Kirjoittaja Aihe: BBC!Sherlock: Murunen (Sherlock/John, S)  (Luettu 4276 kertaa)

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 646
BBC!Sherlock: Murunen (Sherlock/John, S)
« : 08.10.2012 19:03:20 »
Seitsemän askelta, ja John laskee höyryävän teekupin ristikon viereen.


Fandom: BBC!Sherlock
Nimi: Murunen
Esilukija: jossujb
Päähenkilöt: Sherlock/John
Lajityyppi: yleisdraama
Sanamäärä: tasan 200
Ikärajasuositus: S (sallittu kaikille)


Öööh. Mä en ole katsonut yhtäkään jaksoa BBC!Sherlockia enkä tiedä hahmoista oikeastaan mitään, no toki vanhoja sherlockeja tuli joskus vuooosia sitten katsottua, joten hahmojen peruspiirteet ehkä on mielessä. Mutta. Ihanainen Jossu auttoi kovasti ja vahvisti, että mielikuvani Sherlockista (kuten Severus mutta piripäissään) sekä Johnista (optimistinen Remus) ovat suunnilleen oikeita. Löysin googlettamalla kuvan Bakerstreetin nojatuolista plus Jossu ystävällisesti vinkkasi muutaman maneerin ja/tai tiedonmurusen <3

Tämä tuplaraapale on spesiaalipäivän kunniaksi raapustettu avaus fandomiin, joka mun pitäis oikeesti jo tuntea, mutta siihen perehtyminen (=katsominen) jää vielä parin viikon päähän. Voin sitten joskus myöhemmin naureskella, miten naiivi olen ollut tämän raapustuksen kanssa ;)

Eli voi sanoa kovasti puolesta ja vastaan, miten onnistuin näin noviisina ja mistään tietämättömänä pääsemään sisään hahmoihin ja sellaista. Kiitos!


Hox! En omista Sherlock Holmes -fandomia enkä sen hahmoja. Kunnia lankeaa niin Sir Arthur Conan Doylelle kuin Steven Moffatille & Mark Gatissille. En tahdo ficilläni tuottaa mielipahaa tai harmia kenellekään enkä tienaa tällä puupennin palastakaan.




Murunen




Sherlock istuu upottavassa nojatuolissa polvet tiukasti rintaa vasten. Liimaa laastaria käsivarteen. Se on jo toinen eikä kolmatta voi; ei vaikka veri huutaa ja haluaa ja päässä pyörii kaikki, mutta ei se oikea. Kymmenen kirjainta ja neljäs o. John tietää, varmasti tietää, ja näppäimistö lakkaa laulamasta. Sherlock miltei aavistaa Johnin viheltelevän.

John nousee ylös ja kävelee kolme ja puoli askelta keittiöön, viisi jääkaapille. Vinyyli hiostaa Sherlockin jalkapohjia, mutta hän ei liikahda. Tiimalasi (9 kirjainta), Shepherd (8 kirjainta), Clagan (6 kirjainta). Ristikko pilkkaa Sherlockia, ja hän tuijottaa sitä, yrittää sytyttää sen palamaan telepatialla.

Seitsemän askelta, ja John laskee höyryävän teekupin ristikon viereen. Ei maitoa. Ei sitruunaa. Toivottavasti ei sokeria. Istuu käsinojalle. Sherlock haistaa alkoholin kädestä, joka pitelee samean nesteen täyttämää kuppia sekä siitä toisesta, joka on neljännestuuman päässä hänen reidestään. Hänen jalkaansa kutittaa.

"Hmm."

Sherlock sulkee silmänsä.

"Horologium. Heilurikellon tähdistö."

Kymmenen kirjainta, neljäs o.

Sherlock nappaa kiinni Johnin niskasta ja vetää tämän suudelmaan. John maistuu maalliselle, kanelikeksille ja hänen hengityksensä tuprahtaa yllättyneenä vasten Sherlockin poskea. Suudelma on ohi ennen kuin Johnin kuppia pitelevä käsi alkaa täristä liikaa, ja Sherlock kirjoittaa puuttuvan sanan ristikkoon. Hän nousee ylös.

"Oliko niitä keksejä vielä?"

John vakauttaa kuppinsa toisellakin kädellään, on varmasti jo unohtanut ristikon. Sherlock virnistää.


