Ihan kaiken | S | Lyrics Wheel 12

[MsMacAvity]

Kirjoittaja: MsMacAvity
Otsikko: Ihan kaiken
Ikäraja: S
Genre: Drama

A/N: Tämä on siis kirjoitettu Lyrics Wheel 12-haasteeseen, eli kiitoksia haasteenvetäjä Beelsebuttille sekä sille, jonka sanat nämä olivatkaan Vaniljelle, jonka lähettämät sanat kyseessä. Toivottavasti en tällä pilaa kenenkään lempikappaletta! Kuten aina, kaikki kommentit on tosi jees Varsinkin tällä kertaa, koska en oikein itse tiedä, mitä tästä ajatella.

Biisi on Blue Foundationin Bonfires ja sanat löytyvät tekstin perästä.


Puhu mulle.
Puhutaan.

Ei mulle ole mikään ongelma välttämättä, jos sä haluat, että…
Tai sitten ei.
Mä vaan…

Kuuntele edes!
Tai sano jotain.

Sori, jos mä sanoin tän jotenkin väärin, mutta mitä mä voin tehdä! Mitä me voidaan tehdä?
En mä tiedä, helvetti. Voi helvetti…

En mä halunnut tätä.
Turha mun on… Hei! Älä kaada tätä mun niskaan!
TURHA MUN ON ESITTÄÄ, ETTÄ HALUAN, EI SE MUUTA MITÄÄN!

Itketkö sä?

Mutta, siis… kai sä uskot, kun mä sanon – hei! Kuuntele mua!
Tarvitsen sut.
Mä vaan tarvitsen sut, teen sitten mitä tahansa.

VASTAA MULLE!
Sano nyt helvetti jotain.

Mitä muuta mä haluan?
Sitä mä vaan haluaisin sun kysyvän. Koska mä en kestä jos TÄSSÄ ON KAIKKI, MITÄ MULLE JÄÄ KÄTEEN TÄSTÄ ELÄMÄSTÄ! Ymmärrätkö sä? Mun keho, mun koko elämä. Voiko sen kaiken laittaa menemään yhden onnettomuuden piikkiin… ET LÄHDE NYT!




Odota… kiltti. Odota.
Puhutaan.

Hei, anna anteeksi, oikeasti. En mä tarkoittanut sitä niin. Mitään, tai siis mitään siitä.
Mä haluan, haluan, haluan. Haluan sua! Haluan sut!
Enkä mä sua jätä.

Tehdään tää päätös yhdessä.
Jooko?
Tehdään kaikki yhdessä.

Mä rakastan sua. Kuuletko?
Rakastan sua.


Muistatko sen illan? Juotiin viiniä ja mentiin rannalle kävelemään ja tuuli puhalsi vähän liian kylmästi ja sä annoit mulle sun takin ja mä kietouduin siihen tiukemmin kuin olisi tarvinnut ihan vain siksi että tuntisin sun tuoksun joka puolella.

Muistatko?
Sen rannan hiekka syttyi tuleen meidän alla. Saatiin palaa kahdestaan. Ja sammua meressä sen jälkeen.


Älä sano mulle, ettet muista. Tai halua muistaa.
Mä en kestä, jos sä…
tai ei mitään.

Tämä on nyt näin, tämä meni näin.
Mut kaikki tulee olemaan ihan hyvin.

Mä olen tässä. Jään tähän, jos sä haluat.

Sanoisit nyt, että kaikki on hyvin.

Mä rakastan sua.
Älä jätä mua.

Mulla on sisälläni sun lapsesi. Mitään muuta en välttämättä osaa sulle antaa, vaikka niin paljon haluaisin. Haluaisin antaa sulle ihan kaiken.


Blue Foundation - Bonfires

I was given wine
We're feeling okay
And quite all right
You wash my tears away
And make me wanna stay
And bonfires lit up the shores

(Wa fa fa-wey)
To go beside you
Is where I want to be
(Wa fa fa-wey)
To laugh, to love

Days of roses and wine
Drifting astray
With your hand in mine
You stroke my fears away
And make me wanna stay
And bonfires lit up the shores

(Wa fa fa-wey)
To go beside you
Is where I want to be
(Wa fa fa-wey)
To laugh, to love

(Wa fa fa-wey)
Where to go and hide?
We're going to the sea
(Wa fa fa-wey)
To laugh, to love

And this is how it went;
I am here to stay
Roaring with the wind
There's life within

This is what I give
A circle is complete
Another circle spins
There's life within
Within

[Frederica]

Pidän siitä miten hyvin nuo kaikki tunnetilat ja äänenpainot välittyvät tässä. Ollaan isojen tunteiden äärellä ja suuren päätöksen keskellä ja pidän siitä miten tässä tunnelma ja tunteet sahaavat edes takas. Tämä rakentuu hyvin uskottavasti.

