Author: Sole
Fandom: Varjojen kaupungit
Genre: Fluffy
Rating: S
Pairing: Alec/Magnus
Disclaimer: Varjojen kaupungit kuuluu Cassie Clarelle
Summary: Alec nostaa katseensa Magnuksen silmiin, jotka katsovat häntä niin suurina, että ovat melkein pyöreät.Osallistuu Kuva, enemmän kuin tuhat sanaa -haasteeseen. Tämä on toinen puolikas niistä tuhannesta sanasta.
Kuva.
Värityskuva Brooklynin yössäKun Magnus tarttuu Alecia kädestä niin kuin on tehnyt monena muunakin iltana ennen sitä, Alec tuntee tutun lämmön leviävän sormiinsa ja tietää Magnuksen leikkivän kirkkaansinisillä kipinöillä. Kipinät tuntuvat kuin pieninä sähköiskuina hänen ihollaan, ja hän piilottaa hymynsä mustan takkinsa kauluksen alle. Heidän katseensa kohtaavat, ja Alecin silmät nauravat. Magnus hymähtää ja siirtää kauluksen sivuun hänen kasvoiltaan, ja hymyilee hänelle ilkikurisesti. Alec ottaa kätensä pois Magnuksen kädestä ja työntää sen takkinsa taskuun ja hänen hymystään tulee virnistys. Magnuksen kullanvihreät kissansilmät kiiluvat kaupungin valoissa ja siristyvät kapeiksi viiruiksi, ja Alec nauraa.
He molemmat hätkähtävät ääntä, ja Alec lakkaa nauramasta ymmärrettyään naurun kuuluvan hänen suustaan. Nauru vaimenee tuulenpuuskaan, joka riepottelee hänen takkinsa helmaa ja Magnuksen hiuksia, jotka kimmeltävät kuin pieni pala tähtitaivasta. Alec puree alahuultaan katsellen maailman sinimustaa ja valopilkullista kattoa ja ajattelee Magnuksen keränneen siltä jokaisen tähden ja kiinnittäneen ne hiuksiinsa. Ajastus on hänestä huvittava, ja häntä alkaa naurattaa. Hän puree huultaan entistä kovempaa ja miettii, miksi käyttäytyy niin kummallisesti. Miksi hän tahtoo hymyillä ja nauraa. Eihän hän koskaan hymyile tai naura.
Tuuli pelmuttaa Alecin hiuksia ja yötaivaanväriset suortuvat valahtavat hänen otsalleen. Hän pyyhkäisee ne pois silmiltään ja katsoo Magnusta, joka ei hymyile enää. Magnuksen kasvot kalpeat ja ilmeettömät, ja kaupungin valot värittävät niille himmeitä valojuovia. Magnus näyttää värityskuvalta. Yhtä aikaa värittömältä ja värilliseltä. Väritetyltä.
Alec nuolaisee huuliaan ja katsoo Magnuksen suuta, jota hän on niin usein suudellut kuvitelmissaan. Tai se on suudellut häntä.
Todellisuudessa Alec on vain pitänyt Magnusta kädestä ja antanut tämän painaa huulensa hänen poskelleen. Hän on kävellyt Magnuksen kanssa Brooklynin yössä ja katsellut, kuinka tämän lämmin hengitys huurustuu viileässä ilmassa. Hengittänyt huurua ja kuvitellut, miltä tuntuisi, jos Magnuksen kasvot olisivat niin lähellä hänen omiaan, että tämän hengitys hipaisisi hänen suupieltään. Ja joka yö hän on astunut lähemmäs Magnuksen pitkää ja hoikkaa vartaloa, lopulta niin lähelle, että Magnus on kietonut kätensä hänen ympärilleen ja vetänyt hänet syliinsä, ja hänen sydämensä on hakannut niin lujaa, että Magnuksenkin on täytynyt tuntea se hänen takkinsa kankaan läpi.
Alec nostaa katseensa Magnuksen silmiin, jotka katsovat häntä niin suurina, että ovat melkein pyöreät.
Alec ottaa kätensä pois takkinsa taskuista ja kietoo ne Magnuksen kaulaan. Magnuksen kasvot ovat niin lähellä hänen omiaan, että tämän hengitys on
kaikkialla. Alecia hymyilyttää, ja hän painaa huulensa Magnuksen huulille ja liikuttaa niitä niin kuin on nähnyt ihmisten liikuttavan huuliaan suudellessa. Magnuksen huulet ovat lämpimät ja liikkuvat hänen huultensa tahdissa. Magnuksen kädet löytävät hänen vyötärönsä ja vetävät häntä lähemmäs.
Alec pidättää hengitystään, ja suudelma on ohi nopeasti. Magnuksen kädet ovat kuitenkin yhä hänen vyötäisillään, ja tämä hymyilee, eikä heistä kumpikaan hätkähdä, kun Alec nauraa hiljaa Magnuksen korvaan.
