Tulejo (kun kaivataan jotain kiellettyä) || Hermansy, S

[Arte]

Nimi: Tulejo (kun kaivataan jotain kiellettyä)
Kirjoittaja: Arte
Paritus: Hermione/Pansy
Ikäraja: S
Tyyli: draama, söpöily
Yhteenveto: Miten oikein edetään sen jälkeen, kun on suudeltu vihollisen kanssa?

Osallistuu: Teelusikan tunneskaala (hermostuneisuus), Neljän tuvan haaste II (Luihuinen), Kaiken maailman ficlettejä IV (viikko 8/2015), Kirjoitusterttu (slice of life)

A/N Ficlet-haasteessa oli vuoden 2015 viikon 8 haasteena Ideageneraattori: Kirjoita ficlet, jonka juoni perustuu tästä ideageneraattorista saamaasi ideaan. Sain sieltä seuraavanlaisen haasteen: A minor character and a sidekick find themselves in a forbidden romance. No, minun päässäni tämä luonnollisesti tarkoitti sitä, että on pakko kirjoittaa Hermansya, ja jo oli aikakin, sillä en ole kirjoittanut näistä kahdesta taas hetkeen.

Tämä ficlet jatkaa samaa tarinaa kuin Karheat hiukset vasten poskea, S. Näille kahdelle on myös lyhyehkön raapalesarjan muodossa: He hylkäisivät meidät, S. Ficit sijoittuvat kaikki samaan Luihuisen tytöt -maailmaan, johon sijoittuvat ficit löytyvät listauksestani.

Syksy: Ihanaa synttäripäivää, muru! ♥ Kiitos kaikesta kevään aikana tapahtuneesta tsemppauksesta ja piristyksestä, tämä on kirjoitettu sinua ajatellen!

Tässä on myös pieni maistiainen Milgialle siitä, kuinka myös Hermione osaa viekoitella Pansylta jalat alta. (:


Tulejo (kun kaivataan jotain kiellettyä)

Ärtymys kutitteli Pansyn leukapieliä. Hän puri hampaitaan yhteen ja yritti tahdonvoimalla saada vatsanpohjansa kivistyksen rauhoittumaan. Hän pyyhki käsiään kaapuunsa, hengitti syvään ja astui kulman taakse. Vatsanpohja vei kuitenkin voiton, ja hän pomppasi heti takaisin. Käytävällä ei ollut ollut ketään.

Missä hän on?   Sormi eksyi lähelle suupieltä. Pansy rojahti nojaamaan vasten kiviseinää ja paukutti päätään muutaman kerran sitä vasten. Edellisestä valvojaoppilaskierroksesta Hermionen kanssa oli jo reilusti yli kuukausi aikaa, ja tuo aika oli kulunut niin hitaasti että… Pansy puristi silmänsä lujasti kiinni ja yritti rauhoittua. Älä ole idiootti, hän sätti itseään ties monennettako kertaa. Se oli vain suudelma! Okei, monta suudelmaa, mutta silti, älä kuvittele liikoja, hänhän on vieläpä rohkelikko, mitä oikein kuvittelet, oikeasti…

Sydän pysähtyi, kun hän kuuli askelia. Hän ponnahti pystyyn, suoristi kaapuaan ja jäi odottamaan, että askeleet pysähtyisivät. Sitten hän pakottautui laskemaan viiteen.

Hermione näytti siltä, ettei tiennyt, nojatako seinään vai ei. Pansy puri huultaan, kun näki tytön vääntelevän käsiään hermostuneen oloisesti. Tämä säpsähti selvästi, kun hän tuli lähemmäs. Häntä hymyilytti.

”Hei”, Pansy sanoi seinällä roikkuvalle taululle.

”Hei”, Hermione vastasi, ja tämän ääni kuulosti tavallista kirkkaammalta. Hetken he olivat hiljaa. Meidän on pakko liikkua ennen kuin joku tulee, Pansy mietti, kun tuli selväksi, ettei Hermionekaan osannut sanoa mitään. Hän rykäisi kurkkuaan.

”Mennäänkö katsomaan ensin loitsukäytävä?”

