Nimi: Punainen kuu
Kirjoittaja: Fenix, toisin sanoen minä
Beta: Ei ole
Ikäraja: S, voisi hyvin olla sallittukin, mutta pelataan varman päälle.
Genre: Draama
Vastuuvapaus: Hahmot ja keski-maa kuuluvat Tolkienille. Sekä kursivoidut sanat ovat Rob Thomasin biisistä: Ever the same.
Fandom: Taru sormusten herrasta
Paritus/Hahmot: Frodo/Sam
A/N: Ensimmäinen kirjoittamani Ficci ikinä, muutenkaan en ole paljoa novelleita rustannut. Kielioppivirheitä ja ajatuskatkoja saattaa hyvinkin olla mukana. Teksti saattaa olla sekavaa ja tönkköä, mutta parempaan et pysty keskellä yötä. Rakastan Taru sormusten herrasta trilogiaa, jonka pohjalta ajattelin kirjoittaa, ja tälläinen oneshot siitä tuli. Jos tahdot, niin kuuntele tätä minun mielikseni samalla kun luet :-)
www.youtube.com/watch?v=04Jc4jes9vw__________________________________________________________________________________________________
Punainen kuu
We were drawn from the weeds
We were brave like soldiers
Falling down under the pale moonlight
Sam istui hiljaa nojaten rosoiseen kiviseinämään. Tuuli kuiskaili ikävästi koloissa ja halkeamissa, se teki Samin olon erittäin turvattomaksi, eikä iljettävän Klonkun hiiviskely lähitienoilla tehnyt tilanteesta yhtään miellyttävämpää. Sam oli tarjoutunut ottamaan vahtivuoron tänä yönä, vaikkakin Frodo oli torjunut ehdotuksen useita kertoja. Hän oli kuitenkin myöntänyt olevansa erittäin väsynyt, mikä oli ymmärrettävää, olihan hänellä kannettavanaan lyijynraskas taakka. Sam oli tietenkin vaatinut, että hänen isäntänsä täytyi oikaista itsensä heti paikalla ja yrittää nukkua. Punertava kuu hohti uhkaavana heidän yläpuolellaan. Väri johtui taivaalla häilyvästä varjosta, joka piinasi Mordorin lähimaita. Vanha kunnon täysikuukaan ei enää ollut katselemisen arvoinen, sillä Samista tuntui että punainen hohde painoi vielä raskaammin hänen niskaansa ajatukset synkästä matkasta Mordoriin, joka heitä lähitulevaisuudessa odotti, valmiina puristamaan viimeisetkin toivonrippeet kahdesta pienestä hobitista, joita maailma oli niin kovalla kädellä koulinut.
Frodo oli jälleen rauhaton, hän pihisi jotakin ja hänen rintansa kohoili kiihtyneesti. Pienen hetken Sam näki huolen uurteita hänen kasvoillaan. Arvata saattoi että sormus ja maailman pahuudet myllersivät hänen rakkaan isäntänsä unissa. Aivan kuin niistä ei tarvitsisi kärsiä tarpeeksi jo valveilla ollessaankin. Heidän koko tehtävänsä lepäsi veitsen terällä, se oli tiedossa jo saattueen lähtiessä Rivendellistä. Silti Samin katsellessa autuaana nukkuvaa Frodoa, hänen kasvoilleen levisi haikea hymy, vaikka toivoa ei koskaan ollutkaan paljon, hän uskalsi uhrata muutaman heiveröisen toiveen paluumatkaan. Jos sormus vielä vajoaisi Orodruinin tuliseen sydämeen, olisi heidän tehtävänsä täytetty ja Sam haaveili pääsevänsä katsomaan Minas Tirithin valkoisina kohoavia torneja, ja näkisi Konnun tutut kummut ja ukon. Sam ajatteli Repunpään tavattoman kaunista puutarhaa ja juhlapuuta sekä kaikkia niitä hetkiä joita sen alla oli vietetty.
Now it's cold and we're scared
And we're both been shaken
Hey, look at us man,
this doesn't need to be the end
Sam heräsi takaisin todellisuuteen, kaikki ajatukset konnusta ja muusta kauniista karkasivat hänen mielestään niin kuin vesi olisi valunut sormien välistä. Kaikki hyvä tuntui yhtäkkiä epätodelliselta, ja kaukaiselta, Emyn muilin säröiset kalliot piirtyivät Mordorin tuhkan täplittämää punaista taivasta vasten terävinä hampaina, joka runtelisivat kaksi heiveröistä hobittia pois maailmankartalta. Ainut lohtu hänen mielessään oli Frodo joka makasi edelleen sikeässä unessa. Sam silitteli hiljalleen hobitin tummia kiharoita. Mitä kauemmin Sam tuijotti, sitä enemmän hänen teki mieli sulkea tuo syliinsä, ja suojella kaikelta mikä voisi horjuttaa tuon maailmaa. Heidän olisi päästävä kotiin mahdollisimman pian, se oli ilmiselvää.
Sam ravisteli hellästi, mutta vastentahtoisesti isäntänsä kättä ja sanoi lempeällä äänellä: ''Mielelläni antaisin teidän nukkua pidempään, mutta aurinko ei ilmoita aamunkoittoa näillä main, joten meidän on totisesti lähdettävä jatkamaan matkaa.''
''Seuraa minua Frodo-Herra.''
Call
I'll be here for you
And you'll be there for me
Forever with you
Forever in me
Ever the same.
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita