Ficin nimi: Enkä minä sinua rakasta
Kirjoittaja: Winga
Tyylilaji: Angstidraama sinä-muodossa
Ikäraja: S
Paritus: nimeltämainitsemattomat Harry/Draco
Yhteenveto: Eivät ne sanat ole valetta. Merkitset hänelle paljon, hän sinulle.
Vastuunvapaus: Row omistaa hahmot.
A/N: Drarryhaasteeseen. Woop woop puoliväli!
Enkä minä sinua rakastaSatutat häntä sanoillasi, tahallasi. Isket sinne, missä se tuntuu, ja naurat, naurat.
Myöhemmin on hänen vuoronsa, sitten kun olet nuollut haavat ja kuiskinut lempeitä sanoja, jotka eivät tarkoita mitään, eivät merkitse sinulle mitään mutta hänelle siinä hetkessä sitäkin enemmän. Hän tietää, ettet tarkoita niitä, että tarkoitat vain kipeää tekeviä sanoja, mutta hän käyttää sinua aivan samoin.
Hän iskee vyön alle, iskee suoraan sydämeen, iskee, iskee, iskee.
Suhteenne on sanoja ja kipua, valheita ja kosketuksia. Sinä et rakasta häntä eikä hän rakasta sinua, vaikka sanotte toisillenne toista.
Kun olet taas kippurassa, kun hän on iskenyt niihin haavoihin, joita ei koskaan paranneta, hän ottaa sinut syliinsä, hän suutelee otsaasi, poskiasi, huuliasi. Hän nielee kyyneleesi ja hymyilee, kuiskii sanoja siitä, miten paljon merkitset hänelle.
Eivät ne sanat ole valetta. Merkitset hänelle paljon, hän sinulle. Mutta rakkautta se ei ole, ihan sama mitä toisillenne uskottelette. Muille uskottelette. Ei teistä kumpikaan usko niihin sanoihin, siihen tunteeseen, mutta muiden on uskottava, koska muuten he estäisivät teidän yhteisen aikanne, teidän tapanne käydä läpi sodan aiheuttamia haavoja.
Ja ehkä se on väärä tapa. Mutta se toimii, eikö vain?
Joskus hänen sanansa eivät iske niin kovaa, eivät särje sinusta palasia. Joskus pääset yli asioista ja hän joutuu miettimään, tuskailemaan, sen kanssa millä saisi ruoskittua sinua enää.
Joskus hän ei enää huuda, kun mainitset sodan tappamat ihmiset, ei enää kierry kerälle, kun syyllistät häntä asioista joista hän tuntee syyllisyyttä. Joskus joudut kaivautumaan syvemmälle, joudut työntämään veitsen suoraan hänen sydämeensä.
Joskus pelkäät mitä tapahtuu sitten, kun sanat eivät enää satuta eikä mikään pidä teitä yhdessä.
Hänellä on ystäviä, jotka ottavat hänet kiinni, kun hän saa tarpeekseen, kun olet pahoinpidellyt häntä tarpeeksi. Kun hän myöntää ääneen, että rakkaus on valhetta ja että teillä ei ole enää mitään.
Sinulla on tuttavia, lähinnä. Pari ystävää mutta he asuvat muualla, he eivät enää vastaa kirjeisiisi niin usein kuin ennen. Ja vaikka haluaisit sanoa, että pärjäät varmasti ilman häntäkin, et luota siihen enää.
Sinä pelkäät. Pelkäät, että hän lähtee ja jättää sinut pian, että hän saa tarpeekseen eikä tarvitse sinua enää.
Jos tietäisit, että hän pelkää sinun tekevän saman, nauraisit. Nauraisit helpotuksesta, mutta naamioisit sen ivalliseksi nauruksi ja käyttäisit sitä häntä vastaan. Hän käyttäisi omaa pelkoasi sinua vastaan.
Mutta nyt, juuri nyt, annat hänen kiertää kätensä ympärillesi, lohduttaa sinua sanoilla, jotka eivät merkitse mitään. Et ole onnellinen, mutta et ole onnetonkaan. Juuri nyt se on tarpeeksi sinulle. Hänelle. Juuri nyt makaat tässä hetkessä menneisyyden ympäröimänä.
Eikä tulevaisuutta ole olemassakaan.