Hermione nyökkäsi. Pansyn sydän hakkasi, kun he kääntyivät kulkemaan vieretysten. Hän on niin lähellä. Loitsukäytävä oli tyhjä, samoin ylemmät käytävät. Tavallisimmat paikat oli pian kierretty, ja he seisahtuivat länsitornin kieppeille. Pansy katsoi ikkunasta ulos ja tarkkaili silmäkulmastaan, kuinka Hermione siirtyi hänen viereensä. Kun käsi kohosi hänen käsivarrelleen, hän vilkaisi nopeasti ympärilleen ja liikahti sitten niin, että oli kasvotusten Hermionen kanssa. Hän ei uskaltanut katsoa toista silmiin, vaan tuijotti ensin tämän poskipäitä ja sitten huulia.

”Mitä me oikein…?” Hermione aloitti, mutta Pansy tunsi sisällään kouraisun ja suuteli tyttöä nopeasti. Hermionen huulet olivat kuivat, mutta hänen kosketukseensa vastattiin halukkaasti. Kylmät väreet juoksivat selkärangassa, kun Pansy tunsi käden kyljellään ja pehmeät hiukset poskeaan vasten. Hän kietoi kätensä tytön ympärille ja painautui voimalla tätä vasten, suuteli tätä mitään ajattelematta, ahmi tuntemuksia sisäänsä, työnsi sormensa kiharoihin ja oli hengähtää, kun hänen sormensa hipaisivat lämmintä kaulaa.

Hermione vetäytyi kauemmas ja jäi hengittämään otsa vasten hänen otsaansa. Pansy puristi silmiään tiukasti kiinni, mutta kun hän lopulta aukaisi ne, Hermione tuijotti häntä vakavan kiinteästi. Hänen henkensä salpautui hetkeksi, ja harmikseen hän tunsi poltteen lämmittävän poskiaan. Hän liikahti jo irrottautuakseen syleilystä, mutta silloin Hermione nosti kätensä puoliksi hänen poskelleen, puoliksi hänen leualleen ja pysäytti hänet. Pansy räpäytti silmiään, kun tyttö kumartui hitaasti lähemmäs ja heidän huulensa kohtasivat jälleen. Suudelma oli kevyt ja varovainen, Hermione piti hänestä hellästi kiinni ja silitti hänen poskeaan peukalollaan. Pansy tarrasi kädellään kiinni tytön käsivarteen – kukaan ei ollut suudellut häntä niin. Hän yritti päästä lähemmäs, haki lämpöä tunnetta olotilaa luokseen, kosketti kielenkärjellään Hermionen alahuulta, mutta –

Hän ei kyennyt kuin tuijottamaan, kun Hermione käveli pois taakseen katsomatta.

[Neiti Syksy]

Iih!

Ensiksi: paljon pusuja ja haleja sinulle, muruseni! Tiedän, että olen lähes kuukauden myöhässä, enkä ymmärrä, mihin se huhtikuu oikein katosi jalkojeni alta... Mutta siis todella iso kiitos. <3 Itkin ilosta, kun luin tätä silloin ja nyt olen vain edelleen että mitähä! Sillä Hermansy on ihanaa ja sinun Hermansy on iso rakkauteni. Kiitos siis todella paljon!

Ensiksi tuo otsikko: <3 ! Hitsit, kuinka loitsumainen ja kielletyn kaipaus. Varsinkin jotenkin voin nähdä nämä kaksi sankaritarta tässä! Kirjoitat Pansysta aina ihanan ymmärrettävän. Hänet kuvataan useimmissa tapauksissa todella ilkeänä biatchina, jota hän tietysti jollain tapaa onkin, mutta tykkään siun Pansysta! Epävarmasta, hiljaisesta ja niin vastakohdasta, mistä tottunut aiemmin lukemaan.

"Mitä me oikein…?” Hermione aloitti, mutta Pansy tunsi sisällään kouraisun ja suuteli tyttöä nopeasti.

Tämä oli ehkä itselleni aivan parhain kohta. Kun Hermione yrittää järkeillä vielä viimeiset hetket ja Pansy hiljentää sopivasti. Iih. <3

Mutta tuo loppu oli kyllä aika ilkeä! Kun Hermione vain lähti. :< Mutta jollen kiinnitä huomiota siihen, niin sitten voin uida täällä hattarassa ja kuplassa ja kaikessa. <3 Kiitos siis minun syntymäpäivälahjastani! Ja älä välitä näitten sydänten spämmimisestä, koska noh. En voi olla laittamatta niitä!

- Syksy

[Arte]

Syksyseni, kiitos ihanasta kommentista! ♥ Kaikkien Pansy on joo yleensä sellainen aika bitch, mutta jotenkin minä en saa hänestä Hermionen kanssa sellaista. Kyllähän hän osaa olla varsin ilkeä ja tuittupäinen niin halutessaan, mutta haluan nähdä hänet enemmän hahmona, joka on todella epävarma itsestään ja peittelee sitä sitten kovalla koviskuorella.

