Kirjoittaja Aihe: Erottamattomat | Pansy/Draco, K11  (Luettu 2550 kertaa)

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 144
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Erottamattomat | Pansy/Draco, K11
« : 29.10.2012 11:02:03 »
Title: Erottamattomat
Author: FractaAnima
Genre: drama, angst
Rating: K11 (ikärajassa saa kuvata raskasta tai jatkuvaa alkoholinkäyttöä)
Pairing: Pansy Parkinson/Draco Malfoy
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa hahmot, Kaija Koo biisin ja minä omistan mielikuvitukseni. En saa tästä minkäänlaista hyvitystä.

Ficlet

Haasteisiin:
Yhtyeen tuotanto-haaste: Kaija Koo - Erottamattomat
Ficlet300 sanalla 169. Juoma
Osastohaaste vol. II: Laituri 9¾

A/N: Muutamia vuosia sodan jälkeen.



Erottamattomat

Salainen kohtaamispaikka oli erään puiston aidan takana, keskellä lehtipuumetsää. Niitty, jonka vain harvat tiesivät. Noihin harvoihin kuului muun muassa Pansy Parkinson, joka nojasi maastonvihreään reppuunsa. Hän haravoi kosteaa kellanruskeaa nurmea sormillaan. Housut olivat istumisesta märät, mutta siitä hän ei välittänyt. Se mistä hän välitti, istui häntä vastapäätä. Draco Malfoy, ei suinkaan Malfoyn loistossaan vaan tukka sekaisin, silmät punehtuneina ja kädessään jo illan kolmas viinipullo. Ei sillä, että Pansy itsekkään olisi sen paremmalta näyttänyt.

”Minä sitten rakastan näitä hetkiä”, Pansy sopersi. Viini oli turruttanut jo kitalaen ja osan kielestä. Draco hymyili hänelle toispuoleisesti.
”Minua sinä rakastat. Saat olla kiitollinen, että tarvitsen pakomatkoja arjesta”
”Miksi sinä nait sen hupakon? Minun kanssani arkesi olisi ollut juhlaa”, Pansy nauroi. Nämä keskustelut olivat hyödyttömiä, ei suinkaan kertakäyttöisiä, mutta kuluneita urissaan.

”Älä puhu vaimostani noin, Pansy”, Draco nosti viinipulloa varoittavin elkein, mutta jano oli liian suuri. Ennen kuin ele olisi ehditty huomata, pullon suu kohtasi jo Dracon halkeilleet huulet.

Siinä he istuivat, joivat, tappoivat aikaa ja pakoilivat arkea. Kumpikin omasta syystään. Ulkopuolisen silmin he olivat yhdessä, pummi ja pummitar, mutta sehän ei ollut totuus. Draco oli naimisissa ja vaimo-raukka odotti yksin kotona, odotti lasta, odotti miestään. Pansyn oikea todellisuus oli täällä. Kaikki mitä hänellä oli muualla oli vaihtoehtoista todellisuutta, oikeaa harhaa. Mutta ei hän näiltä hetkiltä romantiikkaa odottanut, vaikkakin toivoi. Pääasia oli olla selviämättä, päivä kerrallaan.

Oli liian hankalaa päästä irti, oli liian hankalaa olla ilman rakkautta, joka kyti sydämessä, joka istui vastapäätä ja joi hänen tuomaansa viiniä. Ehkä joku väittäisi hänen taivaanrantaa maalaavan, turhaa avaavan haavojaan, mutta se muistutti kipeydellään Pansylle olemassa oloa, elämän tarkoitusta kai.

”Olemmekohan me vielä kymmenien vuosien päästäkin täällä?”
”Siihen mennessä tämä niitty kasvaa umpeen, emmekä pääse poiskaan”, Draco nauroi eikä saanut itsekkään lauseestaan mitään tolkkua.
”Erottamattomat”, sanottiin koulussa. Kaikki olivat olleet varmoja siitä, että Pansystä tulisi Malfoy, niin hän itsekin. Draco ojensi pullon ystävälleen, joka hukutti ajatuksiaan punaisen viinin tulvaan.

He lähtivät etsimään onneaan
ja löysivät tavallaan.
Erottamattomat, sitä he ovat.
Onnelliset, onnettomat.
He taivaanrantaa maalaavat.


”Alkaa olla aika pimeää”, Draco tokaisi. Niin hän tokaisi aina, kun aika oli loppumassa. Pansy huokaisi pulloon. Hänen repussaan odotti vielä kaksi pulloa, hän varautui aina pidempään aikaan, mutta Draco lähti aina ennen filmin katkeamista. Vaikka hän pakoilisi kuinka, pettää hän ei aikonut, sen tiesi Pansykin.
”Niin alkaa, viiniä olisi vielä”, Pansy töytäisi reppuaan, joka kilahti ilmoitusluontoisesti. Draco katsoi häntä tietävästi silmiin. Sen verran mitä harottavalta katseeltaan kykeni.
”Säästetään ensiviikkoon”
”Niin kai sitten”, Pansy otti kulauksen illan viimeisestä pullosta ja antoi lopun elämänsä rakkaudelle.

Heidän huulensa toisiinsa yhtyy,
mutta ei ihan suoraan.
Kun pullonsuuta suutelemaan ryhtyy,
voi maistaa toisen siitä vuorollaan.


