Nimi: Vain hetkiä
Kirjoittaja: Drapple
Tyylilaji: angst, raapale
Ikäraja: S
Paritus: Yksipuolinen Draco/Harry
A/N: Kuumehoureinen pintaraapaisuteksti, ja myös ensimmäinen koskaan kirjoittamani HP-aihetta koskeva... olkaa armollisia, siis. Risut sekä ruusut enemmän kuin tervetulleita!
~*~*~*~
Vain hetkiä
vuosisatoja ja ikuisuuksia,
sekunteja elämässä
saman verran katumusta päivässä
Hänen silmänsä tuikkivat tavoittaessaan hiukset, nuo noenmustat
kurittomat kiekurat. Hiukset, jotka elämän rikkomia kasvoja kehystävät,
jotka piilottavat arpisalaisuuden varjoihinsa. Arven, joka on enemmän
kuin kirous, joka on täydellinen yhteys menneisyyteen ja surullinen muistutus
tulevasta kohtalosta. Kohtalo, joka on synkkä kuin ankeuttajan suudelma,
vahva kuin tuliviski ja kaunis kuin talven ensimmäinen lumihiutale.
Hän tietää, miltä mustahiuksinen tuoksuu, hän haistaa elämän, kuoleman, kurpitsamehun
ja voiman. Silmistä voi lukea ikuisuuden ja vihreät niityt, vehreät vedet ja
hukkuneet maailmat. Silmiin on kirjoitettu rakkaus, epätoivo ja kaipuu, ja nämä
voisi poika lukea myös omista, harmaista tuikkivista silmistään, jotka surullisina anelevat
katsetta vihreiltä silmiltä.
Harmaa katse lukee vihreän eleitä, liikkeitä ja katse puree vartaloa kivutta,
etsien merkkiä jostain, mitä ei koskaan ole. Ja vaikka poika on kaukana, hän voi kuulla
mustahiuksisen sydämen ja hengityksen.
Ja kun tunnin loppu särkee kaiken taas hetkeksi, vaipuu hän koomaan, vetäytyy kuoreensa
ja ottaa tunteet mukaan. Eikä hän näytä tuskaa, ei vaikka hänet kylvetettäisiin totuusseerumiissa,
eivät ajatukset koskaan tule näkemään päivänvaloa. Vaan pimeydessä on hänet ikuisesti
käsketty tuntemaan, ja totuutta piilottelemaan. Vaikka hän tietää, että jonain päivänä
ei hän enää kestä.
Vain hetkiä
vuosisatoja ja ikuisuuksia,
menetettyjä toiveita
epätoivoon tuomittua rakkautta