Aurinkoa ja sateenkaaria | Hermione/Ron, Hermione/Draco | Sallittu

[Ales]

Nimi: Aurinkoa ja sateekaaria
Beta: Onkonälkä
Ikäraja: S
Tyylilaji:  drama romance -sekamelska, puolitoistaraapale
Paritus: Hermione/Ron, Hermione/Draco
Summary: On aurinkoinen päivä ja Hermione tapaa vanhan tutun Ronin kanssa käydyn riidan jälkeen.
Disclaimer: Hahmot ja maailma kuuluu Rowlingille. Ficin idea ilmestyi päähäni kuunneltuani Michael Bublén kappaleen It's a beautiful day.
A/N: Halusin kirjoittaa jotain tällästä kivaa ja piristävää, ja tälläistä sain tällä kertaa aikaan! Risuja ja ruusuja otetaan vastaan, rakentava kommentti on kaikkein parasta! (: ENJOY!

Aurinkoa ja sateenkaaria


”Mene sitten!” Ron karjaisi kasvot vihasta vääristyneenä. Hermionen suulla kareili hymy, kun hän asteli pää pystyssä ulos heidän yhteisestä asunnostaan. Hän ei kääntänyt enää katsettaan takaisin.

Oli kaunis kesäpäivä, aurinko paistoi korkealla ja linnut lauloivat. Hermionea ei harmittanut yhtään, koska ero oli ollut ennustettavissa jo pidemmän aikaa. Hermione tunsi olonsa vapaaksi ja iloiseksi. Valinta astella ovesta ulos ei kaduttanut häntä.

Nainen käveli kadulla kaunis kesämekko yllään ja suuntasi matkansa läheiseen kahvilaan.

Hermione asteli pieneen, mutta viihtyisään kuppilaan sisään, ja tilasi tiskiltä ison caffe latten.
”Minä maksan.” Kuului lause Hermionen vierestä. Hermione kääntyi katsomaan vierasta vieressään, joka osottautui Draco Malfoyksi, jonka huulilla oli pieni hymynpoikanen.

Kaksikko istui kahvilan terassilla keskustelemassa. Hermionen puhelin värisi pöydällä, näytössä luki Ronin nimi. Hermione ei reagoinut. Pian hänelle saapui tekstiviesti, mutta Hermione ei vaivautunut edes lukemaan sitä. Hän väläytti Dracolle heleän hymyn ja puhkesi helisevään nauruun.

Taivaalta rupesi tihkumaan hiljalleen vettä ja auringon säteet heijastivat taivaalle kirkkaan sateenkaaren.

[Lirael]

Taas jotain aivan ihanaa :3 Tykkään paljon teksteistäsi eikä tämä ollut poikkeus Ihanan lempeä tunnelma ja kevyt; pidin suuresti Hermionen lähtöfiiliksistä

[Ales]

Oi tänne on nyt jo ehtinyt saapua kommentti ! :3
Kiitokset Lirael, mukavaa, että nautit tekstistä. Pyrin tekstissä juurikin keveyeteen, että teksti olisi helppoa ja mukavaa luettavaa. Kiitokset vielä :3!

-A

[Arctic Heath]

Itse pidin tästä ficistä lyhykäisyydessään. Sujuvaa ja mukavaa kirjoittamista ja teksistä tuli valoisa olo. Kiitokset tästä ficistä

[Ales]

Hei Wolf Script ja kiitos kommentistasi! Mukavaa, että pidit lukemastasi (: !

-A

[LillaMyy]

Kommenttikampanjasta tervehdys! (: Kaivelin listaustasi ja tässä iski silmään ihanan positiivinen otsikko, minkä takia tämän sitten avasinkin ja lukaisin. (: Nimestä siis heti alkuun iso plussa!

