Heips!
Mun on ollut tarkoitus kommentoida tätä jo joulukuussa, mutta se vaan aina jotenkin jäi. Nyt päätin ottaa itseäni vihdoin niskasta kiinni ja kommentoida viimeinkin tätä.
Luna ja Rolf ovat niin ihana pari ja he sopivat täydellisesti toisilleen. Harmi vain, että heistä on aivan vähän ficcejä. Joten kiva, että kerroit tästä ficistäsi joulukalenterissasi, en olisi varmaan muuten koskaan löytänyt tätä.
Ja sitten, jos sanoisi pari sanaa itse ficistäkin.
Aivan ihana tuo tapa, jolla Luna kirjoitti päiväkirjaansa. Ja todella lunamistakin. Pidin siitä, miten Luna yhdessä kohdassa totesi kirjoittaneensa yhden lauseen liikaa, mutta oli sitten, että eihän sillä väliä, kun se oli hänen päiväkirjansa ja hän saa kirjoittaa siihen miten haluaa. Eikä hän sitten enää välittänytkään viimeisemmän merkinnän kohdalla siitä, että siitä tulikin normaalia pidempi. Se vain kuvastaa mun mielestä Lunaa ihmisenä todella hyvin.
Lunan pikkuruiset piirustukset, jotka liittyivät jollain tapaa päivän tapahtumiin, oli kiva yksityiskohta. Se myös muistutti mua siitä, että Luna tykkäsi piirtää – olin ihan kokonaan unohtanut sen!
Lunan tapa kuvailla Rolfia, tämän silmiä, naurua, joka oli täynnä seikkailuja, oli ihana. Luna on juuri sellainen ihminen, joka pistää tuollaisia asioita huomioon. Siis että Rolfin nauru oli täynnä seikkailuja ja lumipenkat säihkyivät yhtä kauniisti kuin Rolfin silmät.
Kuvailusi on todella lumoavaa ja teksti ampaisee lukijan mukaansa. Kuten aina. Tätä olisi voinut lukea vaikka kuinka paljon. Tapasi kirjoittaa Luna on täydellinen, saat hänet juuri sellaiseksi kuin hän on kirjoissa.
Hihii. Arvasin oikein mikä Rolfin salaisuus oli. Tosin, pähkäilin hetken aikaa kosinnan ja rakkaudentunnustuksen välillä, kunnes päädyin kosintaan. Sillä eiköhän Rolf ollut tunnustanut tunteensa Lunalle jo siinä vaiheessa.
Ja tuosta tulikin mieleeni (onneksi tuli, meinasin ihan unohtaa). Itse olen vähän epäileväinen nopeasti etenevien suhteiden suhteen, mutta jotenkin se on jotain, joka sopii hyvin Lunalle ja Rolfille - varsinkin kun Luna on kuitenkin mielestäni niin hyvä ihmistuntija. Olen sitä mieltä, että tavattuaan Rolfin, Luna tiesi heti (tai ainakin melkein heti, puhuttuaan miehen kanssa), että tämä on hänen sielunkumppaninsa.
Pidin todella paljon siitä, että tässä oli mainintana, että Ron sai Lunan (ja Rolfin) nauramaan. Olen aina ollut sitä mieltä, että golden triosta Luna on kaikkein läheisin juuri Ronin kanssa. En tiedä olenko päätellyt omiani, mutta sellaisen kuvan kirjat ovat minulle antaneet.
Voi kun tuli haikea olo siinä vaiheessa, kun tajusin Lunan isän olevan kuollut tässä. Onneksi Lunalla on nyt Rolf lohduttamassa häntä aina, kun suru ja kaipuu vanhempia kohtaan iskee.
Tämä oli todella suloinen luettava. Aiheutti minussa täydellisen aawws-reaktion. ^ ^
Pahoittelut lyhyestä kommentistani. Halusin kertoa (vihdoin ja viimein) lukeneeni tämän ja nauttineeni tästä todella paljon. Tämä oli aivan mahdottoman loistava ficci, josta ei voi olla pitämättä.
Ja tähän loppuun vielä suosikkikohtani.
Rolf tuli hänen vierelleen ja Luna antoi suukon miehelle, jolle antoi päiväkirjansa – kaikki salaisuutensa – ja Rolf otti onnellisena ne kaikki vastaan rakastaen Lunaa juuri sellaisena kuin hän oli.
^ ^ ❤
-tirsu