« Viimeksi muokattu: 05.11.2014 11:47:24 kirjoittanut Beelsebutt »
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Sisilja

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 107
Vs: BBC!Sherlock: Murunen (K-7) Sherlock/John, yleisdraamaa
« Vastaus #1 : 08.10.2012 19:59:27 »
Okei. Okei. Okei, hengitä tyttö hengitä. Pääsit yllättämään todella, täydellisesti. Sherlockia, Johnlockia, sinulta. Mihin pilvilinnaan putosin huomaamattani? Pitäisikö sitä kokeilla nipistää itseään? En tohdi. Nautin ensin niin paljon kuin vain voin! Ei minulta taida löytyä oikeita sanoja kuvaamaan mitä ajattelen ja tunnen juuri nyt, mutta minä yritän kovasti ja toivon että se riittää. <3

Sanottakoon nyt heti alkuun, että tämä on mielettömän onnistunut. Toki sanoit jossun auttaneen, mutta siltikin, kaikesta maailman avusta huolimatta on liian helppoa epäonnistua kohtuullisen tuntemattomasta fandomista kirjoittaessa. Vau, olen ihailusta ymmyrkäisenä. Piripäinen Severus ja optimistinen Remus, ai että, ehkä Sherlock ja John ovat sitten jonkinlaisia vähän vinksahtaneita inkarnaatiota? Haha, ihana ajatus, aivan ihana.

Olin tämän tekstin puolella heti ensimmäisestä lauseesta lähtien. Sherlock istuu upottavassa nojatuolissa polvet tiukasti rintaa vasten. Oletko katsonut paljonkin kuvia sarjasta? Vai onko kyse jossun vinkistä vai jopa omasta oivalluksesta? Oli alkuperä mikä tahansa, tuo on niin uskottava aloitus, niin Sherlockia, että oli pakko vetää henkeä ja lukea se pariin kertaan ennen kuin pystyin siirtymään eteenpäin. Sitten tulevatkin laastarit, kaksi vaan ei kolme, koska kolme on liikaa. Ja John joka tietää jotain mitä Sherlock ei, ja  Sherlockin ärsytys puskee läpi rivien välistä, jopa ihan itse tekstistäkin, kuten telepatiasta joka ei kuitenkaan sytytä ristikkoa tuleen. Ooh, pystyn niin kuvittelemaan sen intensiivisen katseen.

Parasta tässä tekstissä on kuitenkin ah-aina-niin-tyyni John, joka käy kaikessa rauhassa keittiössä, tuo teetä (tämä on hienoa, koska minulle tee on Sherlockissa ihan must, mutta vähän naputan maidottomuudesta, koska minun käsitykseni mukaan britit juovat teensä lähes poikkeuksetta maidolla. Korjaa jos olen väärässä. Sherlock-faktaa minulla ei tästä ole, paitsi fanonfakta, jonka mukaan Sherlockilta ja Johnilta maito on jatkuvasti loppu) ja ratkaisee ristikon puuttuvan sanan yhdessä lyhyessä hetkessä, koska hän, toisin kuin Sherlock, ei ole deletoinut tietojaan tähtitieteestä. Ah, oivaltavaa!

Sanoinko että John on parasta? Perun oitis puheeni! Parasta on Sherlock joka nappaa kiinni Johnin niskasta ja vetää tämän suudelmaan. Impulsiivista ja arvaamatonta ja uskottavaa ja jotain, joka vetää minut ihan veteläksi. Tsiisas, kuinka suloista! Samoin kuin Johnin käsi joka alkaa täristä! <3 Aaaa, ja tuo loppu joka paljastaa Sherlockin motiivin! Kieroa harhauttaa John-parka, jotta tämä unohtaisi ristikon ja sen ettei Sherlock tiennyt oikeaa vastausta. Sekin on niin iiceetä että. Sherlock ei ehkä ihan virnistäisi, lähinnä näyttäisi vaivihkaisen omahyväiseltä, mutta se nyt on ehkä vähän headcanonista riippuvainen ja makuasia, joten. Jos ja KUN tutustut sarjaan syvemmin, saat tulla kiistelemään asiasta kanssani!

