Uskomatonta | Tobias Kalkaros | S

[Frederice]

Nimi: Uskomatonta
Kirjoittaja: Candacewe
Beta: Uskallan luottaa kirjoitustaitooni
Ikäraja: S //zougati muokkasi ikärajan vastaamaan uusia ikärajoja
Tyyli: Angst
Paritus: Not are, Tobias Kalkaros
A/N: Osallistuu Velhojen perhepotretti 3.0 -haasteeseen hahmolla Tobias Kalkaros. Ja on niin surkea ja lyhyt, ettei tämä ole edes raapale.


Uskomatonta


Tobias Kalkaros juoksi metsänlaitaa pitkin.
"En kyllä koskaan enää palaa siihen taloon, en vaikka kuka käskisi!" Tobias manasi hengästyneenä.
"Noita! Kaikkea sitä kuuleekin! Mikä vitsi! Todellinen vitsi."
Tobias jatkoi juoksemista taakseen katsomatta.
"Ja lentävä sukkalaatikko! Itsestäänaukeava jääkaappi! Ilman sähköä toimiva liesi! Noita! Olen mennyt naimisiin noidan kanssa!" Tobias parkui ja pysähtyi. Hän kiskoi kultaisen sormuksen nimettömästään ja paiskasi sen maahan.
"Tämä on nyt ohi, Eileen! Kuuletko, ohi!" Tobias huusi autiolle metsälle ja jatkoi juoksemista.
"Uskomaton akka", hän puhisi.

[haryu]

Vaikka tämä olikin näin lyhyt, sain hyvän käsityksen tapahtuneesta. Kalkaros vanhemmasta en olekaan ennen lukenut, hieno kokemus oli
Ihana reaktio Tobiakselta Nauratti kamalasti kun raukka aika kauhuissaan pakenee kotoa.
Nyt on pakko sanoa että olet aivan älyttömän hyvä kirjoittamaan!! Vaikka olen lukenut sulta vain kaksi ficciä, ne ovat tehneet sellaisen vaikutuksen että.

-Ways

[Frederice]

Iso kiitos, Springways! Minä jo luulin, ettei kukaan ole lukenut tätä!

[Renneto]

Tosi lyhyt kyllä mutta eihän sen välttämättä pidempi tarvitse ollakaan, jos asia käy selväksi, ja tässähän muuten kävi, niin että aika hirveän kiva pituudestaan huolimatta! Joku voisi sanoa jopa, että juuri siksi, mutta olisin mä voinut pidempänäkin lukea.

Mä tykkäsin kovasti, kun monologi oli puettu dialogin vaatteisiin. Se oli musta jotenkin erityisen hauska kuten myös valittu kohtaus: mies pinkomassa pitkin metsän laitaa elämänsä järkytyksen kourissa. Tässä oli paljon hyvin hauskoja kohtia ja erinomaisia poimintoja taikamaailman ihmeellisyyksistä. :> Mutta samalla jotain aavistuksen surumielistä, kun eräänlainen perhe kuitenkin hajoaa. :<

[Aimtist]

Vähänkö kiva tekstinpätkä! Ja mun täytyy kanssa sanoa, että tämä toimii oikein hyvin näin lyhyenä. Sait kuitenkin tuotua kaiken tarinan kannalta olennaisen esiin. Mitä Tobias teki, mitä hän ajatteli, syy näihin,... Ainoa syy miksi tämä voisi olla liian lyhyt on se, että tässä tahtoisi lukemisen jälkeen vielä lisää

Mielenkiinto tätä kohtaan heräsi ihan aluksi Tobias Kalkaroksen takia, koska hänestä en ollut koskaan aiemmin yhtäkään tekstiä lukenut, vaikka Kalkarosten perhe mielenkiintoinen onkin. Onnistuin myös tykästymään aika paljon tuohon nimeen, koska vaikka "uskomatonta" on käytössä sekä positiivisissa että negatiivisissa tilanteissa niin itse yhdistän sen aina ensimmäiseksi johonkin positiiviseen, ja jostain syystä - jota en osaa purkaa sanoiksi - juuri tämän takia pidän tuosta nimestä!

Hän kiskoi kultaisen sormuksen nimettömästään ja paiskasi sen maahan.

Tämä on mielestäni koko tekstin kaunein kohta! Hienosti muotoiltu, mielikuva välittyy helposti, ja tämä myöskin on tavallaan tekstin se kohta, jossa on myöhäistä kääntyä takaisin Toivottavasti tajuat mitä yritän tällä hakea. Ehdottomasti lempikohtani tekstistä, mutta pidin myös siitä, miten Tobias kutsui Eileeniä noidaksi. Tavallaan loukkaus ja totuus samalla kertaa.

Kiitos tästä oikein ihanasta tekstistä! (:
- Aimtist

[Frederice]

Siis ihanaa! Jo toinen kommentti! Kiitos oikein paljon Aimtist! Olen niin kiitollinen, että näinkin lyhyeeseen pätkään viitsitään kommentoida! Itse en olisi välttämättä jaksanut.