Author: Neiti Syksy
Beta: -
Rating: K11
Warnings: Päähenkilön kuolema, muita kuolemia, synkkyys, kaikkea ikävää (mutta ikärajan tasoisesti)
Genre: Epilogi, mikä epilogi??, romance, angst, horror, draama... mutta synkkyys silti voimissaan
Disclaimer: En omista mitään, kaikki on kunnia-arvoisan Ladyn, Rowlingin kädenjälkeä (:
Summary: Sota ei ole loppunut, Harry eksyksissä pahemmin kuin aikaisemmin. Apu löytyy yllättävän läheltä, mutta kaikki ei ole sitä miltä näyttää...
A/N: Here I go (again)! Olen itseasiassa säilönyt tätä about kaksi vuotta ja nyt lähtenyt purkamaan. Lopputulema on 4-5 lukua, riippuen nyt hahmojen yhteistyöhaluisuudesta vielä lisää. Apua en tiedä, Luna on ihana ja Harry ei, mutta niiden rakkaus on kivaa. Osallistuu haasteeseen
Change is the New Black, eli tässä on muutettu yksi suuri yksityiskohta juonellisesti, jota en tässä mainitse, sillä sehän pilaisi suunnilleen koko ficin yllätysten osalta. :--D
Prologi on suoraan siitä, kun Voldemort ja Harry käyvät viimeisen kamppailunsa!
P.S. Kiitos
Arte <3 det här är ditt!
__________________________________
Prologi”Voldemort, vain yksi meistä voi elää”, Harry Potter huusi taistellen tappavaa valosuihkua vastaan. Hiki helmeili hänen otsallansa ja ilma oli hiostava. Kaikki seisoivat ringissä pidättäen hengitystään jännityksestä. Taivas oli tumma ja synkkä.
Harryn vastassa oleva hahmo, itse Voldemort, vastasi pojalle. Ringissä olevat velhot ja noidat koettivat pinnistellä korviaan, että kuulisivat edes yhden sanan, tuloksetta. Harryn taikasauvasta lähtevä säde piteni, ahdistaen Voldemortia. Piirissä olevat kokivat erilaisia tunteita, suurin osa kuitenkin suorastaan iloa ja riemua siitä, että Harry oli voitolla.
Kunnes pimeys valtasi Tylypahkan läänit.
”Mitä tapahtui? Harry, kuuletko sinä meitä?” Hermionen hätääntynyt ääni rikkoi syvän hiljaisuuden, jonka jälkeen muutkin alkoivat ihmettelemään omituista tapahtumaa kovaan ääneen.
”Voldemort on hävinnyt!” Harry huusi.
”Mitä? Voitimmeko me?”
”Tarkoitan siis, että Voldemort on kadonnut, häntä ei ole täällä missään”, Harry huusi tapaillessaan pimeydessä hahmoa.
Paniikki valtasi suuren osan katsojista.
Sota ei ollut päättynyt.
