FMA: Melkein kuin oikea perhe, K-11, triplaraapale

[Kaatosade]

Fandom: Fullmetal Alchemist
Disclaimer: Hahmot ja maailma kuuluvat Hiromu Arakawalle enkä minä saa hänen luomuksillaan leikkimisestä mitään korvausta.

Otsikko: Melkein kuin oikea perhe
Kirjoittaja: Pics
Beta: -
Paritus: Sig/Izumi
Ikäraja: K-11
Genre: draama, hitu romantiikkaa
Summary: Sig laski lihaveitsen kädestään ja meni ikkunan ääreen katsomaan kumpi pojista oli tällä kertaa lennätetty pihan poikki.

A/N: Pelottava canon-het-puuskani näköjään jatkuu. Mutta siinä sarjassa tämä pari on yksi niistä harvoista, joista tykkään aivan aidosti, he ovat ihania. Ei ole silti tullut luettua heistä ficcejä eikä kirjotettua myöskään, joten senpä takia tämä menee iankaikkisen vanhaan Random10-haasteeseen, jossa metsästettiin kirjoittajalle uusia parituksia. Samoin Spurttiraapale III -haasteen 4. kierros, inspiraatiosanana Huuto.



Melkein kuin oikea perhe

Ulkoa kuului tuskainen rääkäisy. Sig laski lihaveitsen kädestään ja meni ikkunan ääreen katsomaan kumpi pojista oli tällä kertaa lennätetty pihan poikki ja olisiko ensiapupakkaukselle tarvetta.

Al nousi istumaan pyyhkäisten likaa poskestaan, muttei näyttänyt innokkaalta jatkamaan sparrausta. Saman tien Ed mätkähti veljensä viereen ja päästi täysin samanlaisen rääkäisyn kuin Al hetki sitten.

Joskus Sig mietti, olivatko Izumin opetusmenetelmät hivenen liian äärimmäisiä. Toki hän uskoi itsekin, että terve mieli asui terveessä ruumiissa. Alkemian käyttäminen vaati vahvaa mieltä, ruumiillinen harjoitus puolestaan oli nopea ja tehokas keino takoa poikiin lujuutta jota nämä elämässä tulisivat tarvitsemaan.

Silti... he olivat vielä kovin nuoria. Kun hän yritti puhua aiheesta Izumin kanssa, hän sai vain kuulla olevansa liian pehmeä.

Izumi asteli kädet lanteillaan oppipoikiensa luo ja alkoi luennoida alkemian virtauksista. Sig ei yrittänyt kuunnella, hänellä ei ollut kiinnostusta alkemiaan. Kuuntelemisen sijasta hän ihaili vaimoaan, joka seisoi vankkana kuin vuosisatoja vanha puu ja silti niin hauraana – Izumin heikkouden ja vahvuuden ristiriita herätti hänessä aina sekä hillittömän halun suojella naista että lähes pelonsekaista kunnioitusta.

Häntä oli siunattu, kun Izumi oli valinnut hänet puolisokseen. Jos heillä vain olisi ollut lapsia, hänellä olisi ollut kaikki mitä hän olisi voinut tässä maailmassa haluta.

Kesken lauseen Izumi alkoi yskiä niin, että taittui kaksin kerroin. Kauniilta huulilta tipahteli verta. Kun Sig ennätti pihalle, pojat olivat jo saattaneet Izumin portaalle istumaan ja antaneet nenäliinan. He näyttivät huolestuneilta, kaksi paria kullanvärisiä silmiä. Sig ymmärsi rakastavansa heitä.

Alkemia antoi ja alkemia otti, vertaisvaihdon lain hän ymmärsi koska Izumi tapasi toistella sitä. Oli alkemian syytä etteivät he saisi omia lapsia, toisaalta samasta syystä he olivat saaneet kaksi oppipoikaa. Se oli syy olla kiitollinen.

Sig nosti Izumin käsivarsilleen, kehotti poikia kertaamaan oppimaansa iltaan asti – Izumi olisi muuten vihainen laiskottelusta – ja kantoi vaimonsa lepäämään. Izumi oli kalpea mutta hymyili hänelle.