Kaunein virke koko ficissä on ehdottomasti tämä:
Lainaus
John maistuu maalliselle, kanelikeksille ja hänen hengityksensä tuprahtaa yllättyneenä vasten Sherlockin poskea.
Hengitys joka tuprahtaa, se kuulostaa tavattoman herkältä. Rakastan sen piloille. Rakastan tämän koko tekstin, nimestä lähtien. Se on suloisinta. Hitto vie, haluaisin sanoa vielä vaikka mitä, mutta en saa itsestäni enempää irti. Tekee mieli vain nauraa kihertää ja täristä ja tanssia... ai niin, tämän jo tiedätkin. Olen mielettömän onnellinen, että kirjoitit tämän, tämä on u-p-e-a. Kiitos että sain lukea tämän tänä suurena spesiaalipäivänä, kiitos. Murunen <3
Kirjoittamisen riemusta

Avasta kiitos aijulle!

Riika

  • ***
  • Viestejä: 171
  • leipää ja sirkushuveja
Vs: BBC!Sherlock: Murunen (K-7) Sherlock/John, yleisdraamaa
« Vastaus #2 : 10.10.2012 22:04:10 »
( Miks ihmiset kirjottaa näi sulosii ja hienoi Sherlock-ficcejä D: )

Lainaus
mielikuvani Sherlockista (kuten Severus mutta piripäissään) sekä Johnista (optimistinen Remus)
Haha pakko sanoo tähän aluks että ei vitsi mitkä vertaukset :----D Saattaisin jopa olla samaa mieltä, jos osaisin yhdistää nää fandomit mitenkää.

Ja sit se et mitä mitä, et oo nähny sarjaa ja silti kirjotit tälläsen! Miten. Sit kun näät sarjan, ei kyl todellakaan tarvi naureskella tän naiviiudelle, koska tää on just hieno. Hahmot on tosi uskottavia ja itsejään.

Rakastan kaikkee tässä ficissä, en ees huijaa. Sherlockia nojatuolissaan liimaamassa laastareita ja ratkomassa ristikkoo, jonka haluu polttaa telepaattisesti. Johnii joka keittää teetä (alkoholilla?) ja tulee ja ratkasee ristikon Sherlockin puolesta. Ja oot ensimmäinen joka ei saa mua kavahtamaan suudelmaa Johnlock -ficissä yhtään, koska toi tilanne on nii spontaani! Ja muutenki vaa Sherlockin yritys harhauttaa Johnia :--D Ok ei ehkä vaan, mutta osittain ainaki. Sitä paitsi John maistuu maalliselle! Onko edes täydellinen kuvaus, tosi jännä ja ihana. Loputkin kyseisestä lauseesta on erittäin kiva.

Sit tykkään siitäkin, miten tää on kirjoitettu. Jotenkin niin tarkasti. Tässä on mukava tunnelma. Okei, en osaa selittää, mutta kuitenkin!
Lainaus
Se on jo toinen eikä kolmatta voi; ei vaikka veri huutaa ja haluaa ja päässä pyörii kaikki, mutta ei se oikea.
Tää on kiva lause.

Vähän lyhkäseksi jäi, mutta siinäpä edes jonkinlaista kommenttia!
the universe is big. it's vast and complicated and ridiculous, and sometimes,
very rarely, impossible things just happen and we call them miracles.

Funtion

  • Vieras
Vs: BBC!Sherlock: Murunen (K-7) Sherlock/John, yleisdraamaa
« Vastaus #3 : 11.10.2012 12:23:41 »
Noh, hahmoista nyt on paha sanoa mitään, siis siitä onko ne tyypillisiä vain ei, kun pätkä on niin lyhyt, mutten nää ainuttakaan syytä miksei näin vois tapahtua (…siis jos Johnlock ois ihan 100 % canonia apua apua nyt saan päälleni shippaajien vihat). Eli siis, en puutu näin lyhyessä pätkässä hahmoihin muuta kuin toteamalla, että bravo! Aika nappisuoritus sellaselta, joka ei tiedä tätä fandomia! : )

