Kirjoittaja Aihe: Elämäni Vapaudessa || Fenrir/SeverusSnape, K-11  (Luettu 1659 kertaa)

SeverusSnape

  • ***
  • Viestejä: 52
  • Suuri on kaipaus ikuinen
Ficin nimi: Elämäni Vapaudessa
Kirjoittaja: SeverusSnape
Beta: Ayanna
Genre: AU, Het
Ikäraja: K-11
Paritus: Fenrir Harmaaselkä/minä (eli SeverusSnape)
Summary: Mitä olisi elämä Fenrir Harmaaselän laumassa toisen velhosodan aikana, tämän Alfanarttuna?
Varoitukset: Myöhemmin tulee olemaan mm. väkivalta ja seksi alaikäisen kanssa.

A/N: Oli nyt vain pakko saada tällänenkin aikaan. Summary tuossa nyt on mitä on, sille ei voi mitään. Ficci kuitenki perustuu toiseen velhosotaan, huomaatte myöhemmin missä mennään, kunhan saa kirjotettua :) ja ficci osallistuu En minä mutta kun ne muut. Ja minäkin. Eli parita itsesi fiktiiviselle hahmolle -haasteeseen.


                 
                                                                 Prologi

``Metsä. Hengitä sen kaunista tuoksua ja anna sen viedä sinut pois kahleistasi- kahleista jotka pitävät sinut kiinni surkeassa elämässäsi, jota et osaa hallita.´´

***
Tahtoisin päästä vapauteen. Vapaa olemaan niin kuin haluan. Vapaa liikkumaan ja vapaa olemaan minä.

***
``Kaunis, niin kaunis. Tuoksusi huumaava, tahdon sinut omakseni ja omakseni sinut saan. Täysikuun aikaan teen sinusta omani, tuleva alfanarttuni.´´

***
Mmh? Mikä tämä haju on? Haistan vain verta, voisiko se olla..? Ei, hän on varmasti unohtanut minut. Lupaukset, turhia, tuottavat vain pettymyksen. Tuskinpa Fenrir Harmaaselkä koskaan on sanojaan pitänyt. ''Täysikuun aikaan teen sinusta omani''. Menneet on jätettävä taakse, kauanko siitäkin on, kaksi vuotta ainakin kun olin vielä 14-vuotias.

***
Ihminen. Niin varomaton tähän aikaan. Susi ei välitä, suden mieli on nyt vallassa. Valmis raatelemaan tytön kappaleiksi. Tai ei, hän on erilainen, susi voi vain tunnistaa oman kumppaninsa. Oma narttuni, niin valmis. Valmis tulevaan.
Näen vain mitä susi näkee. Ole valmis narttuni.
Ei pelkoa, kun hyppään päällesi. Ei huutamista tai rimpuilua kun upotan terävät hampaani kaulaasi, pelkkä hiljainen ähkäisy.

***
Voiko tämä olla totta? Hän katosi yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin. Pelastukseni tästä maailmasta, pois kahleista. Tämä on se mitä olen aina janonnut, vapautta Alfani rinnalla.
« Viimeksi muokattu: 28.05.2015 09:10:58 kirjoittanut Vanilje »
Unholaan jää surut ja murheet,
kunnes kuulen ulvonnan niin läheisen ja tutun vain. Kaipaus on niin suuri, suuri menetys ja tunteiden virta.

Ulvonta läheinen, sua täysikuu vie kauemmas ja kauemmas, sua menettää taas tahdo en.

Sä luotani juokset pois, kunnes jäljelle jää vain tuska ja murheen kyyneleet, mut' unhoittaa sua saa mä en.

Vloom

  • Vieras
Vs: Elämäni Vapaudessa || Fenrir/SeverusSnape, K-13
« Vastaus #1 : 09.11.2012 21:34:03 »
Oih, kun kaunista tekstiä. :) Kehuin tätä sulle jo chatissa hirveesti, mutta kehutaanpa vielä täällä. Sun kirjotustyyli ja nää sun kuvailut on tosi kauniita. Ite oon huomannu, että kun kirjottaa rauhassa ja ilman mitään kiirettä, niin sillon tulee itsellekin sama tulos.... Toivon mukaan. :D Vaikuttaa kiinnostavalta ficiltä, varsinkin tällaiselle henkilölle kuin minä, joka tykkää hirmusti ihmissusista. Toivottavasti saat jatkoa pian aikaiseksi.

~Vloom