Fandom: One Piece
Disclaimer: En omista hahmoja enkä maailmaa, enkä saa leikkimisestä muuta kuin hyvää mieltä.
Otsikko: Magnetismia
Kirjoittaja: Pics
Paritus: Kid/Law
Ikäraja: K-11
Genre: draama
Summary: Ehkä se oli vain pahimmanlaatuista magnetismia.
A/N: Shuffle-haasteissa on luultavasti Finin historian huonoiten mulle sopiva formaatti, koska olen hidas kirjoittamaan ja ajattelen liikaa, ja jotenkin ihmeellisesti päädyn kuitenkin liian usein osallistumaan. Niin myös kierroksella V. On ollut sen verran jumitusta, että kuvittelin, että voisi olla kiva kokeilla jotain täysin erilaista paritusta myöten. Pätkien alussa lukee, minkä biisien aikana ne on kirjoitettu.
Magnetismia
Prestige: This World
Trafalgar Lawin tapaaminen iski Kidiin kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Koko maailma oli pelkkää paskaa, jota kiillotettiin taivaslohikäärmeitä ja muuta ylimystöä varten, roskat lakaistiin rikkaiden saastojen silmistä, sellaisten joita ei koskaan kiinnostanut, miten muut selvisivät.
Merirosvot eivät ehkä olleet parempia, mutta ainakin he olivat rehellisiä siinä mitä tekivät.
Oli helvetin virkistävää tavata kaltaisensa maailman likaviemärissä, Sabaodyn ihmishuutokaupassa, ja nähdä ettei rikkaan ja puhtoisen maailman meno tehnyt myöskään Trafalgariin suurta vaikutusta.
Tervehtiminen keskisormea näyttämällä oli myös aina uteliaisuutta herättävää. Hei vain sinullekin, molopää.
Leevi and the Leavings: Mäyrä
Kid ei pahemmin vaivannut päätään sillä, miten ihmeessä päätyi sänkyyn sen molopään kanssa. Trafalgar oli hyvännäköinen, joten mitäpä selittelemistä siinä kenellekään oli. Joidenkin kanssa kemiat vain kohtasivat tavalla, jolla useimpien kanssa eivät kohdanneet.
Se ei tarkoittanut sitä, että he olisivat pitäneet toisistaan, kaukana siitä. Ehkä se oli vain pahimmanlaatuista magnetismia, joka ei jättänyt valinnanvaraa.
Bruce Springsteen: Secret Garden
Kid tiesi, ettei koskaan tulisi tajuamaan mitä Trafalgarin päässä liikkui. Tämä oli monimutkaisin persoona, jonka hän koskaan oli tavannut, eikä hän ollut kovin kärsivällinen ottamaan asioista selvää.
Onnekseen hän ei myöskään piitannut. Oli ihan sama, miten Trafalgarin sisällä helisevät rikkinäiset palaset sattuivat yhteen vai sattuivatko, tai mitä unta tämä näki ennen kuin heräsi hätkähtäen ja hikisenä. Kidin ei tarvinnut tajuta pystyäkseen arvostamaan röyhkeän vittumaista hymyä sekä vähintään joka toiseen lauseeseen hiipivää sarkasmia, puhumattakaan hoikasta tatuoidusta vartalosta.
Joskus hän silti mietti, oliko siihen aarrearkkuun olemassa avainta vai oliko se jo nielty ja sulatettu.
Madonna: I Want You
He olivat huono idea, se oli ihan selvää ensimmäisestä sekunnista alkaen. He eivät pystyneet olemaan hetkeäkään vittuilematta toisilleen, sellaisesta suhteesta ei voinut tulla mitään, vaikka kyse ei olisikaan muusta kuin fyysisestä vetovoimasta.
Mutta Kid rakasti huonoja ideoita. Hänen kohdallaan ne olivat tainneet alkaa sillä hetkellä, kun hänen isänsä ja äitinsä olivat päättäneet hässiä, ja sen jälkeen ne olivat seuranneet toistaan katkeamattomana virtana.
Trafalgar oli huono idea, mutta eräs mielenkiintoisimmista sellaisista. Hän halusi tehdä sen; ja mitä Kid halusi, sen hän otti. Muita motiiveja ei merirosvojen maailmassa tarvittu kuin haluaminen.
Ja kertautuessaan huonot ideat saattoivat johtaa mitä parhaaseen seksiin.
