Oh, oh,
oh! Selailin viimeisimpiä foorumin viestejä sillä silmällä, että saisin oman kehdonryöstöterttuni valmistumaan ennen kuin päivitän topsun
ja silmäni pysähtyivät tähän ficciin. Tai ficlettiin vissiin kun lyhkäiseltä näyttää
Ensinnäkin sotkin vähän ja luulin, että parituksessa oli sanottu samalla tavoin kuin Luna ajatteli: "kohtalaisen tuntematon puuskupuhpoika" mutta vaikka se ei ollutkaan ihan niin, sanamuodot kuitenkin ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, että voin tuijottaa typerästi virnistellen ja awwitellen
Koko tekstilöinen on niin Lunaa. Ihan alusta alkaen, kun saattoi
melkein tuntea pakkasen poskillaan, mutta ei aivan. Ja Punurmio tiedostetaan sekopäiseksi, mutta sitä ei kuitenkaan arvostella, koska
live and let live <3
Pojastakin Luna tuntuu (ainakin aluksi) kiinnostuvan vain rikkokireiden pörräämisen vuoksi, ei suorastaan siksi, että olisi
ihastunut tai mitään. Tai mistä minä tiedän, ehkä rikkokireiden pörrääminen on Lunalle sama juttu kuin itsellä se nipistely vatsanpohjassa kun näkee jotain oikein mukavaa ja haluaa tutustua paremmin
Ihan parasta oli, että poika punastui Lunan hymystä, olisit vielä pistänyt sen kävelemään päin ovenkarmia x)
(nimim. done that, been there XDDDDDDDD)Aivan ihana tunnelmapalanen, johon jostain syystä mielessäni kuvittelin paljon enemmän huumoria, mutta syytän varhaista sunnuntaiaamua sekä sitä, että join juuri kaksi valtavaa ämpäriä täynnä kahvia
plus sitä, etten oikein osaa ajatella Lunaa kovinkaan helposti vakavasti. En tarkoita tuota pahalla, vaan Luna tuntuu olevan niin älyttömän lähellä omaa itseäni (tosin mun julkinen suodatin on parempi ja käyn "normi-ihmisestä" ainakin pikavilkaisulla
) ja kun tiedän, etten itse oikein osaa vakavasti suhtautua kovinkaan moneen asiaan, niin...
Mutta hei, lörpöttelyt sikseen, kiitos! Tämä oli ihana sunnuntaiaamun palanen!