Mulla on sellainen erittäin huono tapa, että luen jatkoficit vasta sitten, kun ne on valmiita. Liian usein ficci on jäänyt kesken/päivitystahti hiipunut olemattomiin. Lisäksi tykkään lukea paljon kerralla, tämäkin meni kahdessa erässä. Hatunnostot kaikille, jotka tätä olivat ahkerasti joka välissä kommentoineet.
Tykkään ihan mielettömästi tästä au:sta. Myönnän olevani satujen ja lasten piirrettyjen suuri kuluttaja, aina oon tykännyt niistä paljon. Luen ja katon kyllä muutakin, mutta saduissa on oma hohtonsa. Lisäksi usein vähän vanhemmille lapsille tarkoitetuissa (7-11v) leffoissa on yleensä paljon yllättävämpi juoni kuin jossain nuorille/aikuisille tarkoitetuissa, jotka on ehkä jännittäviä, mutta juonen arvaa jo koteloa katsellessa.
Miten mä aina onnistun pälättämään kaikkea turhaa ennen kuin varsinaisesti kommentoin ficciä?
Tässä ficissä mulle tuli eniten mieleen Simbad, seitsemän meren sankari. En tiedä onko tarkoituksellista vai ei, mutta kyseisessä leffassa Simbad miehistöineen seilaa maailman ääriin hakemaan varastetun rauhankirjan estääkseen täydellisen kaaoksen/maailmanlopun. Siinä oli myös tuollainen elävä saari, se tosin taisi olla joku jättikilpikonna.
Tykkään tavastasi kirjoittaa Pohjoismaita (paitti lordimme Ruotsi) veljeksinä. Siinä on kuitenkin mukana vähän DenNoria ja Islanti on vähän... ulkopuolinen, kuten aina. Muttei kuitenkaan onneksi tunnu ottavan pahakseen. Ja onhan hällä Berwaldin linnan väki (jotka muuten oli niin ihania aina sählätessään!)
Sun kirjotustyyli on sellanen on tosi helppolukuinen, mutta kuitenkin niin kuvaileva. Seikkailivatpa meidän sankarit sitten synkässä metsässä tai aavikkokaupungissa, tuntui välillä että olisin itsekin ollut mukana.
Nahka on muuten tosi hieno keksintö! Mäkin haluun kokeilla! Ja en voinut olla nauramatta riikinkukko!Ranskalle. FrUK on lahja taivaasta ja tykkäsin paljon kohdista, joissa sitä oli. Varsinkin se, kun Hollanti (♡) meni tarkistamaan, että onko hullu velhotar häipynyt ja palasi ilmoittaen, että saarella oli jotain pahempaa (anteeksi, en jaksa lainata näitä kohtia, niin joudun selittelemään tällain)
Iiiisot plussat myös Spamanosta. Sitä ei oo koskaan liikaa. Lovino oli ihana tässä, tykkäsin paljon siitä vankilasta pakenemiskohdasta. Varsinkin siitä, kun Lovinitomme (anteeksi Espanja) meni mafiapomon puheille ja esitteli itsensä kapteeni Vargaksena ilman mitään vaikutusta, mutta johan alkoi tapahtua kun kerrottiin toinen nimi. En edes tiedä, että mikä mua niin viehättää tuollaisessa "Minulla on toinenkin nimi" -jutussa. Hm.
Ja tietty plussaa myös Turkista ja Egyptistä. Jossain vaiheessa Turkki oli suorastaan mun inhokkihahmo, mutta nykyään pidän hänestä. Egypti on kanssa ihana! Häneen en oo kyllä turhan paljoa ficcimaailmassa törmännyt. Tää saatto olla jopa ensitapaaminen, en kyllä ole varma. Musta Egyptin ja tämän äidin suhde on jotenkin tosi mielenkiintoinen (okei mullahan ei oo mitään järkyttävää kiinostusta kaikkea muinaiseen Egyptiin liityvään, ehei..)
Hihittelin sisäisesti tai vähemmän sisäisesti lähes koko ajan. Kiitos tästä, tätä oli ilo lukea niinkuin nyt yleensäkin kaikkea mitä kirjotat.
