Kirjoittaja Aihe: Rikotuksi tehty lupaus || S, angstinen tekotaidefluff-ficlet  (Luettu 2337 kertaa)

Ansa

  • runostaja
  • ***
  • Viestejä: 2 896
  • rakastettu
Title: Rikotuksi tehty lupaus
Author : LadyLaga
Ikäraja: S
Genre: Angstinen tekotaidefluff
Pairing: Nimetön ja sukupuolisesti tulkinnanvarainen paritus
Disclaimer: Minäpä omistan kaiken lälä, paitsi otsikon, joka on Harukan käsialaa. <3 *pus*
Warnings: Riitelyä, angstia
Summary: Nukumme, vaikka kumpikin tietää, että toinen on hereillä.

A/N : Omistettu Harukalle, joka anto inspiä, ja on ihana. <3 tui tui. :3





Rikotuksi tehty lupaus



Nukumme vierekkäin, ja silti tuntuu että olet kaukana. Liian kaukana. Aivan kuin olisit saavuttamaton. Niin kuin sinä oletkin. En henno koskea, koska et pidä siitä. Sanoit minulle niin, ennen kuin suljimme silmämme.

Älä koske minuun.

Rakastamme toisiamme, kyllä me rakastamme. Ja silti sinä sanoit niin.

Käännät aina selkäsi, kun menemme nukkumaan. Useasti olen kohottanut käteni, ja keveästi koskettanut paljasta selkääsi.
Niin hennosti olen koskettanut, että se voisi olla vahinko. Nyt en tee niin, vaikka haluaisinkin.
Nukumme, vaikka kumpikin tietää, että toinen on hereillä.

On pimeää, vaikka täysikuu loistaa taivaalla. Mutta sen valo ei yllä luoksemme.
Hengityksesi on tasaista ja rauhallista. Hivuttaudun sentti sentiltä lähemmäs lämmintä vartaloasi. Mutta ei, en kosketa.
Kunnioitan tahtoasi, vaikka se ei olekaan mieleinen. Lupasin sinulle, ääneti minä lupasin.

Älä koske minuun.

Hiljalleen hengityksesi saa rytmin, josta tiedän sinun matkustavan unen laaksoille. 
Joskus unelmoin, että kohtaisimme unessa. Että saisin vain koskettaa sinua. Ihan pikkuisen vain. Ilman taka-ajatuksia. Vain läheisyyden takia. Niin ei ole koskaan käynyt.
Olet liian todellinen.
Siksi tyydynkin vain katselemaan sinua, sinun selkääsi, ja unelmoimaan siitä että saisin varovasti silittää sinun selkääsi. Hiuksiasi.

Välillä ihmettelen miksi et kestä silityksiä. Kosketusta. Miksi?
Mutta ei ole minun asiani tietää. Ei ihmistä voi kokonaan tuntea.

Silmiäni kirveltää.

Kaiken uhalla rikon sanattoman lupaukseni ja kosketan selkääsi sormella. Hennosti, niin hennosti kuin vain voi. Liu’utan sormeani. Heräät säpsähtäen. Minäkin säpsähdän. Pelästyn hieman.

Mutta sinä käännyt, hymyilet unisilla silmilläsi ja otat minut syleilyyn. Vartalomme koskettavat toisiaan ollen yhtä, ja minäkin hymyilen.
Kuiskaat anteeksi, ja minä hyväksyn sen.

Se oli vain rikotuksi tehty lupaus.




-LadyLaga!
« Viimeksi muokattu: 26.07.2014 00:21:56 kirjoittanut Ansa »

kirjoittelen runoja ja tunnelmoin

Alice Katarina

  • ***
  • Viestejä: 1 006
Kommenttikampajasta päivää!

Tämä menee kai vähän samanlaiseen kategoriaan kuin osa omista teksteistäni eli miksi on ilmoitettava henkiläiden sukupuoli lukijalle, vaikka se ei tekstistä mitenkään silmille pompikaan. Ja varmaan sinulla oli syysi siihen, että tämä on hettiä, kuten minulla ons yyni siihen että tekstini ovat femmeä. Toisaalta, tiedän kyllä sen, että jos itse on kirjoittaessa lähes nähnyt tapahtumat silmissääntuntuisi kovin vaikealta, jos joku tulkitsisikin hahmot aivan eri tavalla, oli sitten kyse luonteesta tai sukupuolesta. Joka tapauksessa haluaisin hieman kyseenalaistaa tätä, että het on ilmoitettava alkuteksteissä, mutta vain vähän, koska itsekin siihen syyllistyn.

Tämä oli mukava hetkeen tarttuva teksti, joka piti nätisti otteessaan. Virheitä en löytänyt ja teksti eteni sujuvasti. Pisti selvästi ajattelemaan miksi toinen ei halua, että häneen kosketaan. Onko takana jotain pahaa, jota on tehty hänelle? Onko toinen osapuoli loukannut jotenkin? Onko syynä vain itsekkyys? Vai jotakin aivan muuta?

Loppu oli katkeran suloinen. Musta tälläiset loput, jotka lupaavat, ettei kaikki jatku loputtomuuksiin hattaraisen vaalenapunaisina ovat paljon realsitisempia kuin aina-suloista-awww versiot… Samalla tekstin nimi yhtyy hienosti tarinaan. Muutenkin kehut otsikosta, todella hienovarainen ja silti vaikuttava. Tekstissä on kiva rytmi!

