Nimi Pidä ystävät lähellä...Kirjoittaja LyraVaroitukset -
Ikäraja K-11
A/N Tulen kirjoittamaan Scarista vielä lisää. Sen lupaan. Ja sen lisäksi, että tämä teksti saa omistuksen, voin omistaa samalle henkilölle jo ne tulevatkin tekstit. Ole hyvä
Neiti Syksy, tässä on sinun FFF-Echange haasteeseen vastaus.
Pidä ystävät lähellä...
***
“Scarlet Mentho on nimi. Mieluiten kuitenkin Scar. Tytöstä on parempi pysyä kaukana, jos haluaa pitää kasvonsa oikean värisinä. Kerrankin hän löi alempiluokkaista tyttöä, joka oli puhunut ystävänsä kanssa puhelimessa ohittaessaan Scarin. Tyttö on kuitenkin jokaisen opettajat lellikki, aivan kuin he eivät tietäisi, mitä tapahtuu heidän katseidensa ulottumattomissa. Olen kuullut huhun, että Scar ei ole saanut yhtäkään ala-arvoista numeroa koulun aikana. Asiaa ei kuitenkaan kannata varmistaa häneltä itseltään. Mitä ikinä teetkin on parempi pysyä kaukana Scarista. Hän ei tee hyvää kenenkään maineelle.”
Jeanie kääntää päätään ja hänen huulensa supistuvat. Tytön kasvoille nousee ilme, jota ei pysty lukemaan. Tytöt Jeanien ympärillä katsovat häntä kummastuneena. Monen minuutin perehdytyksen jälkeen tulokas ei ole reagoinut asiaan mitenkään.
“Vai niin”, Jeanie sanoo. Hänen huulensa kääntyvät ilkeän näköiseen virneeseen. Nukenkasvoinen Jeanie näyttää niin hellyyttävältä, että tytöt eivät osaa arvatakaan, mitä punaisten huulien välistä seuraavaksi livahtaa.
“Nimi on Jeanie Mentho. Scar varmasti arvostaa tätä varoituspuhetta.” Puheenvuoronsa päätettyään Jeanie kääntää selkänsä tytöille, jotka seisovat kauhusta jännittyneinä paikoillaan. Jeanie astelee vakain askelin koulun seinää vasten nojailevan tytön luokse. Tyttö ojentaa hänelle tupakkaa rasiasta ja kohauttaa olkiaan, kun Jeanie pudistaa päätään. Tyttö sytyttää tupakan ja vetää siitä pitkän henkäyksen.
“No mitä sinulle tällä kertaa valehdeltiin pikkusisko?”
***
Jokaisesta koulusta löytyy se jengi, jonka tielle ei kannata joutua. Sen lisäksi, että American Highssa on tuo jengi, koulun käytävillä kävelee kaksi nukenkasvoista tyttöä, joista jokaista kouluun tulevaa varoitetaan. Ensin heitä on vain yksi, mutta vuotta myöhemmin tulee aina toinen. He ovat elävä legenda. Koulua nykyisin käyvien vanhemmatkin muistavat heidät omilta kouluajoiltaan. Aina samat tytöt. He eivät ole ikääntyneet päivääkään siitä, kun he ensimmäisen kerran ovat kouluun saapuneet.
Jos asiaa alkaa ajattelemaan yhtään tarkemmin, kaikki uppoaa valkoiseen sumuun. Huhut kuitenkin jatkavat kulkuaan vuodesta toiseeen. Päältäpäin he ovat kuin enkeleitä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat hakeutuvat usein heidän seuraansa. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen Scar kuitenkin päätyy välteltävien joukkoon. Jeanieta pojat eivät kuitenkaan unohda ja hän tuntuu monin puolin paljon siskoaan mukavammalta.
***
Vuosi on 2014. Scar aloittaa American Highn kolmannen luokan kahdettakymmenettäkolmatta kertaa. Jeanie puolestaan aloittaa toisen luokan. Koulua on remontoitu kesän aikana. Uudet kaapit kimaltelevat auringonvalossa. Scarin silmien edessä on uudet tummat aurinkolasit. Jeanien aurinkolasit roikkuvat paidan kauluksessa. Sisaruksista vain Jeaniella on koulupuku. Scarin yllä on samat repaleiset farkut kuin edellisenä vuonna. Ylävartaloa peittää joskus muinoin muodissa ollut nahkatakki. Jeanie tietää, että nahkatakin taskut on täytetty tupakoilla, vaikka koulun säännöt niitä vastustavatkin.
Tytöt kävelevät rinnakkain kapealla käytävällä kohti auditoriota. He ovat ajoissa, kuten aina koulussa. Käytävillä ei ole muita ja Scarin kenkien kopina täyttää tilan. Keskellä käytävää Scar pysähtyy. Hän kääntää päänsä hitaasti kohti Jeanieta.
“Yritä tänä vuonna pysyä muiden varjossa”, hän pyytää ja jatkaa matkaansa. Jeanie ei jää seisoskelemaan yksin vaan ottaa siskonsa kiinni ja he jatkavat matkaa samassa tahdissa. Scarin kehotusta ei mainita toistamiseen, mutta Jeanie tietää jonkun muuttuneen. He eivät ole enää turvassa vanhassa koulussaan.
