Ficin nimi: Rakkauden korvike
Kirjoittaja: Mariaxoxo
Genre: chan, draama
Ikäraja: S // Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä
Paritus: Harry Potter&Severus Kalkaros (Lily Potter&Severus Kalkaros)
Muuta: osallistuu genrehaasteeseen genrellä chan
Hämärään huoneeseen toi valoa vain kirjapinon päällä kököttävä yksinäinen kynttilänjalka. Muuten melko ankeaa huonetta hallitsi valtava pylvässänky, joka oli täysin ristiriidassa muiden vähäisten huonekalujen kanssa. Muiden huonekalujen ollessa yksinkertaisia ja mitäänsanomattomia puuhuonekaluja, oli sänky varsin koristeellinen useine kaiverruksineen ja myrkynvihreine katoksineen.
Huomiota herättävintä olivat kuitenkin ne kaksi hahmoa, jotka juuri sillä hetkellä makasivat vierekkäin pylvässängyssä lakanoihin kietoutuneina. Toinen hahmoista oli neljääkymmentä lähestyvä mies, jonka rasvaisen näköiset mustat hiukset ulottuivat olkapäille. Hänen vieressään makasi huomattavasti nuoremman näköinen mies, oikeastaan vielä poika, jonka mustat hiukset olivat sotkuisessa pörrössä ja silmälasit valahtaneet nenälle.
”Ömm, voinko kysyä jotain?” Nuorempi miehistä sanoi aralla äänellä.
”Mistäköhän asiasta mahtaa olla kyse?” Kuului vastaus.
Nuorempi mies näytti keräävän rohkeutta ennen kuin lopulta sanoi: ”Välitätkö sinä minusta?”
Kysymys tuntui yllättävän toisen miehen ja hetkeen hän ei vastannut mitään. Lopulta hän kuitenkin murahti jotain, minkä saattoi tulkita myöntäväksi vastaukseksi.
”Johtuuko se siitä, että näytän häneltä? Että minulla on hänen silmänsä?”
Sanojen ääneen lausuminen tuntui vaativan suunnatonta ponnistusta ja ääni oli hiipunut kuiskaukseksi.
”Kenestä sinä puhut?”
”Tiedät kyllä. Minun äidistäni, Lily Potterista. Tiedän, että rakastit häntä. Rakastat ehkä edelleen.”
Sanojen läpi kuulsi tuska, mutta ainakin ne oli nyt sanottu. Toinen miehistä ei kyennyt hetkeen vastaamaan mitään. Ilmekään ei kuitenkaan värähtänyt vaan kasvot pysyivät täysin tyyninä.
Hänen lopulta vastatessaan ääni oli lähes kylmä: ”Kuka sinulle kertoi?”
”Dumbledore. Onko se totta?”
Nuoremman miehen silmät katsoivat epätoivoisesti vanhempaa, vastausta etsien. Sitä hän kuitenkin joutui odottamaan tuskallisten hitaiden sekuntien kuluessa.
”Kyllä minä välitin Lilysta, välitin hyvin paljon. Hän kuitenkin valitsi toisen.”
”Välitätkö yhä?”
”Mitä väliä sillä on? Hän on kuollut, poissa ikuisesti.”
Kenties tuska miehen sanoissa riitti paljastamaan totuuden.
”Minulle sillä on väliä.”