Tämä on nyt näin, tämä meni näin.
Mut kaikki tulee olemaan ihan hyvin.

^ Tää kohta tuntu minusta ehkä tärkeimmältä koko keskustelussa. Tässä näkyy se, että päätös, on se millainen tahansa, on nyt tehty, ja sen voimaan halutaan uskoa.

Ensin ajattelin tätä kahden ihmisen keskusteluna, mutta kun luin tämän pari kertaa läpi, niin tämä tuntuu enemmän keskustelulta, jossa vain toisen repliikit näkyvät ja toisen ääni syntyy heijastumalla tuosta toisen puheesta, niin ettei toisen repliikkejä edes tarvitse nähdä. En tiedä kuinka olit tämän ajatellut, mutta minulle tuli tälläinen tunne. Joka tapauksessa pidän tästä todella paljon, hyvin terävää puhetta. En nyt tarkoita äänensävyä, vaan enemmänkin kokonaisuutta, joka on terävä, hyvin tiivis ja eheä kokonaisuus. Tässä ei ole turhaa selittelyä, vaan vihjeitä tapahtumista annetaan juuri sopivasti ja tunnetta, oi, tunnetta on paljon ja se on tässä mahtavaa. :>

Mä rakastan sua.
Älä jätä mua.

Mulla on sisälläni sun lapsesi. Mitään muuta en välttämättä osaa sulle antaa, vaikka niin paljon haluaisin. Haluaisin antaa sulle ihan kaiken.

^ Tässä näkyy tuo rakakus, mikä on näkynyt koko tekstin läpi. Jotenkin haluan uskoa, että tällä tarinalla on onnellinen loppu, mutta en ole asiasta varma. Minusta se sopii tähän loppuun, kaikkien tunteiden keskellä ja päätöksen jälkeen ilmaan jää kysymys siitä, että millainen tulevaisuudesta tuleekaan. Tässä on kuitenkin kyse sellaisesta asiasta ja tapahtumasta, joka muuttaa ihan kaiken, niin tuntuisi oudolta, jos jonkinlainen epävarmuuselementti ei jäisi tähän loppuun. Tulevaisuus lapsen kanssa yksin tai yhdessä jonkun kanssa tuntuu kuitenkin aina isolta ja mullistavalta asialta, ja pidän siitä, että se tuntuu tässä myös suurelta asialta, vaikka tässä haluttaisiin antaa niin paljon enemmänkin, ihan kaikki.

Kiitos tästä. <3

[DragonHeart58]

Mainio teksti!

Pidin tässä erityisesti siitä, kuinka hyvin olit onnistunut vuorosanojen avulla luomaan tunnetiloja tähän. Teksti tuntui aidolta ja todentuntuiselta alusta loppuun asti, ja pidin siitä kovasti. Tunnetilat vaihtelivat tässä uskottavasti, ja pystyin ikään kuin näkemään tapahtuvan, joka rakentuu näiden vuorosanojen ympärille Pidin myös siitä, kuinka loppu linkittyi otsikkoon, se sopi siihen hyvin

Ja kuten Frederica sanoi, rakkaus toista osapuolta kohtaan näkyi koko tekstissä. Minulle tuli jotenkin sellainen olo, että puhuja haluaa selvittää kaiken tapahtuneen (mitä se sitten onkaan) ja on valmis ottamaan tulevaisuuden vastaan yhdessä ficin hiljaisen osapuolen kanssa. Pidin siitä kovin

Kiitos paljon! 

-DragonHeart58

[Iloinen Sipuli]

Jesssss, pääsinpä kommentoimaan tätä!! Onnittelut, ensimmäinen valmistunut LW12-teksti!

Täytyy kyllä sanoa, että aattelin ihan samalla tavalla Frederican kanssa noista tekstissä kuuluvista persoonista. Että alussa tuntui periaatteessa vuoropuhelulta, mutta sittemmin enemmänkin vain yhden henkilön puheelta/ajatuksilta. Mitä enemmän luin, sitä oikeammalta se vaikutti. Että "äänessä" olisi koko ajan vain yksi henkilö. En tiedä, miten itse ajattelit, mutta minä ainakin tulkitsin lopulta niin, sori jos erehdyin!

