra:  kiitooos! Seuraava luku tulee kyllä nopeammin, en vaan mene vannomaan koska.

romance91: Blaisesta on kyllä jälleen mukava kirjoitella kyllä, kyllä, jatkoa tulee!

Servetti:

Eli en halua, että tapat Harrya tai Dracoa ja jos tapat niin saat tappaa molemmat ja huom(!) tapatat ne onnellisina, ei minkään taistelun keskellä, että molemmat kuolevat näkemättä toisiaan/että toinen kuolee, eikä mitään itsemurhia! Itse ainakin pitäisin siitä, että jonkun taistelun jälkeen molemmat joutuvat pyhään mungoon ja kuolevat sitten käsi kädessä, Huom(!) käsi kädessä! Vierekkäin, jos he kuolevat (jolloin tietysti itken silmät päästäni!) niin heidän pitää kuolla niin, että nukkuvat vierekkäin samassa sängyssä!

o.o oho, no siinähän tuli juu tarkat ohjeet.  oon jo tässä näin ihan varma mitä lopussa tapahtuu, niin että näet sitten.
...oijoijoi ykkösosa .... se on niin .... mut siis juu,  mukava tietää et on kehittynyt, sitä kun ei itse oikein huomaa (paitsi jos tietenki vertaa ykköstä ja tätä kakkosta)

Älä siis tapata, Remusta, Harrya, Dracoa, äläkä Blaisea!

ah, siinä sanoit kiteytettynä omat lempparini tässä ficissä en mene kyllä sanomaan tässä vaiheessa mitään,
eihän sitä saa spoilata
Jaaaa ykkös osan kuvista. Mun pitää eka jaksaa pöllii ne tuolta vanhalta koneelta tänne, et sitte ku jaksan (ne on muuten kauheita)
  jei, kuvista tykätään...haluisin ehkä joskus päästä taikkiin, mutta ku sinne on niin mahotonta ...

LND: samaa mieltä; jatkossa kesti. Yritän olla nopeampi nyt ku koulukiireetki helpottaa. Koeviikko kyllä tulossa, damn it!

Amnesiac: Tässä kun tätä vastattavaa oli näin huikeasti, tämä kommentti on vielä piste iin päälle. En tosin valita, mutta täältä
voi tulla vajaatakin vajaampi vastaus xD

hehehe...mun tavaramerkki on kaikkien töitteni aliarviointi (kirjotus/piirrustus jne.)

Tämä The Lines Between II on ehdottomasti ykköstä paremmin kirjoitettu

Pelkäisin jos ei olisi xD
apuva apuva en oikeesti tiedä mitä pitäis vastata xD mut siis juu yllätyin siitä et tää viimekertainen osa oli sun mielestä
yks parhaista, kun mulla se tippu kategoriaan yksi huonoimmista. Mutta siis todella hyvä kuulla et se ei mennykkään niin
tylsäks kun luulin.
Ja sitten vielä tähän ken kuolee jutskaan...
Mulla on jo yleiskäsitys siitä ketkä kuolee/jää henkiin aivan taatusti (eli niitä ei voi enää muuttaa, halusitte tai ette *evil grin*), mutta yksi tuottaa ongelmia, joten
nämäkin oli mukava selailla lävitse.
Äääh, oikein paljon suuria kiitoksia hurjasta kommentista, johon aivokapasiteettini ei saa väsättyä järkevää, täyteläistä vastausta


 

[Liar]

o.o Kysyinki et miks se koru on vasemmassa :'D En mä ny insideja kerro =)