Tuplapostaus, mutta edellisestä on aikaa, niin tulen nyt spämmimään siksi. :')
Eikö kukaan ole muka vielä käynyt katsomassa Louhimiehen
Tuntematonta sotilasta?
Mä kävin sen eilen katsomassa työporukan kanssa. Ja siis mähän olen alusta asti ollut jostain syystä tätä Tuntematonta vastaan, koska näyttelijävalinnat, ohjaaja, muutenkin se että tehdään kolmas versio Tuntemattomasta elokuvana jne. Mutta... nyt pitää myöntää, että elokuva ylitti kirkkaasti ihan kaikki odotukset. Ehdottomasti paras suomalainen elokuva, jonka olen koskaan nähnyt, enkä nyt ihmettele ollenkaan sitä, että jossain elokuva on arvosteltu jopa viidellä tähdellä. Ja mielestäni elokuva on jokaisen tähden arvoinen. Elokuva kestää kolme tuntia, mutta piti otteessaan niin hyvin, ettei tullut mieleenkään edes vilkaista kelloa. Alussa Hirviniemi ärsytti mua, koska mulle tuli siitä mieleen Samppa Linna, mutta kun elokuva eteni ja Hietanen pääsi olemaan paljon esillä, niin siinä tavallaan "unohti" Hirviniemen taustan, koska veti roolinsa sen verran hyvin.
Mut Vatasen Koskela oli kyl niin ihana etten ehkä kestä. Vatasesta olen aina pitänyt, vaikka hänkin on Putouksesta tuttu, mutta hänen kohdallaan ei ollut tätä samaa ärsytystä kuin Hirviniemen (jonka alapäähuumoria en ole koskaan voinut sietää). Mut siis Vatasen Koskelaan kiteytyy koko Linnan Koskela. Niin erinomainen roolisuoritus. Vanhala on aina ollut lempparini, koska näen hänessä niin paljon itseäni ja Hannes Suominen oli niin täydellinen Vanhala niin ulkonäön kuin roolisuorituksenkin puolesta. Hänet tunnisti elokuvassa heti Vanhalaksi. ♥ Eero Ahon Rokka oli myös erinomainen, vaikka en hahmoon sinällään samaistunut, koska Rokka ei ole koskaan kuulunut lemppareihini. Mutta vaikka Rokka olikin tavallaan tämän elokuvan tuntematon sotilas, niin hän ei kuitenkaan vallannut leijonanosaa koko elokuvasta, vaan muillekin annettiin sijaa ihan yhtä lailla, niin kuin kuuluukin, kun on Tuntemattomasta kyse. Tässä elokuvassa tuli hyvin esiin muutenkin se sodan raadoillisuus ja olin ihan yllättynyt, ettei elokuva ollut vain ja ainoastaan ranteet auki -kamaa, koska sitä ehkä eniten pelkäsin joidenkin näyttelijävalintojen ohella. Tässä oli onneksi huumoria ja hahmot oli selkeitä ja tavallaan tuttuja, kun on kirjan lukenut ja nähnyt nuo kaksi muutakin versiota Tuntemattomasta. Yllättävää kyllä, voin sanoa jopa pitäväni tästä Louhimiehen versiosta eniten.
Olen edelleen niin fiiliksissä tuosta elokuvasta, etten oikein osaa antaa kovin syväluotaavaa analyysia, mut ehkä sitten kun menen katsomaan sen toisen kerran teatteriin, koska pakkohan se on nähdä uudestaan.
Enkä käsitä, miksi siitä saunakohtauksesta nousi niin iso kohu. Siinä ei ollut mitään seksuaalista ja kohtaus oli muutenkin niin lyhyt, että haloo.
Toki sitä en ihan ehkä ymmärrä, miksi on pitänyt tunkea saunakohtaus Tuntemattomaan, mutta kun se kerran on siihen haluttu, niin oli se sentään hyvin toteutettu.
Pelkäsin myös, että naisten asemalla olisi mässäilty enemmän, mutta sekin oli silleen hienosti ja sivistyneesti hoidettu. Loppua kohden elokuva tuntui synkemmältä, kun tovereita alkoi kaatumaan, mikä on ihan luonnollista, mutta jotenkin se lopun karmeus oli sitten se, joka tasapainotti sitä elokuvan alun humoristisempaa settiä. Ja lopussa alkoi silmiä kirveltää, kun tajusi, että tuli just katsottua aika mestariteos.
Ne elokuvan lopun fiilikset sit lopulta täydensi sen tunteen siitä, että joo, kyllähän mä siitä elokuvasta nautin erittäin paljon, vaikka odotukset ei todellakaan olleet korkealla. Kyllä voin suositella tuota elokuvaa jokaiselle, koska harvoin tulee kohdalle tällaista leffaa, joka yllättäisi näin positiivisesti.
Ainoan miinuksen annan Robinin suorituksesta, koska hän tuntui elokuvassa vain Robinilta, ei omalta roolihahmoltaan. :') Ja oli hauska bongailla ne pari Salkkari-näyttelijääkin sieltä elokuvan lomasta. :'D
