Ikäraja: S
Paritus: Rose/Lily (vähän niinkun tulkinnallinen) ja Rose/Scorpius
Summary: Sanoit mua enkeliks, mutta mä oon nyt syntinen kuin mikä.
A/N: Rosen näkökulmasta siis.
----------
Juokse juokse juokse juokse juokse, riko kahleet, päästä irti. Se ei kuulu sinulle. Se on sinun elämäsi, mutta se ei kuulu sinulle. Opiskele, opiskele, ole ahkera. Olen myöhässä tunneilta. Hyvin paljon myöhässä. Minun täytyy olla vapaa eikä miettiä turhia. Sillä olen istunut vuosia, vain neljän seinän sisällä. Yrittänyt jotain oppia ja olla kunnolla. Onnen keiju ole hyvä ja lennä. Ei mä tapoin sen. Tapoin onnen keijun. Mun takia Lilyä ei ole enää. Äiti itkee, se sanoo, että maailma on täynnä vaaroja ja Lily jäi niihin koukkuun. Se ei tiedä kaikkea. Mä juoksen, minkä pääsen enkä pääse mihinkään. Mä yritän mä yritän mä yritän. Ne sanoo, että opiskelkaa, älkää ottako Lilystä mallia. Se vei hänet. Se tappoi hänet. Se oli minä. Minä minä minä minä. Kuuletteko kun huudan tyhjyyteen. Päästä irti jumalauta.
En palaa Tylypahkaan ilman Lilyä, mutta Lilyä ei ole. Äiti ei anna mun juosta. Pysyt nyt huoneessasi, et voi tehdä Lilyn vuoksi enää mitään. Mä itken ja hakkaan ovea. Äiti itkee toisella puolella. Tää enkeli haluaa lentoon, mutta särkyy sirpaleiksi. Tää enkeli ei palaa Tylypahkaan tältä joululomalta. Jalat jäätyy, kun ilman kenkiä juoksen jäätyneellä asfaltilla. Ole vapaa äläkä mieti turhia. Niin Lily sanoi. Mun pitää totella. Mä juon isältä varastettua tuliviskiä ja horjun. Mä en löydä kotiin. Toi ei oo mun koti. Mulla ei oo kotia. Kello on kaksi yöllä ja mä rakastan tätä pimeyttä. Mä en tarvi sua Lily enää. Tietenkin saat maalata sun taivaat millaiseksi sä haluat. En enää ikinä väitä muuta. Mutta sä oot ite siellä pinkissä taivaassasi ja mä nauran. Sanoit mua enkeliks, mutta mä oon nyt syntinen kuin mikä. Mä en tarvi rinnalleni sun joukkojasi. Mä pysyn kyllä jaloillani, kun kaitsen murheitani täällä pakkasessa. Nyt pitää juosta. Jalkapohjiin särkee ja tuliviskipullo putoaa sirpaleiksi asfaltille.
Mä juoksen juoksen juoksen juoksen. Ei saa lopettaa, pitää juosta. Kääntää sivua, jatkaa elämää, päättää elämä. Koputan. Koputan uudelleen. Mikä kestää? (Ainiin kello on kaksi aamuyöllä) Draco Malfoy avaa oven - kuka jumalauta täällä on kello kaksi yöllä - Ainiin minähän se olen täällä yömekolla, kännissä pakkasessa ilman kenkiä. Malfoyn ilme on kyllä näkemisen arvoinen. Sä oisit nauranut sille kippurassa. Pääsen sisälle, eihän se voi alaikäistä uloskaan jättää. Maailma on otteessani, sinut mä omistan, mutta en näe. Mä annan sulle anteeksi ja pysähdyn, mutta vain sen takia, että voin suudella Scorpiusta ja näyttää sulle keskisormea.