Joka tapauksessa, (ainakin mikäli tulkintani pitää paikkansa), tässä päästään jotenkin todella lähelle henkilöä. Ajatusten virtaa, hieman sekavuutta, juuri niin kuin oikeatkin ajatukset. Erittäin realistista. Varsinkin tuo alku. Ajattelin itse asiassa, että sitä ei koskaan sanottu ääneen, vaan se jäi vain pään sisäiseksi pyynnöksi. Puhutaan.

Myös tunnetilojen hyppiminen on kuvattu aidontuntuisesti. Taustalla on rakkautta, mutta myös ärtymystä, epätoivoa, katkeruutta... Lisäksi teksti on rakennettu hyvin, lyhyet rivit sopivat, katkonaiset ajatukset muodostavat yhtenäisen kuvan. Kieli on taitavaa.

Sen rannan hiekka syttyi tuleen meidän alla. Saatiin palaa kahdestaan. Ja sammua meressä sen jälkeen.

Woooouuuuuuu. Siis aivan älyttömän upea kielikuva. Rakastin tuota yli kaiken! Tuli ihan kylmiä väreitä, Sen rannan hiekka syttyi tuleen meidän alla. Ihana!! Ja korostan että en siis ajatellut tuon viittaavan pätkän vertaa mihinkään seksuaaliseen, vaikka toki sen voi (ja oikeastaan varmaan kuuluu) niinkin tulkita. Ignoorasin kontekstin ja ajattelin vain itse pätkän kauneutta. Ihana, ihana, ihana! Niin hyvä, että ärsyttää paljon kun sinä menit käyttämään sen, etten enää voi laittaa omaan tekstiini :DD Ei hitto, nyt pitää tosissaan varoa :DD

Ainoa mihin olin hieman pettynyt, oli loppu. Ilman sitä tämä olisi voinut kertoa ihan mistä vain, mutta loppu sanelikin sitten tarkasti tilanteen ja asetelmat. Se palautti aika tylysti maan pinnalle sieltä abstrakteista ajatusmaailmoista ja monimutkaisista tulkintakuvioista, joissa olin leijunut tekstin alkuosan. Tuli vähän pettynyt "ai, tämä kertoikin tästä" -olo. Tietysti jokainen teksti saa kertoa mistä lystää, ei kaikki voi liikkua täysin vapaalla abstraktiotasolla, josta voi kuvitella kaikkea. Välillä tekstit kertovat tietyistä asioista. Mutta anteeksi, silti tykkäsin ignoorata sen ja lukea koko tekstin mielummin ilman loppua, niin että tämä kertoisikin jostain ihan muusta. Olen varmaan huono ja nirso lukija, anteeksi...

Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että tämä oli hyvä ja onnistunut!!! Ja myös hyvin erilainen, tämän tyyppiseen törmää tosi harvoin.

Kiitos hienosta tekstistä, ja sopi myös lyriikoihin hyvin!

-Iloinen Sipuli

[Kaatosade]

LW-haasteen kautta eksyin lukemaan ja tämähän oli vaikuttava. Hyvin sen oloinen, että ollaan syvällä kertojan pään sisällä kaikkine pienine ajatuksineen päivineen. Mitään ei oikeastaan selitetä, mutta tilanne tulee tarpeeksi selväksi kun malttaa lukea koko tekstin.

Sori, jos mä sanoin tän jotenkin väärin, mutta mitä mä voin tehdä! Mitä me voidaan tehdä?
En mä tiedä, helvetti. Voi helvetti…

Tulee tunne vahvasti läpi, mitä muuta sitä lukija voisi halutakaan. <3

Hyvin erilaista kirjoitustyyliä kuin yleensä tykkään lukea, mutta nautin tästä kovasti. Samaan aikaan jotenkin romanttinen ja epätoivoisen makuinen teksti, mikä on aina hieno yhdistelmä silloin kun sen toimii. Kiitoksia. <3

[DulzGraham]

Wau. Ihana <3

Ihanan piristävästi kirjoitettu, ihanan sekava ja ihanan selkeä, erilainen ja suora, asiallisen karu.

Selvä, näköjään, en osaa kommentoida, mutta mutta... Aiemmat kommentit taisikin sanoa jo suurin piirtein aika lailla sen mitä ajattelin.
Rakastuin myös niihin lauseisiin Sen rannan hiekka syttyi tuleen meidän alla. Saatiin palaa kahdestaan.
Loppu sinällään ei yllättänyt, sopi eikä oikeasti ollut huono, mutta itse pidin enemmän tekstistä ennen ihan loppua. Ihana sekavuus, mistä taisin jo sanoa...

Ja ihanasti kuvasi tunteet.

Ihana!! Kiitän

-Duzku