Kirjoittaja Aihe: Hymy huulillaan, virne kasvoillaan | sallittu | tuplaraapale  (Luettu 1651 kertaa)

Lyygia

  • scorching hot mess
  • ***
  • Viestejä: 688
Author: Kristen
Rating: sallittu
Genre: söpöily
Pairing: Luna/nimetön puuskupuhpoika
Disclaimer: Rowling on luonut kaiken, minä leikin.



Hymy huulillaan, virne kasvoillaan


Ulkona satoi lunta. Vaikka Luna istui hämyisässä luokkahuoneessa, hän saattoi silti tuntea pakkasen nipistävän poskiaan. Tai no, ainakin melkein. Ennustuksen tunti oli kesken, ja professori Punurmio kierteli heidän joukossaan selostamassa, mitä hän itse näki oppilaiden kristallipallossa. Suunnilleen joka toiselle professori ennusti kivuliasta kuolemaa, mutta Ernie MacMillanista tulisi kuulemma lahjakas maahistahistan puhuja, Justin Finch-Fletchley rupeaisi pitämään haiskufarmia ja Padma Patil saisi silmälasit. Luna ei ollut jaksanut keskittyä siihen, mitä Punurmio oli hänen varalleen lupaillut, sillä tyttö oli ollut liian kiinnostunut hänen edessään istuvan pojan pään ympärillä pörräävistä rikkokireistä. Hän ei muistanut pojan nimeä, mutta muisti kuitenkin, ettei kyseinen poika ollut koskaan ilkkunut hänelle tai piilotellut hänen tavaroitaan.

"Muistakaa tutkia unianne, sillä koskaan ei tiedä, milloin sisäinen silmänne päättää johdattaa teidät ennustuksen mysteereihin!" professori sanoi korkealla, eteerisellä äänellään. Punurmio onnistui kuulostamaan samalta miltä näyttikin - hiukan sekopäältä. Mutta Luna koskaan arvostellut ketään, sillä hänen mielestään kaikki saivat olla minkälaisia tahtoivat.

Kun Luna pakkasi koululaukkuaan, se kohtalaisen tuntematon puuskupuhpoika kulki hänen ohitseen hymyillen. Luna ei ollut varma, oliko suloinen hymy suunnattu hänelle vai jollekin muulle olennolle, mutta virnisti silti takaisin. Tuskinpa poika mieltään pahoittaisi hänelle suunnatusta hymystä.

Kun Lunan hopeaisen harmaat silmät saavuttivat pojan katseen, poika punastui ja käänsi päänsä nopeasti kohti kulkusuuntaansa.
« Viimeksi muokattu: 24.03.2013 15:36:19 kirjoittanut Kristen »



ava Sokerisiiveltä
banneri Ingridiltä

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 646
Vs: Hymy huulillaan, virne kasvoillaan | sallittu
« Vastaus #1 : 24.03.2013 08:19:12 »
Oh, oh, oh! Selailin viimeisimpiä foorumin viestejä sillä silmällä, että saisin oman kehdonryöstöterttuni valmistumaan ennen kuin päivitän topsun :P ja silmäni pysähtyivät tähän ficciin. Tai ficlettiin vissiin kun lyhkäiseltä näyttää :D Ensinnäkin sotkin vähän ja luulin, että parituksessa oli sanottu samalla tavoin kuin Luna ajatteli: "kohtalaisen tuntematon puuskupuhpoika" mutta vaikka se ei ollutkaan ihan niin, sanamuodot kuitenkin ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, että voin tuijottaa typerästi virnistellen ja awwitellen :D

Koko tekstilöinen on niin Lunaa. Ihan alusta alkaen, kun saattoi melkein tuntea pakkasen poskillaan, mutta ei aivan. Ja Punurmio tiedostetaan sekopäiseksi, mutta sitä ei kuitenkaan arvostella, koska live and let live <3