Tuo ficletin loppukohta oli oikeastaan tarkoitettu Milgialle, kun hän jutteli siitä, että miksei Hermione koskaan ole viettelevänä osapuolena! Joten halusin tässä tuoda esiin sitä, että kyllä Hermionekin pystyy hallitsemaan ja muokkaamaan tilannetta mielensä mukaan. Ehkä se oli häneltä sitten vaikka pieni kosto siihen, että Pansy vain suuteloitsee häntä eikä suostu juttelemaan mistään!

Sydämet ovat kovin arvostettuja, kiitos ♥

[Odo]

Kommenttikampanjasta iltoja o/ (Menipä viime tipalle, pahoitteluni! Useampaan otteeseen on ollut tarkoitus kommentoida, kun olen tämän lukenut, mutta syystä x se on jäänyt. Tänään piti olla aikaa, mutta pitikin lähteä hyvin yllättäen töihin.)

Ensinnäkin Hermansy, ikiotp.♥

Heti alussa mä tykkäsin todella paljon kuvailusta, miten Pansy pyyhki käsiään kaapuun, sormi eksyi lähelle suupieltä, tuntemukset vatsassa. Jännityksen tunnetta oli kuvattu ihastuttavan fyysisesti, kun monesti törmää vain kuvailuun jännittyneistä ajatuksista, eikä näin tarkasti eleistä ja muista. Muitakin mukavia yksityiskohtia oli, kuten kuivat huulet näin esimerkkinä ja miten "hei" sanottiin taululle, eikä suoraan Hermionelle.

Itse hetkeä näiden kahden välillä oli kanssa kuvailtu hyvin. Pidin siitä, miten Pansy oli intohimoinen, mutta Hermione suuteli häntä lopulta täysin eri tavalla kuin muut niin, ehkä siinä oli sellaista hellyyden/rakkauden osoitusta, mitä Pansy ei ollut kokenut? Niin minä sen tulkitsin, mutta lopulta Hermione lähtikin sitten vain viilettämään, mikä oli jännä (mutta hieno!) veto tähän loppuun. Mietin ensin, olisiko Hermione tehnyt sellaista temppua, mutta kyllä, kyllä olisi. Kenties Hermione halusi jättää Pansyn ajattelemaan heidän välistä kuviota? Hermione teki siirtonsa, jätti pallon Pansylle kuitenkin tilanteen "herrana", sellaistakin pohdin. Voi olla, että pohdin liikaa, mutta hieno oli joka tapauksessa!

Tämä oli oikein kiva pätkä näistä kahdesta, kiitos!

Niin ja Syksy sanoikin jo tosi hienosti tuosta otsikosta! Minäkin tykkäsin!

[Arte]

Odo, ikiotp ♥ Oon yrittänyt vähän tsempata eri tunteiden kuvailussa tuon Teelusikan tunneskaala -haasteen takia. Kiva siis kuulla, että tunteet ilmenivät hyvin!

Jes, ihanaa, ymmärsit tuon Hermionen vetäytymisen oikein! Halusin osoittaa, että Hermionekin osaa olla varsin voimakas persoona, että hänkin voi haluta tietynlaisia asioita ja oikeasti tekee sitten haluamiensa asioiden eteen jotain. Pansy kun tuppaa olemaan sellainen, että hän haluaa olla ajattelematta asioita liikaa kun taas Hermione pohtii pohtii pohtii. Kiva että sinäkin pohdit, pohtiminen on just parasta. (:

Kiitos kommentista! Onpas kiva, että tykkäätte otsikosta! Tykkään siitä itsekin.

[repa]

Kyselin irkissä suosituksia femmelle ja joku sun tekstejä vinkkas käydä vilkaisemassa. Tässä mä oo nyt lueskellut aika monta oneshottia, joten pakko on nyt edes jotakin kommentoida ja kertoa, että mä tykkään tosi paljon!

Femme on mulle aika uus juttu, mutta näyttäis uppoovan aika kivasti varsinkin nää matalan ikärajan tekstit. Sä kirjoitat tosi hienosti. Oon niin väsynyt, etten osaa naputella mitään järkevää kommenttia, joten sanon vaan lyhyesti, että kiitos!

