Kirjoittaja: Gwenhwyfar
Otsikko: Me pidimme näkymästä
Ikäraja: S
Genre: Angst, tajunnanvirtaa
Haasteet: Kuvasta runoksi, runosta fickiksi. Insiraatiorunona toimi runoni
Tiedäthän, jonka inspiraatiokuva oli kuva numero
2.
A/N: Tajunnanvirtaa, kertokoon se kaiken.
Me pidimme näkymästäMeillä oli tapana juoda aamukahvi ikkunan äärellä. Suora näkymä kadulle, mutta samalla pystyimme katsomaan kaikkien peltikattojen yli auringonnousua. Kahvikupista jäi hento jälki ikkunalaudalle, kun se laskettiin sen päälle. Pieni rengas kupin ulkopohjalle valuneesta kahvista.
Me pidimme näkymästä niin paljon, että päätimme siirtää ruokapöytämme ikkunan viereen. Niin me söimme, joimme ja pelasimme lukuisat shakkiottelut avonaisen ikkunan äärellä. Hento tuuli pyöritteli hiuksiasi ja sai ne näyttämään entistä kauniimmalta.
Kaiken tämän sekä jokaisen muun muistomme takia totuuden kertominen teki kipeää.
Kun kuiskasin olevani pahoillani kaikesta, sinä käännyit minuun päin ja kurtistit vasenta kulmaasi. Niin, olimme ikkunan ääressä, vaikka satoi. Niin minä kerroin kaikesta siitä, kuinka kuukausia sitten olin rakastunut toiseen.
Sinä olit vihainen. Tottakai sinä olit. Sinulla oli kaikki oikeus.
Kaadoit raivosi sumussa tuolin jos toisenkin. Vihasi ei satuttanut minua, vaan kyyneleesi. Käskit minun poistua silmistäsi, sillä et kestänyt katsoa minua silmiini, saatikka jalkoihini. Minä lähdin, ja sinä seurasit minua kadulle. Huusit perääni niin monia rumia sanoja, että kadulla asuva nainen peitti nukkuvan lapsensa korvat. Kyyneleet valuivat kasvoillasi. Oli myöhä, eikä ihmisien ollut sallittua pitää enää meteliä.
Asuntomme on tyhjä. Tiesin, että sinä muuttaisit pois, mutta en todellakaan uskonut sen tapahtuvan näin pian. Minä tulin tänne vain katsomaan ikkunasta. Me pidimme näkymästä. Keittiössä jokunen rotta mussuttaa paria vanhaa leivänkannikaa. Syyllisyys kalvaa sisintäni, kun kävelen ikkunalle. Kaikki ne sanat, mitä sen luona sanoimme, kaikuvat korvissani loppumattomana virtana, kuin tulvivana jokena. Nopeasti ne tulevat, nopeasti ovat poissa, mutta niitä tulee kokoajan lisää.
Suljen ikkunan, ennen lähtöäni. Olit jättänyt sen auki.