PUNK IS DADGenre: Semmone höttödraama, kai.
Kirjoittaja: pistoolisankari
Paritus: Sirius/Remus
Ikäraja: S
Kuvaus: Remus tahtoo teetä ja Siriuksella on reikä sukassa. Osallistuu haasteeseen
Neljän tuvan haaste II.
Vastuunvapaus: Teksti kuuluu minulle, hahmot ja alkuperäinen tarina kuuluvat luonnollisesti aivan muille tahoille, Sirre ja Renppa kuuluvat toisilleen enkä saa tästä rahaa tai mitään muutakaan.
A/N: Hahaa. Älkää häiriintykö capsilla kirjoitetusta otsikosta, kiitos.
PUNK IS DADSirius istuu risti-istunnassa kuluneella punaisella tekonahkasohvalla ja sillä on vain vasemmassa jalassa sukka ja sukassa reikä.
»Missä sinun toinen sukka on, senkin hunsvotti», minä kysyn ja hujautan sitä koristetyynyllä. Kello on aamukuusi, jästilontoo sateinen, sotaa ei pääse pakoon, teetä tekisi mieli.
»Se jäi kenkään, kun potkin ne jalasta», Sirius vastaa. Verhotangosta roikkuu maihari ja sen pari on löytänyt tiensä keittiönpöydän alle. Naurahdan ponnettomasti ja kävelen keittiöön. Potkaisen sukan nielleen maiharin olohuoneeseen ja täytän keltaisen teepannun vedellä.
»Missä se Kingsleyn tuoma valkoinen tee on», minä mietin ääneen. En olettanut Siriuksen vastaavan.
»Minä join sen illalla. Minähän sanoin sinulle», se sanoo sohvanpohjalta kuitenkin.
»Kaikenko muka», murahdan.
»Kaiken, ei sitä paljoa kuule ollutkaan», kuuluu puolustelevasti.
»Meillä ei ole teetä», minä sitten huokaisen.
»Eipä ole ei», Sirius sanoo pienen tauon jälkeen. Minä painun vielä nukkumaan.
Tunnin päästä herään ja pyöriskelen sängyssä hetken ja sitten menen sohvalle Siriuksen viereen istumaan. Se ei istu, vaan makaa puolittain sohvalla ja puolittain matolla, kuuntelee jästiradiota ja sillä on tyhjä kahvikuppi vieressään. Minä en pidä kahvista. Liian kitkerää. Kerroin sen kerran Siriukselle, sain vastaukseksi räkänaurun. »Sinä olet kitkerä, Remus Lupin».
»Vieläkinkö sinun tekee mieli teetä vai miksi sinulla on naama noin norsunvitulla», Sirius kysyy laiska virne suunpielessä ja tupakka toisessa.
»Vielä. Ja olisin halunnut myös nukkua enemmän. Mutta minä kyllä näytän tältä aina», minä vastaan ja tökkään Siriusta kylkiluiden väliin.
»Voitaisiin käydä siinä pikkukaupassa parin korttelin päässä, mentäisiin minun moottoripyörällä», se ehdottaa.
»Minä en lähde sinun kanssa mihinkään, ennen kuin peset tukkasi. Näytät ihan Kalkarokselta», minä kiusaan.
»Hei! Minä olen tuhat kertaa salskeampi kuin Ruikuli. Ja itselläsi on nuo naurettavat viiksenhaituvat!» se puolustautuu heti.
»Sinä tykkäät minun viiksistäni. Mene nyt pesulle, retku», nauran. Sirius nousee ja tumppaa sätkänsä käsinojaan. Se kävelee kylppäriin ja jättää oven auki. Laulaa vuoroin Beatlesia ja vuoroin Sex Pistolsia.
Vartin kuluttua se kävelee olohuoneeseen vettä valuvana ja pyyhe lantiolla.
»Otit sitten minun pyyhkeeni», huomautan ja viskaan maiharin sille.
»Tähän pyyhkeeseen on kirjailtu kukkia, totta kai minä otin tämän», se vastaa aivan kuin se olisi maailman selkein asia. Ehkä se onkin.
»Voinkohan minä pyjamanhousuissa lähteä sinne kauppaan», minä mietin samalla kun kiskon lattialta kalastamaani viininpunaista svetaria niskaani. Sirius istuu keittiön lattialla pistämässä kenkää jalkaansa.
»Se myyjähän näki sinut silloinkin, kun oli Sarvihaaran polttarit, että etköhän sinä voi. Pyjamanhousut kun ovat melko pientä siihen verrattuna», se toteaa.
»Heitänkö tyynyllä tai kivalla pikku herjalla», minä kysyn.
Me rämistellään ne sen jästikerrostalon tuhat ja yksi porrasta alas, pistetään kypärät päähän ja istutaan moottoripyörän satulaan. Kierrän käteni Siriuksen ympärille, toivon ettei nahkatakin selkämyksestä irtoa maalia minun paitaani. En halua, että ainoassa viininpunaisessa svetarissani lukee PUNK IS DAD.
Hetken aikaa tuntuu siltä kuin sota olisi vain pahaa unta.