Lainaus
Parasta tässä tekstissä on kuitenkin ah-aina-niin-tyyni John, joka käy kaikessa rauhassa keittiössä, tuo teetä (tämä on hienoa, koska minulle tee on Sherlockissa ihan must, mutta vähän naputan maidottomuudesta, koska minun käsitykseni mukaan britit juovat teensä lähes poikkeuksetta maidolla. Korjaa jos olen väärässä.
Tästäpä minäkin olisin sanonut, mut tietty ihmiset on erilaisia. Ehkä tää nyt oli poikkeustapaus. Sen verran sarjassa on juomia näkynyt, että Sherlock juo kahvinsa mustana sokerilla ja teensä maidolla ilman sokeria, sitten taas John… Johnin juomista ei ookaan kerrottu. Tai siis, hetkonen, eikö se Baskervillen koirassa ollut käyttämättä sokeria teessään? Taisipa näin olla. Mutta maidosta ei oo puhuttu… niin ja siis, täähän on ihan törkeen oleellista tietoa, et miten nää hahmot juo kahvinsa ja teensä! Dammit, jos kolmannella kaudella ei selviä käyttääkö John teessään maitoa niin… Moffaaaaat!!!
(Niin että voihan periaatteessa Sherlock yksinään juoda sen maidon aina loppuun… hmm.)

Mä pidin siitä, miten tää tosiaankin oli ihanan tarkka! : ) Sä et kertonut vähän sinnepäin, vaan just niin kuin asiat on. Kolme ja puoli askelta, kaksi laastaria yms. Kun mä ekalla kerralla luin tän, tää tuntu hirveen abstraktilta enkä saanut tästä lainkaan otetta. Mut nyt kun oon lukenut tän ainakin viis kertaa ja vilkaissut aiemmat kommentit, alan hahmottaa tän. Ehkä tää ois jotenkin voinut olla selkeämpi (tai sitten vika on lukijassa) mutta toimi tää näinkin! Hieno, pikkuruinen kuvaus arjen keskeltä. Tykkäsin tästä! : )

Ja toivon mukaan tosiaan tutustut tähän fandomiin… oisko ees parasta saada sut ficcaan tätä! : D Katso tää sarja. Edes Andrew Scottin takia, hitto vie.

Kiitos! <3

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 646
Vs: BBC!Sherlock: Murunen (K-7) Sherlock/John, yleisdraamaa
« Vastaus #4 : 12.10.2012 11:05:48 »
Susimus, :D Haluatko happipullon? Ja joo, yllätys oli päivän sana kieltämättä :P Spesiaalipäivä pääsi totaalisesti unohtumaan, kuten jo kävi ilmikin, mut pienellä puristuksella (ja jossun tökkimisellä) sain sit kuitenkin jotain aikaiseksi \o/ Joo, mä kuulin maidosta kans, mutta mun käsitys oli tosiaan se, että John on se joka juo maidolla, ei Sherlock. Mut väliäkö hällä :P Ja joo, virnistys. Mutta hei, se tapahtuu silloin kun John ei katso sitä, niin kai se on silloin sallittua? Onhan? No joo, vois se olla miedompikin. Osaanpahan sit ens kerralla ;)

Riika, (koska ne on ihan söpöjä keskenään? :D) hienoa että vertaukset osuu myös fandomin tuntevalle lukijalle! Mun on oudoissa fandomeissa ja oudoissa hahmoissa yleensä kierrätettävä hahmot jotenkin pottereiden kautta. Potterit on kuitenkin ollut elämässä jo kahdeksan vuotta, joten useiden hahmojen sielunelämät on jo jonnin verran tuttuja. Huu, ei sentään teetä alkoholilla, mut alkoholipitoisella käsidesillä desinfioiduilla käsillä toki! Tästä lisää alempana. Tarkasti tää on kirjoitettu siksi, kuten myös aika lyhkäisillä lauseilla, koska mun mielestä Sherlock on aika OCD-tapaus ja sellainen välkkyvä ruutu, josta jotkut saa migreenikohtauksen. Levoton. Ei pysähdy koskaan. Kuten sanottua, aivan kuin Severus piripäissään :P Ja hei, kommentin pituudella ei ole merkitystä, tykkään niistä ihan kaikenlaisista <3

