Jessica Jones: Vettä ja viskiä (K11)

[Lyygia]

Author: Kristen
Rating: K11 alkoholin vuoksi
Fandom: Marvel's Jessica Jones
Word count 399
A/N: Maratoonasin Jessica Jonesin viime viikolla, ja rakastuin täysin. Sitten tuli 12+ virkettä, ja sain syyn kirjoittaa vähän character studya. Ficin lukemiseen ei tarvitse kovin paljoa taustatietoa, eikä fic spoilaa sarjaa. Osallistuu 12+ virkettä XI-haasteeseen. Sanalista löytyy lopusta, enkä tällä kertaa käyttänyt jokerivirkettä.

Vettä ja viskiä

Märkä räntä piiskaa Hell's Kitchenin katuja kastellen Jessican villaisen huivin miltei kokonaan. Se tästä vielä puuttuikin, nainen miettii itsekseen hieroessaan samalla kipeää rannettaan värttinäluun alapuolelta. Hän kolautti ranteensa astiakaapin oveen etsiessään kuumeisesti sitä viskipulloa, jonka hän muisti sinne piilottaneensa. Viski oli ilmeisesti juotu jo pari humalaa sitten, ja viskin sijasta hän oli löytänyt pullollisen vaaleanpunaista kylpyvaahtoa.

"Tosi vitun kiva", Jessica mutisee ohikiitävän taksin roiskauttaessa kuraa hänen housuilleen. Jos Hogarth näkisi hänet nyt, nainen todennäköisesti pudistaisi päätään, huokaisisi raskaasti ja mutisisi jotain seuraavan sukupolven rappiosta. Jessicalla olisi jo naseva vastauskin valmiina: hän tuhahtaisi ja toteaisi henkisen tasapainonsa olevan loistavassa kunnossa, kiitos vain.

Jessica avaa kotiovensa huohottaen. Hissi on epäkunnossa jo neljättä kertaa tässä kuussa, ja hän joutui kiipeämään kolme kerrosta halkeilleen maalin peittämiä portaita päästäkseen kotiinsa. Tyhjässä asunnossa Jessicaa odottaa vastaajan vilkkuvan valon lisäksi muutama torakka. Biologian tutkijat hyppisivät riemusta päästessään tutkimaan hänen asuntonsa nurkkia.

Hiljaisuuden rikkoo vastaajasta kuuluva mekaaninen naisääni, joka kertoo kahdesta jätetystä viestistä. Jessica pudottaa huivinsa lattialle, korkkaa juuri ostamansa pullon halpaa viskiä ja asettuu istumaan työtuolilleen. Ties kuinka monetta kertaa nainen muistuttaa itseään uuden, pehmeämmän työtuolin tarpeesta - nykyinen on kovaa puuta ja kaiken lisäksi näyttää siltä, että se voi hajota sirpaleiksi hetkenä minä hyvänsä.

"Jess, tiedän ettei tämä ole sinun mielestäsi tärkeää, mutta löysin aivan järkyttävän hyvän ripsivärin, eikä se maksanut kuin..." Jessica tahtoisi kovasti kuunnella Trishin jättämän viestin loppuun, mutta hän tietää, että viesti tulee todennäköisesti päättymään Trishin mielestä syötävän suloisten koiranpentujen kuvailemiseen. Vaikka Jessican kasvoilla käy hymyn häivähdys hänen ajatellessaan Trishiä ja koiranpentuja, ei hän juuri nyt jaksa sitä.

"En tiedä, mitä olet viime aikoina tehnyt, mutta täällä kävi tänään silinteripäinen mies, joka vaati saada puhua sinulle", Hogarth aloittaa toisen viestin ääni yllättävän monotonisena, melkein rauhallisena. "Ennen kuin ehdit soittaa minulle takaisin paniikissa, niin ei, hän ei ollut brittiläinen, mutta lähetän sinulle silti laskun hänen rikkomastaan karahvista." Toinen viesti ei ole yhtään sen parempi, sillä se saa Jessican harkitsemaan lähimpään kristilliseen kulttiin liittymistä, mutta sen hän sentään jaksaa kuunnella loppuun. Hogarthilla on tapana sairastaa flunssa aina roudan laskeuduttua maahan, ja aina silloin hän säästää ääntään. Hogarthin kanssa puhuminen on kuin noppaa heittäisi: välillä voit joutua kymmenien kysymysten uhriksi, välillä pääset helpolla.

Radiossa meteorologi ilmoittaa huomisen tuulen tulevan idästä päin, ja Jessicaa alkaa väsyttää suunnattomasti. Räntä saattaa vaihtua vedeksi, syksy saattaa vaihtua talveksi, mutta hänen on silti oltava valppaana pahimman varalta. On ihmeellistä, Jessica ajattelee katkerasti, kuinka joku voi supervoimista huolimatta tuntea itsensä kyvyttömäksi.