He istuvat taimmaiseen riviin ja katselevat kuinka auditorio hitaasti täyttyy. Kukaan ei tule istumaan heidän viereensä. Muutama uusi oppilas vilkuilee heitä välillä kiinnostuneen näköisesti, mutta aina jonkun yrittäessä liikkua heitä kohti, joku vanhemmista oppilaista tönii hänet alariveille.
Tilaisuus alkaa. Jeanie kuulostelee opettajien yhdentekeviä puheita saadakseen jonkun vihjeen siitä mitä on tapahtumassa. Mitään erikoista ei kuitenkaan tapahdu. Opettajat kertovat vuorotellen samat asiat kuin muinakin vuosina. He ovat olleet täällä pitempään kuin yksikään opettajista. He molemmat osaavat puheet ulkoa, mutta kumpikin kuulostelee tarkkaavaisena tilannetta.
Kesken kaiken salin ovet avautuvat. Sisään astelee poika, joka löyhkää Jeanien nenään niin pahalta, että tytön on pakko peittää kasvonsa. Scarn kohottautuu siskonsa eteen, joko nähdäkseen paremmin tai piilottaakseen siskonsa tuolta uudelta tulokkaalta. Pojan kasvot välkähtävät heti ensimmäisenä kohti ylintä riviä, mutta pian hän kääntää ne pois ja astelee eturivissä istuvan opettajan luokse.
Scar ja Jeanie eivät ylimpään riviin voi kuulla, mitä poika sanoo, mutta Scar näkee pojan huulien liikkuvan nopeasti. Tyttö vetää siskoaan lähemmäs ja silittää tämän selkää. Mikään ei ole kuten ennen.
***
Scar ei enää muista minä vuonna on syntynyt. Hän ei muista minä vuonna on saapunut Los Angelesiin. Hän muistaa kyllä minä vuonna Jeanie on löytänyt hänet ja minä vuonna he ovat aloittaneet koulun. Mutta menneisyys valuu yhä useammin sen valkoisen sumun joukkoon, joka sotkee muidenkin ajatuksia, kun puhe kääntyy Scariin tai Jeanieen. Nähtyään uuden pojan hänen aivoistaan ilmestyy muistoja, jotka hän on jo unohtanut aikoja sitten.
Niissä kävelee lihaksikkaita poikia nahkatakeissa ja puiset vaarnat kädessään. Niissä on nopeita käännöksiä ja punaisen veren tuoksua. Scar ei enää muista milloin on maistanut verta. Hän on joskus oppinut elämään ilman sitä. Hän ei ole kaivannut sen täyteläistä makua tai sitä tunnetta, kun veri valuu alas kurkusta lämpimänä. Hän ei ole ajatellut verta moneen vuoteen. Yhtäkkiä hänen on taas jano.
Niissä pakeneminen on usein ainoa vaihtoehto. Niissä kipu on aina ensimmäisenä. Niissä ei ole Jeanieta rauhoittamassa tunteita. Niissä Scar on yksin.
Scar on ollut pitkät ajat yksin ennen Jeanieta. Sen hän muistaa usein. Mutta on myös aika, jolloin Scar ei ole ollut yksin. Hän muistaa tunteen olla rakastettu, mutta siihen rinnastuu pelko.
Niissä on poika, johon on helppo rakastua. Poika, jota on helppo vihata. Poika, joka aikoo tappaa. Poika, jonka kohde Scar on. Poika, joka ei tiedä kuka Scar on. Poika, joka ei tiedä mikä Scar on. Poika, joka seisoo monen monen vuoden jälkeen taas samassa tilassa Scarin kanssa. Scar vihaa häntä. Hän on tullut tuhoamaan Jeanien ja Scarin elämän. Sillä pojan lähellä kaikki väistämättä kaatuu ja tuhoutuu.
***
Scar johdattaa Jeanien takakautta ulos tilasta. Poika jää istumaan ensimmäiseen riviin eikä tunnu huomaavan tyttöjen poistumista. Scar on kuitenkin varma, että poika vilkaisee taakseen oven sulkeuduttua heidän takanaan. Sisarukset tasaavat hengitystään käytävässä monta minuuttia. Molempien keuhkoja ärsyttäää edelleen pojasta lähtenyt haju. Jeanien keuhkoja se polttaa vieläkin, Scar muistaa, miltä se on tuntunut. Kivun muistaa aina parhaiten.
Kun Jeanien olo on vähän parempi (ei ole aikaa odottaa, että he voisivat täydellisesti), Scar lähtee johdattamaan tyttöä kädestä pitäen pois. Seuraava tunti on matematiikkaa ja he jäävät luokan eteen istumaan. Scar istuu penkillä ja Jeanie siskonsa polvien päällä. Vanhemman siskon käsi lepäilee nuoremman hartioilla. Huomaamattakin Scar suojelee siskoaan maailmalta. He istuvat siinä hiljaa ja kuuntelevat tuulettimen hurinaa ja vaimeaa puheen ääntä.