fierté, haha, kaikkihan voi olla 100 % canonia, koska aina on kohtauksia jaksojen ulkopuolella ja KAIKEN voi perustella. Ihan kaiken. Mut joo, hienoa että tuntui kuuluvan fandomiin :) Britit juovat osan teestään maidolla, osan sitruunalla. Riippuen teemerkistä :) Mut joo, Susimukselle jotain jo tästä sanoin ja alempana tulee lisää, joten tässä meni asiat näin. Kunhan oon katsonut jaksot niin päätän, kumpi teistä oli oikeassa maitoteen suhteen (jos kumpikaan) ja muokkaan tarvittaessa omaa head-canoniani :P Ja enhän mä kertonut, se oli Sherlock joka puhui! Tietysti se on silloin tarkkaa, luonnollisestikin x) Selkeys ei oo aina mun heiniä, tässä ilmeisesti vähemmän kuin tavallisesti. Mutta joo, tän oli tarkoituskin olla vähän poukkoileva ja hektinen, koska mä miellän Sherlockin sellaiseksi x) Andrew Scott? Moriarty? Hehe, joo. Mä tosin luulen, että katson ihan vaan Martin Freemanin takia ;) mut ehkä vähän Andrewnkin, joo, sovitaan niin :P Hei, se se se mikäseoli, Mycroft oli kans söppeli! :D



Jos nyt listataan jossun vinkit, ettei tuu liikaa kunniaa mulle ;) niin tähtitiede ilmoitettiin aiheeksi, josta Sherlock ei tiedä mitään ja taas John tietää paljon. Piipun polttelun (vanha Sherlock-sarja) tilalle jossu ilmoitti nikotiinilaastarien liimailun (tässä yhteydessä kävi ilmi myös kolmen piipun ongelma, johon hentoisesti tässäkin tuplaraapiksessa viitataan ;)) ja pohtimismaneeriksi jalat rintaa vasten istuma-asennon. Jossu siunasi myös askelten määrän kertomalla, että Sherlockin asunto on pienehkö. Teen laadusta oltiin montaa mieltä mut lopulta se nyt muotoutui niin, että Sherlock ei pidä sokerista. Lynkatkaa minut jos haluatte, tätä en suoraan jossulta saanut. Sit kun kysyin, että miltä John haisee, sain vastauksen että varmaan käsidesiltä (siksi siis alkoholi haisee, käsidesihän on 70–80 % b-viinaa). Maistumiseen jossu ei ottanut kantaa, mutta kertoi, että joskus on nähty keksejä, joten siitä johdin. Ja joo, jossu kertoi myös Sherlockin pitävän ristikoita turhina, mutta tässä se nyt vaan oli niin tylsistynyt keissien välissä että teki kuitenkin. Eikä osannut :P Että semmosta! Miltei joka toinen sana saattoi olla mun, mutta kaikki ne tärkeet tais kuitenkin tulla jossulta <3


Kiitos kaikille kommenteista, vieläkin saa sanoa, jos ficistä löytää jotain sanottavaa <3


Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Kuurankukka

  • Onnenhileet
  • ***
  • Viestejä: 864
  • T'hy'la
Vs: BBC!Sherlock: Murunen (K-7) Sherlock/John, yleisdraamaa
« Vastaus #5 : 12.10.2012 22:23:57 »
Minä löydän tästä jotain sanottavaa, ihan nyt siihen kommenttiinkin asti! Tosin pelkkää hyvää vain, mutta ;D Tosiaan, kehuin tätä jo pian julkaisun jälkeen, ja voisin vaikka näin loman kunniaksi aloittaa kommenttien kirjoittamisen tästä. Niin. Tykkäsin tästä ficistä mielettömästi jo silloin kun luin ekan kerran, ja tykkään vieläkin, jos mahdollista, vielä enemmän. Hih, kiljuin melkein riemusta kun huomasin sun kirjottaneen Sherlock ficin, oli kyllä mielettömän kiva yllätys <3

Olen samaa mieltä muiden kanssa suunnilleen kaikesta, hah. Onnistuit tosiaan kirjoittamaan Johnin ja Sherlockin pienestä hetkestä oikein hyvin: tekstistä ei huomaa ollenkaan, ettet ole (vielä) katsonut yhtäkään jaksoa koko sarjasta. John oli tuollainen mukavan rauhallinen teetä tuova apuri, Sherlock ristikon ja tylsyyden kanssa painiskeleva nero. Tästä fandomistahan saa ficcejä suurinpiirtein laidasta laitaan, mutta tällaiseen pehmeään, hiukan vaaleanpunaiseen draamaan törmää ihan liian usein, olen taas sulanut pelkäksi lätäköksi lattialle. Jos Sherlock on hiukankaan romanttinen, niin se on juuri tuollainen. Eihän tätä voi kuin kehua...

