Kirjoittaja: Winga
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama
Hahmot: no öö. H. Potter ja jotain muita
Vastuuvapaus: en omista ketään, Row'n ovat, en tee rahaa enkä mitään
Tiivistelmä:
Puhut ja puhut, kerrot miksi mitäkin teet, kerrot miksi olet oikeassa ja me muut väärässä.Kirjoittajalta: kattelin läpi vanhoja fikkejä ja olin unohtanut kirjoittaneeni "otsikkorunon" aka runon jonka kaikki säkeet vois olla otsikoita. Ja tää oli sen viimeinen säe, ja heti iski innostus kirjoittaa. Muutenkin tuli tänään sellainen "oi vitsi miten rakastin Potter-fikkien kirjoittamista!" fiilis. Kärsikää. Yritän olla supertuottelias. Ehkä. Mahdollisesti.
(sinulla on oikeus olla) Vaiti
Puhut ja puhut, kerrot miksi mitäkin teet, kerrot miksi olet oikeassa ja me muut väärässä.
Sanoja toisten perään, aina välillä kuulostat ihan siltä, että koetat vain hakea jotain, tai luoda omia sanojasi kun muut eivät enää riitä.
Ei niistä meistä kukaan enää välitä, tiedätkö? Olemme kuunnelleet sinua jo pari kuukautta, siitä lähtien kun loihdit meidät mykiksi jotta emme voisi enää edes keskeyttää sinua. Olen kiitollinen jästisyntyisille siitä, että he keksivät tuoda korvatulppia mukanaan kouluun, he tekevät sillä bisneksellä nyt ihan hyvää voittoa siihen asti, kunnes saamme tänne jonkun joka ehtii auttaa meitä ennen kuin sinä saat heidätkin mykäksi. Ei sillä että täällä olisi ehtinyt käydä kuin ehkä kaksi yrittäjää. Jotka olisimme huomanneet.
Mietin toisinaan, aiotko päästää meitä pois edes kouluvuoden loppuessa vai onko äänesi niin tärkeä sinulle, ettei meillä muilla ole enää väliä. Mutta sama kai se on tänne mädäntyä, ei tuo oikeakaan ulkopuolinen elämä koskaan hääppöiseltä ole vaikuttanut, ehkä sitten jos saisit hänet-joka-jääköön-nimeämättä tuhottua. Olet jo muutamaan otteeseen uhonnut että ei se nyt niin vaikeaa olisi, kunhan vain hän hyökkäisi joskus kun olet valmistautunut siihen. Oletko ikinä edes kuullut termiä yllätyshyökkäys?
Toisinaan otan korvatulpat pois, kun vaikuttaa siltä että olet hiljennyt. Ehkä nukut. En tiedä, ei meistä kukaan tiedä. Joskus tunnut huomaavan, jos joku taas kuuntelee sinua ja aloitat paasaamisesi, saarnaamisesi. Voi miten äänesi kaikuu ylpeänä. Kaipaan menneeseen, hiljaisuuteen tai tavalliseen meteliin.
Ystäväsi ovat liittoutuneet meidän kanssamme, vihollisesi kanssa, sillä he olivat ensimmäisiä loitsimiasi. Olemme luopuneet sanoista kuten verenpetturi ja kuraverinen ainakin siksi ajaksi että saamme yhteisen vihollisemme – sinut – voitettua, koska totesimme että vain niin onnistuu keskinäinen juonimisemme.
Ymmärtääkseni kyllästyit siihen, ettei kukaan koskaan kuunnellut sinua, saati että olisi uskonut varoituksiasi. Ehkä se niinkin on ollut, mutta on tämä silti melko radikaalia. Ja jos Dumbledore yhä päättää, ettei erota sinua, olen varma että koko koulu on häntä vastaan – ellei tietenkin selviä että sinutkin on kirottu, mikä sekään ei toisaalta tuurisi tietäen olisi mitenkään täysin mahdotonta.
Olen miettinyt eikö kukaan opettajistakaan osaa muka sanatonta taikuutta, vai oletko kiertänyt Tylypahkan sisäisen puolustuksen jotenkin ja estänyt kaiken paitsi oman taikuutesi. Missä tapauksessa ainakin olen varma että sinut olisi kirottu, et todellakaan voi olla niin kykenevä. Tiedän, että johtajaoppilaat ja valvojaoppilaat yrittävät keskustella aikuisten kanssa aina toisinaan, mutta sinä olet tehnyt sen vaikeaksi, vienyt pois meiltä kirjoitusvälineemme ja teräaseet heti huomattuasi että käytimme verta luodaksemme sanoja.
Muutamat jästisyntyiset, kuuroina syntyneet mutta taikuuden avulla puhekyvyn kuitenkin saaneina, osaavat viittoa ja yrittävät opettaa meitäkin – takkuillen. Keskenään he juonivat aina kun ovat varmoja ettet voi nähdä heitä. Ties mitä tekisit heillekin, sinä, josta niin pitkään puhuttiin pelastajana.
Ehkä sinä kuitenkin päästät meidät lukuvuoden päätteeksi pois – tai ehkä kohtaat taas hänet-jonka-nimeä-vanhempani-eivät-salli-lausuttavan, se on tuntunut muuttuneen tavaksi teidän välillänne. Ja ehkä sen tähden tämäkin kirous purkautuu.
Sitä odotellessa emme voi muuta kuin yrittää keksiä parempia keinoja. Emme voi muuta kuin yrittää keksiä miten sinut saisi ymmärtämään että kyllä ne, jotka sinuun uskovat, sinua kuuntelevat. Minäkin, vaikka vihollisesi olen.