Draco joi, laski pullon maahan, kääntyi kannoillaan ja katosi. Pansy katsoi kohtaa, jossa mies oli istunut. Laonneet ruohonkorret kertoivat kaiken olleen totta, jälleen kerran. Oli aika avata neljäs pullo ja jäädä odottamaan seuraavaa viikkoa, joka tuli varmasti. Niin oli luvattu, niin oli kivuliain viilloin luvattu – Pansyn katkerassa sydämessä.

Ja rakkauden valtakunta
on pitkän siivun mittainen.
Se voi olla painajaisunta,
mutta yhdessä he katsovat sen.
Alusta lopputeksteihin, the end.

« Viimeksi muokattu: 28.05.2015 09:20:57 kirjoittanut Vanilje »
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

Lyygia

  • scorching hot mess
  • ***
  • Viestejä: 688
Vs: Erottamattomat | Pansy/Draco, K13
« Vastaus #1 : 06.12.2012 19:27:20 »
Kovin mukava teksti. Vai voiko niin sanoa, kun haikeus ja angstaus olivat tässä niin suuressa osassa. Pansy/Draco on minulle myös hieman vieras paritus ficeissä, joten uusi lukukokemus tämäkin.

Olit kuvannut Pansyn kovin ihanasti tässä, vähemmän saamattomaksi kuin kirjoissa. Pystyn hyvin kuvittelemaan Dracon pakenevan elämäänsä juomalla viiniä niityllä Pansyn kanssa viikoittain. Myöskin sanavalintasi olivat ihania, varsinkin mutta Draco lähti aina ennen filmin katkeamista.  Draco oli hieman ylimielinen Pansya kohtaan, mikä teki hänestä oikein dracomaisen.

Lainaus
joi hänen tuomaa viiniä. Ehkä joku väittäisi hänen taivaanrantaa maalaavan
Tässä varmaan toimisivat paremmin hänen tuomaansa ja maalaavan taivaanrantaa.

Jälleen kerran olen iloinen saadessani olla ensimmäinen kommentoija ja pahoillani surkean lyhyestä kommentista.



ava Sokerisiiveltä
banneri Ingridiltä

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Erottamattomat | Pansy/Draco, K11
« Vastaus #2 : 20.10.2015 17:43:23 »
Kommenttikampanjasta päivää! Ensinnäkin nappasin tämän sun listauksesta niinkin oudosta syystä, että yleensä en tykkää Pansystä, enkä itseasiassa edes usein törmää tähän paritukseen. Yleensä nimittäin Pansy on ficeissä vaan se mustasukkanen ja ärsyttävä hahmo, joka roikkuu Dracon käsipuolessa. Sillä tavalla Pansy on oikeastaan Pottereissakin kuvattu. Tässä ficissä tykkäsin kuitenkin siitä, että vaikka Pansy pitääkin Dracosta enemmän kuin Draco Pansystä, Draco kuitenkin ajattelee Pansya ystävänä.

Eli toimihan tämä paritus tässä sun ficissä, vaikka kyse olikin ilmeisesti yksipuolisesta tunteilusta Pansyn suunnalta. Sääli nousi kyllä Pansyn puolesta, kun tämä ei ole saanut elämäänsä kuntoon, vaikka eipä ilmeisesti Dracokaan ihan täysin, jos mielummin viettää aikaa ryypäten niityllä toisen naisen kanssa. Ehkä sota painaa vielä Dracon mieltä tai ehkä tämä vain tuntui joutuvansa aikuistumaan liian nopeasti. Jotenkin sain sen kuvan, että kenties Astorian(? oletan että tässä vaimosta puhuttaessa tarkoitetaan Astoriaa) raskaus oli syypää naimisiinmenoon, kun Draco ei hirveän onnelliselta vaikuta.

Lainaus
Draco oli naimisissa ja vaimo-raukka odotti yksin kotona, odotti lasta, odotti miestään.
Tykkäsin tästä lauseesta, tuo odotti lasta, odotti miestään varsinkin oli nerokas sanavalintayhdistelmä.

Yleensä vierastan sellasia ficcejä, jossa on mukana laulun sanoja, mutta tässä olit kyllä hyvin saanut tarinan rakennettua laulun ympärille. Tykkäsin paljon kuvailusta ja kielenkäytössä esimerkiksi just tossa alussa.

Kiitos tästä, tykkäsin :)

Never underestimate the power of fanfiction

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 144
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Erottamattomat | Pansy/Draco, K11
« Vastaus #3 : 21.10.2015 13:10:22 »
Kristen Kiitos paljon kommentistasi, eikä siinä ei ollut yhtään mitään vikaa. Kommentti on aina ilahduttava asia. :)
Crysted Jopas jotakin, olin jo melkein unohtanut tämän ficin olemassaolon, kunnes päätit kommentoida sitä. Kiitos siis ja mukava kuulla, että paritus toimii tässä kohtaa. Muistelisin kyllä tarkoittaneeni juuri Astoriaa Dracon vaimoksi tässä ficissä, etenkin kun sitä ei ole erikseen selitetty kenestä on kyse. Silloin yleensä menen canonin mukaan. :)
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.