Tämäpäs on varsin suloinen pienen hetken kuvaus, ihan niin kuin otsikko lupailikin. Vähän kyllä hämmentää, että kukaan ei ole kommentoinut, mutta ehkä minä olen sitten ensimmäinen rohkea. :> Teksti on kiva kokonaisuus kuvailua ja tunnelmointia hetkestä, joka ei vaadi sanoja. Hetkestä, joka on niin maaginen, ettei sitä saa rikkoa sanomalla ääneen jotain. Kuvailu välittää hyvin tunnelmaa ja sanavalinnat ovat kauniita ja kiehtovia: erityisesti pidin maailmankaikkeudesta, joka imi rakkautta itseensä sekä appelsiinimaisesta auringosta.
Kallio, jolla makasimme oli suloisen viileä meidän selkiemme alla ja iltarusko peitteli meidät suloiseen huntuunsa.
Itse olisin ehkä vaihtanut toisen noista suloista-sanoista joksikin toiseksi, sillä saman sanan toistaminen kuvailussa samassa virkkeessä saattaa tehdä virkkeestä töksähtävän.
"Mä rakastan sua".
Pikkuinen virhe: pisteen pitäisi tulla ennen lainausmerkkiä, ei vasta sen jälkeen. :>
Kiitos. : )
~ Herkku.
