Hitsit, tuo Spectre kiinnostaisi mua, mutta tiedä sitten, viitsinkö maksaa sen näkemisestä, jos se on ollut vähän pettymys joidenkin mielestä. Finnkino on ilmeisesti muuttanut lippujen hinnoittelua ja arkenakin ennen viittä joistain leffoista voi joutua maksamaan yli kymmenen euroa. Mietin vain, kuka viitsii enää käydä teatterissa katsomassa leffoja, kun se maksaa nykyään niin saakelisti. Pitää tarkkaan harkita, mitkä leffat menee katsomaan ja mitkä katsoo vasta bluerayna.
Yle näytti Warrior-elokuvan sattumoisin syntymäpäivänäni ja katselin sen sitten, kun siinä oli Tom Hardy ja hyvä että katsoin, koska se oli todella mieleenpainuva ja osui ainakin itseä tosi lähelle. En tajua, miten olen tuollaisen elokuvan joskus missannut, kun kuitenkin olen vapaaottelusta kiinnostunut. Ja ah, rakastan kaikkia veljessuhteen ja isä-poika-suhteen kuvauksia, niin siksi tämäkin osaltaan osui ja upposi. Olihan elokuvassa paljon nyrkkeilyelokuvista tuttuja kliseitä, mutta jotenkin ne vaan toimii, jos näyttelijät osaa asiansa ja tässä oli ainakin mukavasti draamaa, eikä eteenpäin menty vaan glamouri, menestys ja mammona päällimmäisenä mielessä, pikemminkin se otteleminen tuntui olevan veljeksille melkein kuin välttämätön pakko (ainakin Brendanin osalta). Jotenkin pystyin samastumaan siihen katkeruuteen, mitä molemmat veljekset tunsi isäänsä kohtaan ja varsinkin Tommyn hahmosta näki, miten paljon hän oli kärsinyt alkoholisti-isän vuoksi. Ja silti sitä pystyy jollain kummallisella tavallaan rakastamaan ihmistä, joka on joskus tehnyt elämästä helvettiä. Elokuva oli mielestäni hyvin koskettava ja avasi tavallaan myös omia silmiäni. Tarina tuli hyvin lähelle itseäni ja löysin itseni pohtimasta omaa suhdettani isääni. Tuntuu jotenkin hienolta löytää elokuvia, joissa on sellaista sanomaa, johon pystyy samastumaan omien elämänkokemusten kautta ja kykenee tavallaan tuntemaan sen tuskan, joita elokuvan henkilöt käy läpi.
