Teiniangsti on taitolajiFandom: Animorphs
Genre: Mm, öö, kevyt draama huumorilla?
Kirjoittaja: pistoolisankari
Paritus: Ax/Marco
Ikäraja: S
Kuvaus: Pikkupätkiä yhden teinin ihastusitkemisistä ja sellaisesta. Osallistuu haasteisiin
Shuffle V,
Kirjoita ja julkaise jotain,
Perspektiiviä parittamiseen #2 (Ystävät) ja
Teelusikan Tunneskaala (omavalintaisella tunteella ihastus).
Vastuunvapaus: Teksti kuuluu minulle, hahmot, alkuperäinen tarina ja inspiraationa käytetyt biisit kuuluvat luonnollisesti aivan muille tahoille, Ax ja Marco kuuluvat toisilleen enkä saa tästä rahaa tai mitään muutakaan.
A/N: Luin tässä vastikään Animorphsit loppuun (pääsin pienempänä vain viimeiseen suomennettuun kirjaan, eli kirjaan numero kaksikymmentä,) ja sanonpahan vain että itkin. Paljon. No mutta. Otsikko liittyy tarinaan vain melkoisen löyhästi, haha. Kaverini lukaisi tämän läpi, mutta virheitä oletettavasti senkin huomioon ottaen löytyy. Tää on muuten eka ficinkuvatus jonka koskaan julkasen!
Teiniangsti on taitolaji(Juustopäät – Vajotaan paskaan)Minun nimeni on Marco. Voisin valittaa ainakin parinsadan sanan edestä hiljalleen etenevästä sodasta ja siitä, kuinka aivoja varastavia avaruusolentoja on ainakin joka kymmenennen vastaantulijan päässä ja kuinka me kaikki olemme hiljalleen, no, vajoamassa paskaan.
Mutta minäpä valitan jostain paljon henkilökohtaisemmasta. Koska minä olen teini ja minulla on edes jonkinlainen sosiaalinen elämä, minä olen ihastunut.
(Anssi Kela – Levoton tyttö)Ihastunut hurmaavaan avaruusolentopoikaan, joka ei ymmärrä ihmisten tapoja tai kulttuuria ja joka katsoo televisiosta mieluiten mainoksia. Hänen nimensä on Aximili-Esgarrouth-Isthill, mutta minä ja ystäväni kutsumme häntä Axiksi.
Ax on huono puhumaan itsestään, siksi usein tenttaankin häneltä vaikka ja mitä. Onhan hän nyt avaruusolento, hitto sentään! Totta kai minua kiinnostaa se, kuinka monta sydäntä hänellä on. (Kolme.) Tosin hän voisi puhua minulle vaikkapa kvanttifysiikasta ja silti joka puolella kehoani kihelmöisi.
(The Pierces – Secret)Cassie on ensimmäinen, jolle kerron pikku ihastuksestani. Jake ei, kaikella rakkaudella, olisi tajunnut, Tobias olisi kertonut heti Axille, Rachel… No, Cassielle on helpoin kertoa.
Hän hymyilee, kun saan juttuni päätökseen. Hän kallistaa päätään, laskee talikon nojaamaan seinää vasten ja istuu heinäpaalille viereeni.
’’Tiedän’’, hän sanoo.
Nauran, läpsäisen häntä hellästi hupparini hihalla ja pyydän kertomaan, mitä teen.
On Cassien ansiota, että lopulta saan kerrottua tunteistani Axille, vaikka se tapahtuukin vasta monta vuotta sodan jälkeen.