Nimi: When You Just Can’t Stop
Kirjoittaja: Seidig
Beta: youareagoodgirl
Paritus: Harry Potter/Draco Malfoy
Genre: Angst, smut?
Ikäraja: K11
Varoitukset: Ainakin viittauksia seksiin
Disclaimer: Rowling omistaa kaiken mikä on tunnistettavissa, ja Cinema Bizarre omistaa biisinsä. Minä omistan vain juonen enkä hyödy kirjoittamisesta mitenkään rahallisesti. (valitettavasti)
Summary: Hänestä on tullut minun pakkomielteeni, ja minä tiedän olevani hänen pakkomielteensä. A/N: Olipa kerran yksi ilta kun Seidig istui tietokoneen edessä, söi toffeepastilleja ja kuunteli Cinema Bizarren My Obsessionia. Sitten se sai inspiksen ja tämä oli lopputulos. Ei fluffia tällä kertaa, hallelujaa.
Olin muuten vähän epävarma että mihin osioon tän olis pitäny mennä, mut koska tää on näi angstinen ni päätin että varmaan tänne sit
Betauksesta kiitos Carolle :3
ps.
http://www.youtube.com/watch?v=1PUaoAZv2B8WHEN YOU JUST CAN'T STOPSe alkoi joskus viidennen lukuvuoden puolivälissä. Nyt sitä on kestänyt miltei vuoden, ja loppua ei ole tulossa. Kyllä me yritimme lopettaa kierteen, mutta siitä oli jo ehtinyt tulla noidankehä ilman minkäänlaista lopetusta. Ilman minkäänlaista mahdollisuutta lopettamiseen. Olemme liian riippuvaisia toisistamme, vaikka sitä ei haluaisikaan myöntää.
Se lähti vahingosta, joka oli vain seuraus liiasta tuliviskistä. Kumpikaan emme tiedostaneet tekevämme mitään väärää, mutta se riitti aloittamaan sen. Seuraavan tapaamisen piti olla vain kokeilu siitä, että millaista se oli. Emmehän tietenkään muistaneet mitään siitä ensimmäisestä yöstä.
Seuraavakin oli vain kokeilu. Ja sitä seuraava, ja sitä seuraava.
Sitten kaikki olikin jo mennyt sekaisin.
Salaiset katseet, muilta huomaamatta jääneet viattomat hipaisut ja kosketukset. Ja sitten yöt, jotka vietimme ja vietämme kahden.
Hänen vartalonsa hikisenä omaani vasten, sormet haromassa hiuksiani ja huulet tuntemassa kaiken, aivan kaiken. Voihkaisut, huokaisut ja se upea yhtenäisyyden tunne.
Addiktoivaa. Liiankin, sillä en tiedä että kestäisinkö enää ilman sitä.
Totta kai me tiedämme että se on vain himoa, ei yhtään enempää. Minä en voi kuvitella häntä rakastajanani, sillä se on ainoastaan seksiä.
Hänestä on tullut minun pakkomielteeni, ja minä tiedän olevani hänen pakkomielteensä.
Minä tiedän, että hänen alaselässään on pieni luomi ja tiedän, että hän rakastaa sitä, kun suutelen hänen niskaansa. Tiedän, että hän haluaa aina olla päällä ja tiedän senkin, että hän ei voi vastustaa voihkaisujani.
Mutta muuten minä en tiedä hänestä mitään, en yhtään mitään. En ole varma edes hänen asuinpaikastaan, mutta en minä sillä tiedolla mitään teekään.
Ei hänkään tiedä minusta mitään tähdellistä, kun ottaa huomioon vain sen, mitä teemme.
Minua ahdistaa lähteä liikkeelle makuusalistani, sillä tiedän kuitenkin törmääväni häneen. Tiedän kohtaavani katseen joka merkitsee samaa kuin ”tänä iltana yhdeksältä tarvehuoneessa”, ja tiedän nyökkääväni.
Enkä minä erehdy.
Ja tasan yhdeksältä hän seisoo tarvehuoneen edessä liian matalat farkut jaloissaan ja kun menemme sisään, hän painaa minut saman tien seinää vasten ja hänen huulensa ovat kuumina ja haluavina kaikkialla, ja minä käsken hänen naida minua niin lujaa että unohdan oman nimenikin.
Ja taas olemme hävinneet yhden kierroksen.
------
A/N1: On teidän päätettävissänne että kumman näkökulmasta tämä on (itse ajattelen sen olevan Dracon näkökulmasta), ja myöskin kommentit ovat teidän vastuullanne.
