Sinun kotisi on täällä, Luna/Ginny, S, raapalesarja 3/3

[Hazyel]

Kirjoittaja: Lauchuo
Ikäraja: S
Genre: romance/fluff, jonkinlainen haikeus
Paritus: Luna/Ginny
Vastuuvapaus: Hahmot omistaa Rowling, tarinaidean minä
Tiivistelmä: Luna ei pidä siitä, että Ginny ei ole kotona, mutta hän on tottunut siihen.

A/N: Alice Katarina täyttää tänään vuosia, joten tässä hälle pieni yllätys! Koitin kirjoittaa jotain fluffyista ja se tässä aluksi olikin tarkoitus, mutta sitten tästä tulikin vähän tällaista haikeampaa femmeilyä, mutta toivottavasti silti kelpaa! :3

Haasteet:
Femme10 #5
Teelusikan tunneskaala (Rauhallisuus)
Vuosi raapalehtien V
Aakkoshaaste III

Sinun kotisi on täällä

1

Niinä aamuina, kun Ginny ei ole kotona, Luna istuu keittiön pöydän ääressä ja kirjoittaa kirjettä Ginnylle. Hän kertoo, kuinka Lorcan leikkii ulkona kastemadoilla ja kuinka Lysander haukkuu Lorcania ja matoja ällöttäviksi. Luna hymyilee katsellessaan kaksospoikia keittiön ikkunasta.

Kun teepannu vihdoin viheltää, Luna kaataa teetä kahteen kuppiin, muistaa vasta sen tehtyään, ettei Ginny olekaan kotona. Että hän on yksin lasten kanssa. Niinä aamuina Luna kaipaa Ginnya, mutta tietää, ettei Ginny ole vähään aikaan tulossa kotiin.

Vasta illalla Luna lähettää kirjeen, painaa suudelman pergamentille ennen kuin antaa pöllön lähteä milloin mihinkin maailmankolkkaan. Sillä ei Luna edes tiedä, missä Ginny tällä kertaa on.

2

Kolme viikkoa myöhemmin keittiössä istuvan kolmikon palapelin teko keskeytyy, kun Lorcan yhtäkkiä nostaa katseensa ja ryntää sitten etuovelle. Poika avaa oven jo ennen kuin Ginny ehtii edes astua kuistille. Lysander juoksee perässä ja ryntää halaamaan Ginnya ensimmäisenä, kuten aina. Luna kävelee perässä ja tervehtii Ginnya rauhallisesti, niin kuin tervehtii aina.

Kun Lorcan ja Lysander on laitettu nukkumaan ja Ginny makaa Lunan vieressä sängyssä, Ginny kertoo kaiken viimeisistä viikoista. Ja Luna kuuntelee, koska niin hän tekee aina, mutta samalla hänellä on jo ikävä  Ei se Lunaa haittaisi, jos lapsia ei olisi. Vaikka tosiasiassa lapset ovat sopeutuneet siihen paremmin, kuin Luna itse.

3

Viisi päivää myöhemmin Ginny lähtee taas, eikä Luna tietenkään pidä siitä. Mutta hän on jo tottunut, eikä hän sano mitään, sillä hän tietää kyllä, että Ginny tulee takaisin kun pystyy. Ei Ginnya ole luotu olemaan paikoillaan, ainakaan vielä, ja Luna ymmärtää sen kyllä. Ja Ginnyn painaessa haalean suudelman Lunan poskelle ennen lähtöään, Luna muistaa, että Ginny rakastaa häntä silti. Ja onhan hän jo sopeutunut.

Luna toivottaa Ginnylle hyvää matkaa, pyytää Ginnya palaamaan pian, vaikka tietääkin, ettei se niin mene. Ginny tulee takaisin sitten, kun hänestä itsestään tuntuu siltä.

Ja Luna odottaa lasten kanssa aina kotona. Ja niin on ihan hyvä.