Tämä ei ollut täydellistä, mutta elämä ei koskaan ollut. Tämä riitti.

[Beelsebutt]

Aw <3 Pitkästä aikaa luen FMA-ficciä ja tosiaankin hahmoista, joista en tiedä mitään. Oli silti kiva nähdä Ed ja Al mukana vaikkakin vain niminä (tavallaan), antoi meikäläiselle erilaisen pohjan lukea tätä. Ikään kuin ankkuroi fandomiin, koska muuten tää ois voinut olla mikä tahansa originaali

Mää tykkäsin siitä, että esim. tässä oltiin jotenkin sukupuolettomia. Heteronormatiivisena (valitettavan usein) ajattelin että toi kertojaääni ois nainen ja sparraaja ois mies, mut sit se olikin aivan toisin päin.

Sä kysyit, onko ikäraja oikein? Mä sanoisin että tää vois olla myös K-7 mut mä haistelen sen verran angstia taustalta, tiettyjä sanavalintoja kuten "tuskainen rääkäisy" ja jopa toi veren yskiminen, jotka mun mielessäni nostaa ikärajaa ja siksi ehkä valitsisin juurikin tuon K-11. En usko että näissä alaikärajoissa niin tarkkaa on, joskus tuntuu että pakko mennä pitkälti fiilistuntumalta, koska rajanveto on niin vaikeaa.

Enigeis, mukava (joskin tosiaan syystä tai toisesta angstisehko) tunnelmakuvaus ja siellä oli myös Al, jolla oli jotain jolla mätkähtää <3 Kiitos!

[FMAlover]

Aww, Sig ja Izumi on ihania sarjassa! Enkä ole koskaan sattunut lukemaan tästä parituksesta, joten mukavaa vaihtelua. Jotenkin pyörii päässä pikkuinen Ed ja pikkuinen Al jotka mätkähtää pihalle. Tämä piristi kyllä sateista työpäivän aamua joten kiitos tästä oli oikein kivaa luettavaa.

[Kaatosade]

Beelsebutt: Näitä hahmoja ei nähdä edes sarjassa tarpeeksi, joten ei ihme etteivät he pelkkien ficcien lukijalle sano mitään. Helposti varmaan tekee sen sukupuolituksen päässään juuri noin päin hahmoja tuntematta, että sparraaja olisi mies - olisin voinut itsekin niin ajatella. Mutta hyvä että tulin tarkoittamattani laittaneeksi sen verran sukupuolia tekstiin, että asia selvisi sitäkin kautta. Vähän angstinen tästä tuli - tällä parilla on mahdotonta välttyä pikkuangstilta tai vähän isommaltakaan varsinkin jos aletaan puhua lapsista, mutta ehkä juuri se tekee parituksesta mulle siedettävän ja suorastaan mieluisen canon-hetiksi, tämä ei ole mitenkään imelää.

FMAlover: Totta, he ovat aivan ihana pariskunta. <3 Pitäisi ehkä etsiä heistä lisää ficcejä luettavaksi kun tuli nyt pienimuotoisesti innostuttuakin tästä. Edin ja Alin koulutus oli kyllä jo sarjassakin niin eeppistä niine mätkähtelyineen kaikkineen.

Kiitoksia teille kommenteista, niitä on aina piristävä saada. <3

[Odo]