[Arte]

repa, aww, kiva että olet tykännyt teksteistäni. (: Femmeä sieltä tosiaan löytyy vaikka millä mitalla.

On aina kiva kuulla, että femmeni iskevät myös sellaiseen, joka ei normaalisti femmeä niin paljon lue. En varsinkaan enää nykyään tykkää kauheasti kirjoittaa korkeamman ikärajan tekstejä, joten näitä matalan tason tekstejä kyllä riittää! Kiva että jätit kommentin, ehkä tuun joskus kysymään, mitä kaikkea muuta olet lukenut. (:

[Parris]

Vaihdokkaista tervehdys!

Kiva, että tämä teksti tuli tuolta haasteen puitteista vastaan - jos miettii miten tällä hetkellä finikirjoittajat profiloituvat tuotantonsa perusteella, niin kyllä mä suhun yhdistän aika vahvasti Hermansyn. Siksi on nyt tosi mukavaa päästä tutustumaan edes tämän verran sun Hermansy-teksteihin, vaikka femme ei ehkä muuten oisikaan ihan mun kuppini teetä. :> Muutenkin muistan kyllä törmänneeni tähän tekstiin useita kertoja jo aiemmin tuon otsikon perusteella - se on btw oikein osuva, kun kerran Pansy ajatuksissaan "kutsuu" Hermionea luokseen.

Ja tämä olikin hieno teksti, ei ihme, että oot laittanut tämän vaihdokkaisiin! Pidin tässä erityisen paljon siitä, kuinka konkreettiselta kaikki tuntuu ihan lukijankin näkökulmasta; asiaan vaikuttanee se, että tässä kuvataan aika paljon kehollista toimintaa. Kivistävää vatsaa, huulen puremista, hakkaavaa sydäntä... se on toimiva ratkaisu, koska nyt hahmojen sisäinen maailma todella pääsee näkyviin "show, don't tell" -periaatteella, kuten onkin parasta. Etenkin tuo toiseksi viimeinen, suudelman sisältävä kappale on mielestäni erittäin hieno - se on herkullisen täynnä vivahteita ja yksityiskohtia.

Juonellisella tasolla tuo lopetus onkin varmaan juuri se asia, mikä tässä aiheutti mulle ainakin vähän sisäistä ristiriitaa. Yhdeltä kannalta toi lopetus on erittäin töksähtävä - sellainen "hey, wait a minute" -tyyppinen, jossa haluaisi vaan lisää, etenkin kun kuvaat ton suudelman niin... visuaalisesti intensiivisellä tavalla (jos hahmotat mitä haen täs takaa ). Toisaalta sitten taas ymmärrän kyllä just ton Odon esiin nostaman näkökulman Hermionen ja Pansyn välisistä valtasuhteista. Helposti kyllä kuvittelisi, että isompi ja canonissa tosi ilkeäksi kuvattu Pansy määräisi noiden kahden suhteessa ihan mennen tullen, mutta ihan mahtavaa tässä, että Hermione näyttää kaapin paikan! Muutenkin tykkään aina siitä, miten ficit mahdollistavat vähän tuntemattomampien hahmojen kehittämisen - Pansy on tosiaan aika yksipuolinen canonissa, mutta siinä onkin sulle hieno mahdollisuus rakentaa hänestä paljon syvempi ja monimutkaisempi hahmo. Ehkä tutustun muihinkin sun Hermansy-teksteihin, jos vaikka tässä kehittäisi yhden uuden headcanonin/fanonin (näidenkin ero on mulle tosi kysymysmerkki, mutta ehkä taas oot mua viisaampi ja ymmärrät mitä haen takaa)!

Kaikkiaan siis tykkäsin tästä kovin. Kiitokset vielä! <3

[Arte]

Ronen, heh, aina välillä sitä miettii, että huomaako kukaan, mitä kirjoitan, koska kirjoitan niin marginaaliaiheista, joten hauska aina kuulla, että Hermansy osataan minuun yhdistää! Tästä otsikosta oon kyllä itsekin tosi mielissäni! Otsikot on vaikeita, mutta tämä toimii. (: Ja oi, kiva että Pansyn fiilikset tulevat tässä kunnolla esiin! Minä tykkään ihan kauheasti just tällaisesta kerronnasta, että oikeasti näytetään eikä selitellä, joten kiva, että se oikeasti pisti silmään. Hih, oon nyt ihan fiiliksissä tästä kommentistasi! ♥