Pojastakin Luna tuntuu (ainakin aluksi) kiinnostuvan vain rikkokireiden pörräämisen vuoksi, ei suorastaan siksi, että olisi ihastunut tai mitään. Tai mistä minä tiedän, ehkä rikkokireiden pörrääminen on Lunalle sama juttu kuin itsellä se nipistely vatsanpohjassa kun näkee jotain oikein mukavaa ja haluaa tutustua paremmin :P

Ihan parasta oli, että poika punastui Lunan hymystä, olisit vielä pistänyt sen kävelemään päin ovenkarmia x) (nimim. done that, been there XDDDDDDDD)

Aivan ihana tunnelmapalanen, johon jostain syystä mielessäni kuvittelin paljon enemmän huumoria, mutta syytän varhaista sunnuntaiaamua sekä sitä, että join juuri kaksi valtavaa ämpäriä täynnä kahvia :D plus sitä, etten oikein osaa ajatella Lunaa kovinkaan helposti vakavasti. En tarkoita tuota pahalla, vaan Luna tuntuu olevan niin älyttömän lähellä omaa itseäni (tosin mun julkinen suodatin on parempi ja käyn "normi-ihmisestä" ainakin pikavilkaisulla ;)) ja kun tiedän, etten itse oikein osaa vakavasti suhtautua kovinkaan moneen asiaan, niin...

Mutta hei, lörpöttelyt sikseen, kiitos! Tämä oli ihana sunnuntaiaamun palanen! :)
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Lyygia

  • scorching hot mess
  • ***
  • Viestejä: 688
Vs: Hymy huulillaan, virne kasvoillaan | sallittu
« Vastaus #2 : 24.03.2013 15:36:03 »
Lainaus
Tai ficlettiin vissiin kun lyhkäiseltä näyttää
Tasan tuplaraapale! Mun ei kannata julkaista mitään keskiyöllä, kun unohdan aina kaiken :D Kiitos kommentista, Harpy. Eikä tollanen huumorin kuvittelu haittaa yhtään, huumoria ei ole koskaan liikaa.



ava Sokerisiiveltä
banneri Ingridiltä

Renneto

  • Melancholiette
  • ***
  • Viestejä: 277
  • Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää
Minustakin tässä oli hirveästi ihanaa tunnelmaa niin kuin Harpykin sanoi. Sävyt olivat kirkkaita ja lämpöisiä.

Erityisesti pidin siitä, että tässä oli jotain tosi... pottermaista. Tarkoitan, että olit saanut maailmaa valtavan hyvin mukaan. Kai se on magian ja arjen sekoittuminen? Voidaan toki olla ennustustunnilla, mutta ennustuksen liittyvät haiskufarmeihin ja silmälaseihin, mahtavaa. :>

Lainaus
Punurmio onnistui kuulostamaan samalta miltä näyttikin - hiukan sekopäältä. Mutta Luna koskaan arvostellut ketään, sillä hänen mielestään kaikki saivat olla minkälaisia tahtoivat.

Hyvin ajateltu - Lunalta. :D Tykkäsin LUnasta tässä muutenkin, sillä hänessä oli tavallista enemmän lihaa ja verta. Toisin sanoen jatkuvan utuisuuden rinnalle tuli virnistys ja tekeminen mutta rikkokirejäkään ei silti unohdettu. Lukija saa varmaan itse päättää, oliko Luna kiinnostuneempi harvinaisista taikaolennoista vai kohtalaisen tuntemattomasta puuskupojasta. Itse tietenkin valitsen jälkimmäisen!

Mulle jäi tästä mieleen tunnelma ja vastustamattomat sanavalinnat.
perhosen siivenisku


Lyygia

  • scorching hot mess
  • ***
  • Viestejä: 688
Voi, kiitos tosi paljon kommentista, Renneto! Hahah, eihän sitä tiedä kumpaa Luna suosii enemmän, poikia vai taikaolentoja.  :D



ava Sokerisiiveltä
banneri Ingridiltä