Tervehdys kommenttikampanjasta! (: Tämä raapalesarja vaikuttaa todella lupaavalta, ainaskin tykkäsin näistä kahesta ekasta tekstistä! Mulla on heikko kohta sekä slashille että raapaleille, joten oikein passelia luettavaa on tämä mulle kyllä.
Tykkään hirveästi tuon ekan osan alusta, kun Patrik muistelee, millaisia kokemuksia hänen ja Oskarin ystävyyden taipaleelle on kertynyt. Niistä tulee hyvin ja vaivattomasti ilmi se, miten paljon he toisilleen merkitsevät ja miten läheinen ystävyyssuhde heillä on. Justiinsa noiden "konkreettisten" hetkien ja tapahtumien mainitseminen toimii mielestäni superhyvin - ne kertovat hienosti tuosta suhteesta ja sen luonteesta. Jos oltaisiin pelkästään mainittu, että Oskari on Patrikille tosi tärkeä, se olisi voinut jäädä tavallaan vähän pintapuoliseksi. Nuo konkreettiset esimerkit toivat tähän mielestäni kivasti syvyyttä. (:
Ihana tuo prinsessa Jasmine, hihii.
Tuostakin tulee jotenkin tosi realistinen fiilis, koska useinhan oikeassa elämässäkin on tuommoisia inside-läppiä. Voi, näiden kahden välinen suhde vaikuttaa kivan läheiseltä ja avoimeltakin.
Se oli ensimmäinen vahinko.
Tämä lopetus on jännä, koska tästä tulee mulle semmoinen fiilis, että ehkä tuon Oskarin heiton jälkeen todella tapahtui jotain, mikä sitten ehkä olisi myöhemmin ajateltuna se vahinko. Miksi se olisi vahinko, hmm... Tai tuon voisi käsittää niinkin, että Oskarin heitto itsessään oli vahinko. En tiedä. Mielenkiintoista.
Kiitos siitä kuului kai isälle, joka ei ollut ihan Suomalainen. En tiennyt mistä maasta hän oli tullut tänne, mutta minussa näkyi hentoa piirrettä siitä.
Mielenkiintoista tämä, että Patrik ei ole varma, mistä maasta hänen isänsä on kotoisin. Aloin miettiä että onkohan isä ylipäätään ollenkaan osa Patrikin elämää vai onko siinä ehkä jotain muuta taustalla... Mutta tosi kivalla tavalla kuvailet Patrikin ulkonäköä! Tuolla muuten "suomalainen" pitäisi olla pienellä alkukirjaimella.
Oskari vaikuttaa rennolta tyypiltä kun vaan pistää musiikkia kovemmalle ja ajelee tahallaan töyssyihin, vaikka Patrik ei oikein tykkää.
Myös Oskarin kommentit on hassuja.
Pidän muuten tämän sarjan nimestä.
Silti yhä viereesi kaipaan - siitä tulee mieleen, että kaipaa toisen läheisyyteen, vaikkei se ehkä olisi hyväksyttävää tai vaikka olisi kulunut kauan aikaa siitä, kun viimeksi oli toisen lähellä, ja olisi pitänyt pystyä jo unohtamaan. Tai vaikka niin, että on tapahtunut jotain, minkä seurauksena ei pitäisi kaivata toisen viereen, mutta silti sitä vaan kaipaa... Tai jotain, en tiedä. Hmm, mielenkiintoista. Kiva nimi joka tapauksessa!
Oskari oli minulle kaikki, ainakin suunnilleen.
Ekan raapaleen nimi linkittyy mielessäni jotenkin tähän kohtaan. Oskari on Patrikille suunnilleen kaikki, ja Oskari on suunnilleen Patrikin. Mielenkiintoista. Pidän tästä, koska eihän ketään voi kokonaan omistaa, ja tuosta nimestä tulee myös jotenkin semmoinen mielikuva, että Patrik ehkä haluaisi omistaa Oskaria kuitenkin enemmän. Hmm, en tiedä, mutta pidän kovasti ekan raapaleen nimestä! Ja myös toisen. En tiedä sitäkään, mistä
Kasvokkain tulee, mutta ehkä se voisi liittyä jotenkin tuohon, miten tokassa raapaleessa tavallaan vertaillaan Patrikia ja Oskaria, tai osoitetaan pieniä eroavaisuuksia niiden välillä. Tai ehkä se liittyy jotenkin niiden väliseen suhteeseen, tilanteeseen jossa ne on. Anteeksi tämmöiset höpötykset, ei tuu mittään järkevää nyt...
Olimme maanneet sohvalla kaljojen kanssa vähemmän miehisesti päällekäin ja nauraneet yhdessä.
^ "Päällekkäin" pitäisi vissiin olla kahella k-kirjaimella.
”Mitä?” Hän urahti vakuuttavasti matalalla sävyllä, vaikka minä tiesin, että hän oli oikeasti hyvällä tuulella.
”Aijaa, eikö miellytä etupenkkikyyti? Olisko sittenki pitäny painaa sua tuolla takakontin puolella?” Hän jatkoi ja nyt minä en oikeasti voinut estää hymyn repeämistä naaman leveydelle.
^ Repliikinjälkeisen johtolauseen aloittava sana tulee pienellä alkukirjaimella paitsi jos se on erisnimi.
Teksti on hirmuisen sujuvaa ja vaivattomasti etenevää ja tykkään tyylistäsi ja sananvalinnoistasi kovasti. Kiitos paljon lukukokemuksesta! ♥