Älä koske minuun.

Rakastamme toisiamme, kyllä me rakastamme. Ja silti sinä sanoit niin.
Mun lempikohta ehdottomasti! Aivan ihana tunnelma.

Kiitos tästä, AK
Avasta kiitos Ingrid!

Ja se meni siks ku mä halusin,
ja mä rähjäsin mut uskoin rakkauteen.
Mä menin sinne ja takasin,
ja mä kaaduin mut mä nousin uudelleen.

Ansa

  • runostaja
  • ***
  • Viestejä: 2 896
  • rakastettu
Kiitos kommentista, Alice Katarina. Tykkään kirjoittaa hahmot nimettömiksi ja sukupuolettomiksi ihmisiksi, koska niillä ei mielestäni ole merkitystä. Yhtä hyvin voisin ottaa het -ilmoituksen pois tai muuttaa sen femmeksi tai slashiksi, mutta muistan kun kirjoitin tämän, ja näin tapahtumat sieluni silmin, ja parivaljakko sattui vain olemaan mies ja nainen. Mutta nyt kun luin sun kommentin ja tekstin uudelleen, en saanut enää niin selkeää het-vaikutelmaa. Joten, kiitos sinun, olen päättänyt ottaa koko ilmoituksen pois, jotta parituksesta tulee tulkinnanvarainen. (: Mukavaa että teksi miellytti. Itsekin pidän realistisista lopuista onnellisten sijaan. (:

-Ansa!

kirjoittelen runoja ja tunnelmoin

invisible deer

  • susilapsi
  • ***
  • Viestejä: 256
  • ava by Auroora
Kommenttikampanjasta taas!

Apua, tämä oli aivan ihana. no hehe, olipa fiksua alkaa kommentoimaan näin myöhään, kun olen näin laadukas

Älä koske minuun.
Tää oli niin suoraa. Kuvaa koko tekstiä, joka oli tosi avoin. Ja oikeasti rakastan sitä, miten ei ole mitään piilomerkityksiä tai vihjailuja vaan oikeasti sanotaan, että ei en halua sinun koskevan. Syytä tähän jäin miettimään, mutta taitaa jäädä mysteeriksi, yhy.

Kaiken uhalla rikon sanattoman lupaukseni ja kosketan selkääsi sormella. Hennosti, niin hennosti kuin vain voi. Liu’utan sormeani. Heräät säpsähtäen. Minäkin säpsähdän. Pelästyn hieman.
Pidätin henkeä ja odotin jotain kauhean angstista loppua. Tyyliin 'älä koske lol menen sohvalle nukkumaan!!11', mutta onneksi saatiin tähä tuollainen ihana loppu.

Mutta sinä käännyt, hymyilet unisilla silmilläsi ja otat minut syleilyyn.
How cute is that. Jotenkin koko alkuteksti oli surullisen alistuva ja näin tällaisen selkeän arvoasteikon näiden kahden välillä. Mutta jotenkin se sitten suli tässä lopussa pois ja jäljelle jäi kaksi tasavertaista henkilöä. Minä muuten luokittelin tämän päässäni hetiksi. Tajusin sen vasta lukiessani tuota Alicen kommenttia, mutta ihan selkeästi minulle kyllä tuli päähenkilöstä mieleen nainen ja mielessäni näin miehen selän. Muotoseikka, mutta infosinpa vaan nyt on yö yö yö.

Tämä oli surullisen suloinen, kiitos tästä. :> riennän kommentoimaan seuraavaa tekstiä
« Viimeksi muokattu: 30.07.2014 01:12:13 kirjoittanut Fenrir »
there is freedom in the dark once someone has illuminated it

roxy

  • Vieras
Tämä oli aivan ihana!

Lainaus
Nukumme, vaikka kumpikin tietää, että toinen on hereillä.
Rakastuin tähän kohtaan aivan totaalisesti <3

Eli joo, tykkäsin tekstistä hirveästi ja jostain syystä näin molemmat osapuolet miehinä, tiedä mikä siihenkin on syynä. Tekstissä oli kiva rytmi ja muutenkin hieno tunnelma. Ficin alussa näin selvästi arvoasteikon näiden välillä, mutta loppua kohden molemmat muuttuivat jotenkin tasapuolisiksi. Kiitos ihanasta tekstistä, pahoittelen surkeaa kommenttia :-*

-rox

Ansa

  • runostaja
  • ***
  • Viestejä: 2 896
  • rakastettu
Kiitoksia kommentistasi, Fenrir. (: Itsekin näen tämän vahvasti hettinä, mutta paritus on tulkinnanvarainen ihan vain siksi, että ensimmäinen kommentoija näkee tekstissä femmeä, sinä hettiä ja kolmas slashia. Tällaista ei ole ennen mun tekstissä tapahtunutkaan, aika jännää. :D
Kiitoksia myös sinulle kommentistasi roxy, kommenttisi on aivan ihana ja suloinen, eikä yhtään surkea. :3

-Ansa!

kirjoittelen runoja ja tunnelmoin