[Arte]

Voi ei. Olipas tämä varsin angstinen! Tai ainakin itse koin tämän angstiseksi. Miten Ginny voi tehdä Lunalle noin, lähteä vain ennalta määrittelemättömäksi ajaksi ja jättää toinen ikävöimään kotiin lasten kanssa. Ihan hirveää, ei rakkaille ihmisille tehdä noin. ): Onkohan Ginnylle tapahtunut jotain traumaattista Harryn kanssa, ettei tämä siksi pysty enää olemaan paikallaan ja on pakko mennä koko ajan? Ja minne tämä menee? Tervehtimään omia lapsiaan? Tämä teksti aiheuttaa hyvin paljon kysymyksiä: Missä on Lorcanin ja Lysanderin isä? Miksi Luna ja Rolf ovat eronneet, entä miksi Ginny ja Harry? Onko Ginnylla tässä versiossa omat lapsensa? Mitä on tapahtunut! Harvoin jää näin paljon kysymyksiä. Mielestäni voisit kirjoittaa tähän jonkinlaista jatkoakin!

Luna kävelee perässä ja tervehtii Ginnya rauhallisesti, niin kuin tervehtii aina.

Minusta tässä näkyy hyvin se, miten Luna kärsii. En jotenkin osaa kuvitella häntä pidättyväisenä, vaan minusta Luna nimenomaan hyppäisi kans mitä pikimmiten Ginnyn syliin ja syleilisi tätä onnellisena siitä, että tämä on kotona. Mutta tuntuu että juuri Ginnyn takia hän ei teekään niin, vaan joutuu pidättelemään itseään ja käyttäytymään rauhallisesti. Ehkä siksi, ettei Ginny säikähtäisi, ehkä siksi, ettei halua näyttää Ginnylle, miten paljon hän on ikävöinyt, ehkä siksi, ettei Ginnylle tulisi paha mieli siitä, kuinka paljon Luna on ikävöinyt. Joka tapauksessa tämä on tosi surullista...

Vielä kun laittaa tähän kaikkeen tuon valitsemasi otsikon... Itku meinaa tulla! Luna siinä yrittää vakuutella Ginnylle, että hän kuuluu tänne, heidän kotiinsa, kotiin. Oi voi. Koskettavaa. Eli joo, en näemmä onnistunut poimimaan tästä sitä fluffisuutta, vaan enemmän angstista romantiikkaa. Mutta maybe that's just me! Tykkäsin tästä, ehkä nimenomaan tuon traagisuuden ja dramatiikan vuoksi. Kiitos ♥

[Felia]

Hmm, tämä sarjahan oli mielenkiintoinen.

En juurikaan ole aiemmin lukenut femmeä, mutta nyt yritän senkin makuun päästä. Nämä raapaleet jättivät aika paljon arvailujen varaan, mikä ei toisaalta ole mikään ihme, kun kyse on raapaleista - niihin harvemmin ahdetaan älytöntä määrää tietoa asioista. Itsekin odotin näiden olevan fluffisempia, mutta kyllä se haikeus tuli aika vahvasti esiin, kun näitä luki. Ei siinä, onhan tällainen haikeampikin fluffi hienoa luettavaa.

Näiden lukemisen jälkeen jäi tosiaan mietityttämään, että mihin se Ginny aina niin pitkiksi ajoiksi lähti. Tällaiset avoimeksi jätetyt kohdat ficeissä on aina mielenkiintoisia, kun ne herättää niitä kysymyksiä ja lähtee sitten pohdiskelemaan erilaisia vaihtoehtoja siihen, mistä voisi olla kyse.

Ei Ginnya ole luotu olemaan paikoillaan, ainakaan vielä, ja Luna ymmärtää sen kyllä.

Ginny tulee takaisin sitten, kun hänestä itsestään tuntuu siltä.

Nää kaksi kohtaa viittaisi vähän siihen, ettei Ginny ole vielä aivan valmis sitoutumaan. Tai siis tavallaan on, siihen parisuhteeseen, mutta ehkä ei siihen perhe-elämään. Ehkä Ginny tarvii vielä paljon omaa aikaa, jotta säilyttää tarvittavan tasapainon tai ehkä se vaan haluu vielä jollain tapaa pitää kiinni siitä vapauden tunteesta, että se voi yhä tulla ja mennä, miten haluaa. Sitten tuo Lunan varmuus siitä, että Ginny rakastaa sitä ja Ginnyn palaaminen viittaavat taas siihen, että se mitä kaksikolla on, on kuitenkin vakaata, pysyvää.

