Tähtinauha | raapale | K11

[Siipirikko]

Title: Tähtinauha
Author: Siipirikko
Raiting: K11
Genre: raapale, tajunnanvirtaa
Haasteet: Tajunnanvirtaa
Summary: Tärkeintä on päästä tähtiin ja tulla unohdetuksi.

A/N: Tämmöistä syntyi sitten viime yönä, kun en saanut nukuttua ja jäin tuijottelemaan seinällä roikkuvia jouluvaloja. Mun olis oikeasti kirjoittaa jotain ihan muuta, mutta minkäs voi jos haluttuja sanoja ei virtaa paperille. Osallistuu tosiaan tuohon Tajunnanvirtaa-haasteeseen. Jättäkää toki puumerkki, jos luette
Tästä löytyy tasan sata sanaa.


Tähtinauha


Haluan pois tästä maailmasta. Haluan kietoutua tähtinauhaan, samanlaiseen kuin hiljaa hohtavat jouluvalot seinälläni. Haluan kuunnella niiden tähtien helinää ja nähdä niiden säihkeen ympärilläni. Haluan liikkua tähtinauhan virtauksen mukana ja unohtaa.

Niistä tähdistä voisi tulla uusi kotini. En vain tiedä haluanko hukkua niiden pehmeään syleilyyn vai kuristua hitaasti loputtomaan nauhaan.  Sama kuin ei osaisi päättää haluaako hengittää vapaasti vai tukehtua ilmaan joka henkäyksellä. Tärkeintä on päästä tähtiin ja tulla unohdetuksi.

Tähtinauha huutaa luoksensa, ei ole helppoa jättää vaativaa huutoa huomiotta.  Korvien sulkeminen ei auta, ne vaativat sanat tulvivat läpi. Tähtinauha haluaa minut ja minä sen. Kaikesta muuttuu väistämätöntä ja kaikki unohdetaan.

[neiti X]

Pitihän mun tulla kattomaan, että minkälainen originaali viivyttää tulevaa lätkäficciä Ja päätin samalla kommata, koska tää oli sellanen pätkä, joka ansaitsee kommenttin (kenties paremman kuin mitä mä pystyn nyt antamaan, laitetaan kamalan flunssan piikkiin jos sekoilen :DD)

Tää oli lyhyt, mutta tässä se toimi, se oli erinomainen tehostuskeino  Ja joo, tajunnanvirta on kaveri Kaks kohtaa piti vaan lainata, koska ne oli niin upeita. Ei sillä, etteikö muut olisi olleet, kaikki tässä oli aikas mahtia, mutta nää kaksi iski ja iskikin syvälle:

En vain tiedä haluanko hukkua niiden pehmeään syleilyyn vai kuristua hitaasti loputtomaan nauhaan.

&

Tähtinauha haluaa minut ja minä sen.

Ja vielä

Kaikesta muuttuu väistämätöntä ja kaikki unohdetaan.

Tästä kommentista ei nyt tullut ihan niin pitkä ja upea, millanen tää oli mun mielessäni. Tää oli upea pikkunen, tässä on tosi angstinen, mutta samalla sellanen toiveikas ja jotenkin hyväksyvä sävy. Mä tykkäsin Toivottavasti tästä mun kommentista saat jotain irti, lisää lukisin mielelläni

Kiitos!

neiti X

[Siipirikko]

neiti X Olin silleen wtf, mitä toi stalkkeri tulee tänne kommentoimaan eikun Mutta kiitoksia siis kommentista hirveesti ♥ En kyllä tajuu, mikä on sitten hyvä kommentti, jos tää ei oo ::DD Kelpuutan tän nimittäin hyvin!
Täytyi ihan hikoilla, että sain tähän edes sen sata sanaa, jostain syystä en osannut melkee kirjoittaa enempää, koska mun mielestä sinne ei tarvinnut sanoja väliin. Pakko oli kuitenkin ainakin sataan saada. Hienoo, että upeita kohtia löytyi, vaikka niitä en nyt niin upeiksi menisi kehumaan Itekki kyllä tykkään noista kohdista eniten :')
Mutta kiitos oikeesti, että tykkäsit Arvostan.

Ja kiitos vielä kehuista ja kommentista ♥