Yksi pieni kysymys tästä kyllä nousi? En ymmärrä, miksi Hermione lähtee Ronin kanssa riideltyään hymy huulilla pois? Aivoni keksivät muutaman mahdollisimman vastauksen tähän, joko 1) Hermione alkaa kyllästyä Roniin ja sitten, kun ko. riita tapahtuu, hän on tyytyväinen, 2) Hermione jotenkin tuntee 'voittaneensa' sen riidan tai 3) ulkona oleva hieno ilma nostaa sen hymyn Hermionen huulille. Piti kuitenkin lukea tuo kohta muutamaan otteeseen, että sain siihen jonkinlaisen tarttumakohdan. Ahhh, selvisihän se hymyilykin sitten, kun luki pidemmälle, jotenkin tuntuu taas ihan sokealta... xD No, kaiketi sen siitä saa, kun kirjoittaa kommenttia samalla kun lukee?

Hermione asteli pieneen, mutta viihtyisään kuppilaan sisään, ja tilasi tiskiltä ison caffe latten.

Hmm, kirjoitetaanko tuo taivutusmuoto noin? Olen aina ajatellut, että se olisi caffe laten... En mä kyllä varma tästä ole, mutta jotenkin tuo kaksoiskonsonantti kuulostaa jotenkin 'liioitellulta' tuolla mun korvaan, tai sitten mä vaan olen ihan hakoteillä tän kanssa. Never know.

Hermione kääntyi katsomaan vierasta vieressään, joka osottautui Draco Malfoyksi, joka huulilla oli pieni hymynpoikanen.

Sulta on tuolta jonka-sanasta tipahtanut vahingossa n pois, koska siellä lukee vain pelkkä joka. Tarkoitan siis tuota jälkimmäistä boldattua kohtaa.

Tykkäsin tästä kyllä oikein kovasti. Jotenkin en vain tuossa lopussa osannut nähdä Hermione/Dracoa niinkään parituksena, enemmänkin sellaisena kaverisuhteen alkuna. Toki tämä on vain oma tapani tulkita tämä, mutta ajattelin sen niin, että tämän jälkeen Hermionesta ja Dracosta tulee enemmänkin kaverit kuin pariskunta. Voihan sitä tietysti ajatella sen niinkin, että ne kaverustuvat ensin ja sitten vasta siitä alkaa kehkeytyä jotain enemmänkin. Oli mukava lukea tällainen lyhykäinen piristysruiske näin aamupäivällä, joten minä kiitän tästä mukavasta lukukokemuksesta! (:

[Ales]

Hei LillaMyy ja kiitokset pitkästä ja rakentavasta kommentista!

Huh, onneksi nimi on onnistunut :'D Mietin, että onko se liian lattea tai jotain, mutta (onneksi) päädyin sitten pitämään sen!
Katsoin ton taivutuksen wikipediasta, ja kyllä siellä lukee että se ois latten. Korjasin myös ton virheen tuolta pois!

Kiitokset mukavasta kommentistasi!
-A

[Tikkis]

Olin tulossa jo kirjoittamaan, että kyllä se on latten kahdella t:llä, mutta olitkin itsekin sen jo kaivellut jostain

Itse tekstiin... Pari asiaa mua ihan vähän häiritsi. Ekana se, että en usko kenenkään aidosti hymyilevän eron jälkeen, vaikka se olisikin ollut tiedossa pitkään. Toisena, että Hermionen ja Dracon keskustelu tuntuu "liian hyvältä ollakseen totta". Okei, en tiedä Dracon ja Hermionen taustatarinaa tän ficin kannalta. Voihan se olla, että he ovat ystävystyneet jo aiemmin. Tykkään kyllä Hermionesta ja Dracosta parina (yksi lemppareitani), että siinä mielessä ei kyllä haittaa yhtään!

Kirjoitustyylistäsi tykkäsin kyllä kovasti. Otsikko oli todella puoleensavetävä tuollaisella kesäisellä kielikuvalla. Kuvailusi oli sellaista helpon oloista, ja siksi tämä (puolitoista)raapale tuntuikin olevan ihan sekunnissa luettu. Tavallaan piristävä ihanan aurinkoisine hymyineen ja kesäsateineen. Tykkäsin siis!