Olipa ihana ficci kaikinpuolin! <3

Sig/Izumi on paritus, josta itsekin tykkään todella paljon. Canonissa näiden suhdetta kuvataan jonkunverran, mutta olit tässä tuonut läheisyyttä esiin vielä enemmän ja Sigin näkökulmasta oli hienoa päästä lukemaan. Tässä oli käsitelty surullisia aiheita, mutta samalla sitä onnea, jota heillä oli. Tässä oli tietynlaista lämpöä ja haikeutta ja kokonaisuus oli todella koskettava. Toit hyvin esille hahmojen luonteita niin Sigistä kuin hänen näkökulmastaan Izumiin. Se, miten kuvasit Izumia on juuri se, minkä takia itse pidän hahmosta todella paljon (ja olisin itsekin iloinen jos olisi sellainen vaimo : D). Lyhyeen pätkään olit saanut paljon asiaa heistä ja erityisesti loppu sulatti mun sydämen. Elämä ei tosiaan ole täydellistä ja tällä tavalla ilmaistuna se tuntui realistiselta, eikä kompastunut kliseeseen, jossa kaikki olisi täydellistä. En enää tiedä mitä sanoa, tää on yksi parhaimpia ficcejä, mitä oon lukenut FMA:sta, ehdottomasti. Sen tunteen vuoksi, mitä tää herätti ja siksi, että tässä käsiteltiin vähän harvinaisempia hahmoja ja tämä toimi hyvin uskollisesti canonille parituksensa ja tarinansa vuoksi.

Kiitos tästä. <3

[Kaatosade]

Odo: Izumi on ihana, oli kiva kirjoittaa jotain siitä, miten Sig näkee hänet. <3 Tätä oli muistaakseni tosi kiva kirjoittaa ja fiilistellä, mukavaa jos pidit. Täydellistähän se elämä ei ole ikinä, mutta paljon hyviä asioita voi silti löytyä, kuten tässäkin tapauksessa. Kiitoksia kommentista. <3

[Arte]

Sig/Izumi on kyllä niin ihana canon-paritus.

Tämä ei ollut täydellistä, mutta elämä ei koskaan ollut. Tämä riitti.

Tämä ja edellisen kappaleen vika lause toivat kyllä kyyneleet silmiin. Elämä ei tosiaan aina ole helppoa tai täydellistä, mutta ne tietyt asiat tekevät siitä kuitenkin niin rakasta. Izumin kohtalo on erittäin surullinen, mutta ilman sitä hän ei olisi se supervahva nainen, joka pieksee poikia oppimaan lisää ja lisää ja lisää! Minusta on niin ihanaa ja hellyyttävää, kuinka kova Izumi on pojille, mutta se kovuus on juuri sitä rakkautta, jota nainen sillä tavoin osoittaa. Hän tahtoo pitää pojista huolen ja tekee sen parhaiten niin, että opettaa heidät huolehtimaan itsestään.

Aww, tämä kyllä meni sydämeen, näinkin pieni teksti ja kohtaus toimi tosi pysäyttävästi ja koskettavasti. Ihana.

[Larjus]

Minäkin kuulun siihen joukkoon, joka tykkää tästä parituksesta suuresti 😊 Sitä, miten paljon he rakastavat ja toisistaan välittävät, ei voi olla huomaamatta sarjan aikana, ja samat tunteet huokuivat tässäkin. Tykkäsin erityisesti siitä, että tämän myötä pääsi lukemaan vähän Sigin ajatuksia ja asioita hänen näkökulmastaan, se on jotenkin niin harvinaista herkkua 😍 Vaikka hänen ajatuksissaan oli mukana myös surua ja kaipuuta, vahvimpana sieltä tuli esiin rakkaus ♥ Hän rakastaa vaimoaan kuin myös Elricin poikia, ja ovat tosiaan jonkinmoinen oma perheentapaisensa.

Tämä ei ollut täydellistä, mutta elämä ei koskaan ollut. Tämä riitti.

Siis tää ♥ Tämä oli paitsi kaunis lopetus tälle triplalle, myös hyvä tiivistys siitä, miten Sig elämään suhtautuu. On hyvä ettei hän ole katkeroitunut siitä, mitä elämä on vienyt, ja vaikka sitä sureekin, osaa olla kiitollinen siitä, mitä on ♥

Kaiken tän tunteikkaan fiilistelyn lisäksi en voinut olla vähän hymyilemättä Izumin opetusmenetelmille Tässä itsessään viitattiin niihin hyvin kevyesti, mutta voin vain kuvitella, mitä kaikkea Ed ja Al joutuvat tällä kertaa kokemaan...

Oli tää kyllä kokonaisuudessaan aivan ihana fici!