Tarina kiitoksista, S, Inka/Oona, 6/6

[LillaMyy]

Saappaaton: Ei sitä aina voi pysyä kärryillä, että kuinka montaa osaa on jo kommentoinut. En ymmärrä, miten kukaan osaa olla lässyttämättä lapsille, joten sitten Inkakin sortui siihen, vaikka kuinka inhosi ajatusta siitä. Peloistaan ei tosiaankaan ole kovin helppoa puhua, joten Oona vaan osaa valita ne oikeat sanat saadakseen Inkan avautumaan. (: En ole kuullut lasten kyselevän tuollaisia, joten tuo on ihan omasta päästäni revittyä, mutta olen iloinen, että se vaikutti realistiselta. Kiitoksia kovasti, kiva, että olet tykännyt tästä tarinan palasesta! ((: <3

[ceepinja]

Oon huono kommentoimaan finissä yhtään mitään, oon just niitä jotka lukee päivittäin kymmeniä tekstejä muttei keksi mitään sanottavaa. Tähän mun on nyt aivan pakko kuitenkin tarttua ihan vaan sanoakseni että tämä oli kaunista ja sai runotytön sieluni sykähtelemään. Luontevaa, kaunista, kevttä... Ja samalla kuitenkin osittain raadollista ja realistista.

Lisäksi mun on kerta kaikkiaan pakko kertoa miks avasin tän, koska miksipä ei.
Ensinnäkin mun kaveri on Inka ja se näytteli meidän viime vuoden prokkiksessa Oona- nimistä henkilöä (mun syt lukea tekstejä ontuu kyllä kieltämättä)
Toiseks julkasin just ite tekstin, songficin biisistä 'Kiitos ei oo kirosana'
Kolmanneks, mun ehdottomasti käytetyimpiä sanoja on kiitos

Kiitos siis tästä tämä oli ihana :3

[LillaMyy]

ceepinja: Oi vitsit, kiitoksia tosi paljon kommentista! (: Jotain tuollaista kauniin realistista mä tästä hainkin, joten kiva, että onnistuin siinä! Hups, onnistuin valitsemaan kyllä todella lahjakkaat nimet tälle kaksikolle siis. x) Hyvä, että joku täällä edes osaa käyttää sanaa 'kiitos' noinkin paljon, koska sitä ei mun mielestä voi sanoa koskaan liikaa. Sun syysi lukea tämä oli musta aivan yhtä validit kuin kenellä tahansa muullakin, koska tuo biisi on varsin mainio! Kiitoksia vielä kerran kommentistasi, piristit mun aamuani tällä! ((: