Vou, tämä on vaikea kommattava *hieroo päätään*.
Tälle saa monta käsitystä, ja.. Apua. Jätät lukijoiden varaan sen puolikkaan totuuden. No yritän.
Kommenttikampanjasta päiviä!
Vedän kyllä tähän komppauksen, olen kyllä sitä mieltäkin että kuolleena on helpompi olla ja jättää, niiinkuin mainitsit, elämisen muille niitä haluaville. Aika surullista tosin että on itse kirjaimellisesti näkymätön. Ja unohdat itsesi.
Sanasen siitä sanon, että miten hyvin tämä olisi sopinut mystiseksi raapaleeksi. "pilasit" sen laittamalla "itsestäsi" tähän kertomusta ja historiaa, kuten että kuolit päivälleen viisitoista vuotta sitten. Sitten löysin muut on hyvä, *vaikka itse suosin passiivista mystistä raapaletta*
Mä olen rajarakastaja, rakastan the edgeä ja vaan rakastan rajaa. Raja on mulle se tärkein, ei elämisen raja, vaan sen.. Äh. Liian absrakti (en osaa kirjoittaa tuota sanaa) aihe sanoille. Oma rajansa. Jonka tuntee sitten joskus.
Eli pidin huomattavasti siitä kuinka mainitsit rajan tässä. Tässä sen voi käsittää rajan olevan hyvän puolelle pääsy, onko sitten sille toiselle puolelle pääsyyn rajaa? Vai onko se vain ns tiputus. Jaa-a.
Aw, pidin kauheasti ja lisää tällaisia! Kuulu jo kirjoittajien joukkoon, äläkä tipu takaisin