Pansy mielletään tosi usein pomottavaksi tyypiksi, ja sitä tämä kyllä onkin. Mutta minusta Hermione on myös erittäin vahvatahtoinen tyyppi, ja halusin tässä tuoda esiin sitä, että kyllä Hermionekin osaa vetää ja laskelmoida tilannetta eikä olla vain vietävänä. Pansy on omalla tavallaan kuoren alla tosi heikko ja arka, mitä sitten yrittää kovasti peitellä, tai ainakin minä kuvittelen hänet juuri sellaiseksi, ja Hermione taas on tietoinen itsestään eritoten sisäisesti. Näen Pansyn ja Hermionen aika tasavertaisina hahmoina, mikä minusta on hahmojen kemian suhteen aivan äärimmäisen tärkeää ja vetää näitä kahta puoleensa. Esimerkiksi Ronissa minua aina ärsyttää se, etteivät he minusta Hermionen kanssa ole ollenkaan tasavertaisessa asemassa, joten en osaa nähdä heidän suhdettaan kestävällä pohjalla. Pansyn ja Hermionen suhteen taas kuvittelen haastavan heitä kumpaakin juuri oikealla tavalla niin, että he pysyvät valppaina ja tietynlainen sähkö suhteessa säilyy.

Hih, toivottavasti tutustut Hermansyyn lisääkin, vaikka sitten minun ficcieni kautta, koska Hermione ja Pansy ovat niin mahtavia yhdessä! Tosin olen niin syvällä omassa headcanonissani näiden kahden suhteen että minun ficit on totta kai sitä oikeinta Hermansya omasta näkökulmastani! Näistä löytyy niin vähän ficcejä, että on pitänyt luoda oma verse näille.

Kiitos kauheasti kommentista, kiva että tykkäsit tästä ♥

[Hazyel]

Palkintokommentti numero yksi täällä hei! Valitsin niistä linkkaamistasi tämän, koska oli semmoinen Hermansy fiilis :3

Uhh, en olekaan aiemmin tainnut tästä versestä lukea Hermionen ja Pansyn suhteen alkamisesta! Tämä oli siis tosi hyvä valinta ja luulenpa että käyn lukemassa myös tuon tätä edeltävän ficin, koska asetelma vaikutti varsin mielenkiintoiselta!

Tässä oli selkeästi sellainen fiilis, että nyt ollaan ikäänkuin tekemässä jotain kiellettyä ja sellaista mitä ainakaan kummankaan luokkatoverit ei helposti hyväksyisi. Ja kumpikin tuntuu sen tiedostavan, se hermostuttaa, mutta siitä ei jakseta välittää (ainakaan enää sitten kun päästään toisen luo) koska toinen on jotain niin kiehtovaa, uutta ja erilaista. Ja tavallaan kuitenkin koko ajan pelkää, että joku näkee, vaikka sillä hetkellä kun suutelee toista, niin tuntuu ettei sillä ole väliä.

Pidän siitä, miten Hermione on tässä se aloitteen tekevä. Hermansyssa niin usein Pansy on se kovempi joka aloittaa koko jutun ja Hermione sellainen, että epäilee ja ei oikein ole varma. Mutta tässä selkeästi Hermionessa on ihan erilaista varmuutta! Tykkään tästä Hermionesta <3 Ja se miten Pansy jää kaipaamaan Hermionen perään, ahhh! Tämä teksti oli oikein maukas, menen nyt lukemaan lisää, kiitos <3

[Arte]

Lau, aww, kiitos!! <3 <3 Ihana kommentti! Jooooo, minusta Hermione on paljon rohkeampi - duh - kuin Pansy! Pansy taas on sellainen arkajalka, ettei hän uskalla tehdä mitään suuria asioita yhtään niin helposti! Ja minusta tämä just on siinä mielessä kiva asetelma, että Pansy tykkää siitä, että Hermione on niin in control, ja sitten taas Hermione tykkää olla in control Pansyn kanssa, koska esimerkiksi Harryn ja Ronin kanssa Harry on yleensä se "johtaja", vaikkei heillä nyt mitään kauhean suurta hierarkiaa olekaan.

Oi, kielletty hedelmä on tässä <3 Muutenkin teininä kaikki tällainen pussailu ja ihastuminen on ihan maailman jännittävintä ikinä, ja tässä vielä sitten se, ettei kukaan muu saa tietää asiasta! Ai että. Olen nyt itsekin taas ihan fiiliksissä. Kiitos ihanasta kommentista <3