Pakko vielä lainata tämä koko loppu tähän.
Lainaus
Sherlock nappaa kiinni Johnin niskasta ja vetää tämän suudelmaan. John maistuu maalliselle, kanelikeksille ja hänen hengityksensä tuprahtaa yllättyneenä vasten Sherlockin poskea. Suudelma on ohi ennen kuin Johnin kuppia pitelevä käsi alkaa täristä liikaa, ja Sherlock kirjoittaa puuttuvan sanan ristikkoon. Hän nousee ylös.

"Oliko niitä keksejä vielä?"

John vakauttaa kuppinsa toisellakin kädellään, on varmasti jo unohtanut ristikon. Sherlock virnistää.
Koska no oikeasti, suurinpiirtein rakastin tätä loppua. Suudelma on impulsiivinen, odottamaton ja melkein jopa hauska, en tiedä mikä siinä kohdassa oli: se oli ihan normaalisti kirjoitettu jne, mutta silti rupesi sukat pyörimään jaloissa. Ehkä se johtui tunnelmasta :D Tuo maalliselle oli ehkä hiukan hassu, voi olla etten tajunnut sitä aivan kokonaan. Tuprahduksesta tulee mieleen savu, mutta olihan sekin todella söpö mielikuva. Eikä tietenkään unohdeta kättä, joka alkaa pikkuhiljaa täristä suudelman takia, se oli jotenkin hellyyttävä yksityiskohta. Jaja sitten tuo ylös nouseminen ja keksirepliikki, jotenkin niin sherlockia nousta muina miehinä seisomaan kesken kaiken ja ruveta puhumaan kekseistä.

Niin ja olihan tuo otsikkokin oikein söpö :-* Kiitos kovasti murunen(!), tää piristää varmasti vielä monta sadeiltaa :) Niin ja hei "tervetuloa" uuden fandomin pariin <3

Einmal ist keinmal


Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 646
Vs: BBC!Sherlock: Murunen (K-7) Sherlock/John, yleisdraamaa
« Vastaus #6 : 17.11.2012 12:05:38 »
Aurinkokuningas, kiitos <3 oli kivaa korkata tää fandom. Tosin lyön vetoa, että nyt muutaman kovinkin samankaltaisen siirappisen Johnlockin jälkeen alat jo olla eri mieltä, right, right? ;)

Haha, sukkien pyöriminen johtunee siitä, että kyseessä on Cumberbatch Sherlock ja Cumberbatchin Sherlockin huulet, jotka suuteloivat! ;D Ei sillä että Freemanissa Johnissa mitään vikaa olisi ;D Haha muuten, toi käsi! Siis Johnin käsi! Koska kun tohon kirjoitin sen tärisemään niin en tiennyt vielä lainkaan mistään sotatraumoista tai hienoisista värinöistä vasemmassa kädessä x) En kyllä tiedä, miten se sopisi tähän canonfaktana, koska kaiketi äkillinen suudelma sai Johniinkin adrenaliiniryöpsäyksen, jonka pitäisi Mycroftin mukaan pikemminkin hillitä värinää. Mutta ehkä se täristys alkaa vasta sitten, kun järkytyksen tilalle tulee jotain muuta :P

Mukavata että tykkäsit ficistä ja kiitos miljooooonasti kommentista :-*

Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Angelina

  • Luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 6 756
Vs: BBC!Sherlock: Murunen (Sherlock/John, S)
« Vastaus #7 : 30.10.2022 18:05:45 »
Ohho, wau! Ei todellakaan uskoisi, että olet kirjoittanut tämän tietämättä fandomista sen enempää - tää oli mun mielestä oikein uskottavasti ja hienosti toteutettu, ja näin sekä Cumberbatchin että Freemanin elävästi mielessäni ;D

Komppaan Sisiljan vanhaa kommenttia - todellakin jo heti tuo alku oli niin osuva ja sherlockmainen, ettei tosikaan :3 Pidin myös tuosta, miten Sherlock aavisteli Johnin viheltelevän, koska hän tietää vastauksen ristikon sanaan, jota Sherlock itse ei millään keksi.

Lainaus
Sherlock nappaa kiinni Johnin niskasta ja vetää tämän suudelmaan. John maistuu maalliselle, kanelikeksille ja hänen hengityksensä tuprahtaa yllättyneenä vasten Sherlockin poskea.

Voe naaaww ja myös ovela Sherlock ;) Epäilemättä koko ristikko katosi Johnin mielestä samantien ♥


© Inkku ♥