Kirjoittaja: Grenade
Nimi: Häntä on aivan liian irti
Ikäraja: S
Fandom: Nalle Puh
Päähenkilö: Ihaa
Disclaimer: A.A. Milne ja Disney omistavat Nalle Puhin, minä vain lainailen.
A/N: Tämä ficlet (kaksijapuoliraapale, mikä lieneekään :D) osallistuu
Älyttömät otsikot vol. 4 -haasteeseen.
Häntä on aivan liian irtiSe ei ollut Ihaan paras päivä. Hän oli varsin melankolinen aasi, joten parhaat päivät olivat melko harvassa. Tänään herätessään hän oli tiennyt sen; häntä oli aivan liian irti. ”Miten”, oli kysymys, mutta hän ei oikeastaan jaksanut miettiä asiaa. Hännän voitiin sanoa olevan liiaksi irti silloin, kun oli kadonnut täysin. Ja juuri siihen tilanteeseen Ihaa oli tänään ajautunut.
Aamu oli valjennut täysin sellaisena samanlaisena, joina ne hänelle usein valkenivat. Harmaana.
”Vai niin”, hän oli virkkonut itsekseen, kun oli huomannut olennaisen osan itseään kadonneen. Hän yritti pienimuotoisesti katsella ympärilleen, josko hännänpahanen olikin irronnut hänen vaihtaessa nukkumisasentoaan, mutta se totisesti oli nyt kadonnut.
Olisiko nyt tarpeen etsiä uusi roikkuva? Ihaa oli hämillään. Eihän hän tiennyt, mistä sellaisia olisi voinut löytää. Mistä hän oli alkuperäisen löytänyt? Oliko se aina siinä ollutkin?
Samassa hän kuuli nikottelevan naurun mäen alapuolelta. Hän nousi kohtaamaan kolmikon, joka taapersi mäkeä ylös.
”Katsos, Ihaa!” Puh piteli kädessään hänen häntäänsä. Tiikeri hyppelehti jojomaiseen tapaansa ympäriinsä, kun Nasu ojensi häntää Puhin kädestä Ihaalle.
”Halusimme pestä rusettisi, mutta koko häntä lähtikin irti”, Nasu tunnusti häpeillen.
”Mutta älä huoli, pefimme fenkin”, Tiikeri nauroi.
”Niin, nyt pinkki on entistä ehompi. Pesin sen erityisellä pinkinpesupulverilla”, Nasu vastasi.
”No, paljon kiitoksia.”
”Toimme myöf leipiä. Tänään on virallinen leivänmussutufpäivä”, Tiikeri ilmoitti ja veti esille korin, joka pursuili voileipiä. Oli niin hunajaleipiä kuin tavallisiakin.
”Ja tässä on Ihaalle ohdakeleipä”, Puh ojensi Ihaalle leivän, johon hän tarttui hämmentyneenä.
”Hienoa, että muistitte minuakin”, hän totesi ja Tiikeri läppäisi häntä olalle.
”Totta kai, kuomafeni!”
Ehkä tämä ei sittenkään ollut täysin huono päivä.