Nimi: Siitä olisi voinut tulla jotain kaunista
Kirjoittaja: minä, elikkä Jeti
Ikäraja: S
Genre: angst (lievä)
Paritus: Luna/Hermione
A/N: Ensimmäinen fic, jonka julkaisen, joten rakentavaa toivotaan kovasti, mutta silti ei toivota, että lytätään ihan kauhean kovin.
Siitä olisi voinut tulla jotain kaunista
Vaaleat hiukset illan tuulessa hulmuten hän istuu verannalla. Takaa kuuluvat hennot askeleet, ja vanhat laudat narahtelevat. Ruskeahiuksinen istuu hänen viereensä ja yhdessä he katselevat iltaan. Vieretysten siinä katselee iltaa kaksi niin erilaista, mutta silti niin samanlaista.
Sisältä talosta kuuluu iloinen puhe ja sorina, mutta ulkona tunnelma on toinen. Siinä kaksi istuu ja miettii sitä samaa, sitä, mitä heillä voisi olla, ja sitä, mitä heillä ei koskaan tule olemaan. Sisältä kuuluu jo kyselyä: missä he ovat? Mutta kaksi, jotka toisiaan eivät saavuta, siinä istuvat, istuvat vielä varastetussa hetkessä. Mutta pian he astuvat katseiden alle, piilostaan näkyviin, eikä heillä ole enää mitään.