Pohtimistahan voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, mutta siinä saattaa helposti mennä pöpelikköön, joten jääköön se nyt tältä erää tuohon edellä olevaan pätkään. Tunnelma näissä on hyvin rauhallinen ja arkinen, ja muutenkin nämä oli kivoja, vaikkakin haikeita kuvauksia kaksikon elämästä. En nyt oikein osaa muuta sanoa kuin että pidin ja paljon.

Kiitos näistä kivoista rapsuista.

[Nava]

Voi miten ihanan suloinen ja haikea ficci!

Sydän särkyi Lunan puolesta. Tuli sellainen olo, että vaikka molemmat rakastivat toisiaan, ehkä Lunalla oli enemmän tunteita pelissä ja Ginnyllä jonkunlainen valta-asema. Tai sitten nyt oli vain Ginnyn aika loistaa ja toteuttaa unelmia, Lunan aika tulisi myöhemmin. Toivottavasti niin. Mutta ensimmäistä vaihtoehtoa tukee se, että Luna tuntui jotenkin pidättyväiseltä. Olisiko Ginny ahdistunut Lunan liian suurista tunteenosoituksista? Oliko Luna Ginnylle vain joku ankkuri, johon turvautua, kun itse sitä tarvitsi?

Jäin miettimään, yrittikö Luna vakuutella itselleen, että Ginny kyllä rakastaa häntä, mutta ei vain ole valmis asettumaan aloilleen. Lopetuksen sanavalinta riipaisi, koska ei kenenkään pitäis joutua tyytymään ”ihan hyvään”. Onneksi Lunalla oli Lorcan ja Lysander eikä Ginnystä ollut tullut sen koko elämä, vaikka niin tärkeä olikin.

Jäi hirmuisesti kysymyksiä pyörii mieleen, ja mitä enemmän niitä miettii, sitä enemmän herää uusia kysymyksiä. Tunnelma oli tukahdutetun surullinen, tuntui että Luna koki, että sillä ei ollut oikeutta tuntea pahaa mieltä Ginnyn poissaolosta, vaan piti olla onnellinen niistä pienistäkin huomion ja rakkauden rippeistä, mitä Ginnyltä sai. Tykkäsin hurjasti, kiitos!

[Neiti Syksy]

Päätin avata femmekympin ihan vain siksi, että saisin nauttia jotain söpöä ja fluffya. Noh, en tiedä minkä ihmeen takia ajattelin, että nyt tulee jotain fluffya, kun tämä sai melkein kyynelhanat aukeamaan. Ja sivuhuomiona: on hauska avata sinulta jotain, kun mitä suuremmalla todennäköisyydellä ne on raapaleita (ja vielä suuremmalla angstia, kuten itse sanoit).

Tämä otsikko oli jo niin haikea, että olisi pitänyt arvata heti... Luna ei ymmärrä, miksi Ginny lähtee pois vaikka tavallaan ymmärtää, koska Ginnyn täytyy päästä lähtemään. Mutta kun heillä on yhteinen koti ja elämä! :< Minua sattuu Lunan sattuminen. Vaikka se suhtautuu siihen niin hyvin, koska on tottunut. Mutta ei tuollaiseen pidä tottua! :< Miksi oi miksi. Luna tarvitsee enemmän ja parempaa. Ja Ginny lähtee jo viiden päivän päästä taas! Tämä oli kyllä järkyttävä teksti.

Ja Luna odottaa lasten kanssa aina kotona. Ja niin on ihan hyvä.

Eikä ole! :< Minun sydäntäni särkee, miksi Luna ajattelee näin. Kun se ei ole "ihan hyvä" - se ei ole millään tasolla hyvä!! :<

- Syksy
pst. jos olisin sinä, poistaisin maininnan fluffysta, koska tässä ei muuta olekaan kuin sydäntä särkevää rakkautta Lunan puolelta :< ei ollut siis hattaraa minulle!