Ei ole mikään kiire lähteä eteenpäin. Tämä hetki keskellä arkea on varattu sisaruksille. Jos vain osaisi katsoa tarkemmin, voisi nähdä kuinka Jeanie puristaa veripussia kädessään. Kukaan ei osaa katsoa tarkemmin kuin Scar. He ovat turvassa maailmalta aivan maailman katseen alla.
Jeanie ei kuitenkaan juo. Scar ei juo myöskään, vaikka he molemmat tällä hetkellä himoitsevat tuota punaista nestettä. Itsehillintä on pahinta, mitä he joutuvat kestämään. Sillä toisen tehdessä virheen, he molemmat jäävät kiinni.
***
Päivä kuluu loppuun normaaliin tapaan. Scar kuitenkin varmuuden vuoksi lähettää Jeanien kotiin ennen viimeistä tuntia. Hän varmistaa koulun oville asti, että tyttö pääsee lähtemään turvallisesti. Muut oppilaat väistävät häntä, vaikka hänellä ei ole tänään mitään aikomusta olla heille ilkeä. Scar varjostaa silmiään auringolta, kun katsoo Jeanien matkaa. Hän huokaa syvään ja kääntyy takaisin vielä viimeiselle tunnille.
He ovat koulu ja koulu on he. Ei ole enää American Highta ilman Scaria. Scar saa aina tietää ensimmäisenä, jos jotain tapahtuu. Sen takia Scar järkyttyykin niin suuresti, kun kirjallisuuden tunnilla hänen paikallaan istuu se poika. Scarin kasvoja peittää taas se sama naamio, kun hän kävelee pojan luokse ja katsoo tätä pää hiukan kallellaan.
“Minun paikka”, hän ilmoittaa ja kaikki tytöt, jotka ovat tuijottaneet poikaa kavahtavat kauemmas. Myös opettaja nostaa katsettaan, vaikka Scar on varma, että hän ei ole kuullut sanaakaan. Scar vilkuilee ympärilleen ja voi olla tyytyväinen, kun yksikään luokan tytöistä ei enää vilkuile häntä tai poikaa.
“Kuulitko sinä?” Scar kysyy ja poika kohottaa katseensa suoraan Scarin silmiin. Scarin sydäntä puristaisi, jos Scar omistaisi sellaisen, mutta tyhjää kohtaa rinnassa sattuu silti. Näinä hetkinä Scar kaipaa sydäntä, jota ei yleensä enää muista.
“On kohteliasta puhutella nimeltä, varsinkin kun sen tietää”, poika sanoo, mutta nousee ylös. Hän nostaa tavaransa lattialta ja kävelee luokan poikki. Ovella hän kääntyy ja varastaa taas Scarin katseen itseensä.
“Nähdään taas, Scarlet.”
***
Luokka ei kykene olemaan hiljaa loppuaikaa. Scarin päätä kiristää verenhimo ja poika, joka säteilee verenhimoa ympärilleen. Poika tietää aivan varmasti, mikä Scar on. Edellisestä tapaamisesta on liian kauan, että yhteyttä voisi olla tajuamatta. Scar on pulassa. Jeanie on pulassa. Jos poika päättää puhua, ei ole enää huomista, jota elää.
Tunti kulkee eteenpäin sumussa. Scaria tuijotetaan ja hän kuulee kuiskaukset. Tyttö ei kykene keskittymään. Viimeiset vuodet hän on elänyt päivä kerrallaan. Nyt kaikki on taas yhtä sotkuista sumua, jota ei pysty järjestämään. Scar kompastelee ulos luokasta ensimmäisten joukossa.
Jeanie pyörii hänen mielessään, eikä hän huomaa käsiä, jotka kietoutuvat hänen ympärilleen, ennen kuin siivouskomeron ovi sulkeutuu ja tulee pimeää. Scar näkee pimeässä loistavasti, mutta hän sulkee silmänsä. Aina ei ole tarvetta tietää kaikkea. Scar ei hengitä, mutta hän tuntee lämpimän hengityksen omalla kaulallaan. Jeanie on kadonnut kauas pois valkoisen sumun mukana.
On vain hän ja poika, jonka nimi takoo itsensä esiin kaukaa. Roman. Romanin kädet hänen kaulallaan ja tasainen hengitys. Scarin hampaat pitenevät vaistomaisesti. Roman peittää hänen suunsa omallaan. Poika -Scar ei ole varma, pitäisikö häntä kutsua mieheksi- nauraa tunnustellessaan Scarin hampaita kielellään. Scar painautuu vasten Romania. Verenhimo on suurempi kuin koskaan.
Roman suutelee häntä vielä kerran. Hän pitää Scarin lähellä. Tuntuu niin hyvältä, että Scar kaipaa sydäntään. Roman on lämmin vasten Scarin kylmää ihoa. He ovat palanneet yhteen.
***
“Pidä ystävät lähellä ja viholliset vielä lähempänä.”