Sanalista:
1. märkä
2. värttinäluu
3. kuumeinen
4. vaahto
5. housut
6. rappio
7. tasapaino
8. huohottaa
9. halkeillut
10. tyhjä
11. tutkija
12. hiljaisuus
13. pudottaa
14. sirpale
15. ripsiväri
16. koira
17. häivähdys
18. silinteri
19. lasku
20. kultti
21. routa
22. noppa
23. itä
24. vesi
25. kyvytön

[jossujb]

Jessica Jones on minua epämääräisesti vedonnut puoleensa jo jonkun aikaa, mutta en ole oikeastaan kokonaista jaksoa joutanut vielä katsomaan... sanotaanko, että kusipäinen Kilgrave vetoaa minua puoleensa erinäisistä henkilökohtaisista syistä johtuen

Toinen syy, että halusin lukea tämän oli 12+ virkettä -haaste, minua vain aina jaksaa kiinnostaa se miten eri kirjoittajat ratkaisevat käytännössä samat ongelmat ja rajoitteet. Se on jotenkin aina pieni ihme, miten niin moni saa oikeasti narratiivin aikaiseksi! Ainoa sana, joka ehkä paistoi vähän läpi oli värttinäluu, mutta se onkin todella vaikea sana, eikä minusta ratkaisu ollut mitenkään epäluonnollinen. Ehkä jos ei olisi ollut sanarajoitetta, niin sitä saattaisi kirjoittaa simppelimmin vaan, että hieroi rannettaan, if you get what I'm saying.

Minulla kun ei ole vielä fandomista itsessään kun hyvin pintapuolinen kuva, mutta minusta ainakin tuntui, että Jessican hahmo oli sen mielikuvan mukainen kuin minulla on. Kaikista supervoimistaan huolimatta kuitenkin jotenkin haavoittuva - um, haavoitettu hahmo? Jotenkin tuli just sellainen fiilis, ettei hänen elämänsä ole ihan raiteillaan, vaikka yritystä onkin. Likainen asunto, sataa räntää ja väsyttää. Vähemmästökin vituttaa.

Pitänee varmaan mennä itsekin maratoonaamaan sarjaa paremmin, you got me even more intrigued

jjb

[Lyygia]

jossujb, kiitos kommentista! Jessica Jones on suuri rakkaus ja toivottavasti koukutut siihen yhtä pahasti kuin mä.

[Okakettu]

Minun on pitänyt kommentoida tätä jo vaikka kuinka kauan, sillä jee, Jessica Jones -ficci finissä! Eikä edes Kilgravesta, vaan character study Jessicasta, jes jes. Itsekin maratoonasin sarjan tässä hiljattain, ja oli kyllä hienoimpia katselukokemuksia pitkään aikaan! Jessica on niin monitahoinen ja kompleksinen hahmo, että hänestä lukee mielellään lisää, varsinkin näin hyvin ja sarjalle uskollisesti kirjoitettuna.

Ihailen todella paljon niitä, jotka selviävät kunnialla  12+ virkettä -haasteesta, ja sinä olit onnistunut tässä sen suhteen kyllä todella hyvin: teksti soljui luontevasti eteenpäin, enkä ajatellut tuota sanalistaa lukiessani oikeastaan ollenkaan. Sen puitteissa ficissä oli myös oikein mainioita yksityiskohtia, kuten vaikkapa vaaleanpunainen kylpyvaahto (lahja Trishiltä kenties...?). Ainoa kohta, joka vähän särähti, oli tuo koiranpentu, mutta sekin johtui enemmänkin omasta fanonistani kuin siitä, että sana olisi ollut kokonaisuuteen jotenkin epäsopiva: en nimittäin oikein osaa kuvitella Trishiä puhumassa jatkuvasti syötävän suloisista koiranpennuista. :-D Mutta siis, loppujen lopuksihan se oli kuitenkin näppärä tapa ujuttaa sana koira mukaan, ja Jessica hymyilemässä ajatukselle Trishistä ja koiranpennuista oli yksi suosikkejani koko ficissä (noh, koska Jessica/Trish ♥). Hienoo, että Hogarthkin mainittiin!

Kuten jo sanoinkin, sisällöllisesti tämä oli mainio kuvaus Jessican elämästä sellaisena kuin se etenkin sarjan alussa oli: tunnelma on aavistuksen harmaa ja väsynyt, mutta toisaalta hyvin tulevat esille myös Jessican sanavalmius ja kuivan huumorin sävyttämä kyynisyys (sekä viehtymys alkoholiin ongelmien ratkaisijana :-D). Plussaa siitäkin, että vaikka jätit Kilgraven mainitsematta, hänen vaikutuksensa Jessican elämään voi silti tulkita rivien välistä (tai näin ainakin itse ajattelin), etenkin noista viimeisistä virkkeistä;

Räntä saattaa vaihtua vedeksi, syksy saattaa vaihtua talveksi, mutta hänen on silti oltava valppaana pahimman varalta. On ihmeellistä, Jessica ajattelee katkerasti, kuinka joku voi supervoimista huolimatta tuntea itsensä kyvyttömäksi.

Tämä summaa muutenkin hienosti Jessican hahmon pääpiirteitä ja sitä, mikä tekee hänestä omanlaisensa Marvelin supersankarien joukossa. Kaiken kaikkiaan pidin siis paljon, kiitos lukukokemuksesta!