Nimi: Joululahja
Kirjoittaja: Enkeliprinsessa
Beta: H.P Luvcraft
Genre: fluffy, oneshot
Ikäraja: S
Paritus: Severus/Lily
Traileri: “Hyvää Joulua, Severus”, Lily tokaisi hymyillen ja nousi ylös maasta. “Älä istu täällä liian kauan.”
Severuksen huulet kaartuivat hymyyn ja hän kuiskasi tytölle, joka oli jo ottamassa askelia pois päin “Hyvää Joulua, Lily.” A/N: Tämä on joululahjani eräälle ihanalle ystävälleni Nenzielle.
Spoilaa Deathly Hallowsia parituksen osalta… Kiitokseni ihanalle betalleni H.P Luvcraftille, joka joutui melko kiireästi betaamaan tämän <3
Joululahja
“Hyvää Joulua, Severus”, Lily tokaisi päästessään ystävänsä luokse. Rohkelikkotyttö oli tiennyt tasan tarkkaan, mistä löytäisi Luihuispojan. Sillä tietyn puun juurella Severus Kalkaros istui aina lukemassa, eikä tämä ilta ollut poikkeus. Tosin, poika oli taikonut lumet puun juurelta pois ja istui nyt maassa, takkinsa päällä. Lily hymyili pojalle, ojentaen lahjaa. “Evans, ei sinun olisi tarvinnut”, Severus tokaisi, mutta tarttui lahjaan, laskien kirjansa maahan.
Tyttö istahti pojan vierelle, takin päälle ja katseli, kun toinen avasi lahjaa. “Mikset ole sen Potterin kanssa?”
Lily säpsähti Severuksen kysymystä ja vilkaisi poikaa ihmeissään. “Sinä olet ystäväni, ja vaikka seurustelen Jamesin kanssa, on minulla oikeus tavata sinuakin.”
“Ai. Onko se vain velvollisuutta vai tahdotko oikeasti olla tässä?”
“Severus! Tiedät kyllä vastauksen tuohon.”
“Niin kai sitten… Hei, mikä tämä on?”
Lily naurahti, kun Severus katsoi kysyvästi häntä ja ojensi lahjaa.
“Etkö näe? Se on ensimmäinen meistä otettu kuva. Muistatko tuon päivän? Olit niin ihana, kun autoit minua sen kamalan pojan kanssa…”
Severus punastui lievästi ja mutisi kiitoksensa, tunkien kuvan viimeisen vilkaisun jälkeen laukkuunsa. “Mutta oliko pakko antaa juuri tällainen kuva? Mitä jos Potterisi näkisi tämän?”
Lily kosketti hellästi toisen käsivartta ja totesi: “Mehän olemme lapsia, ja annan sinulle suukon poskelle. Mitä sitten vaikka James näkisikin sen? Jos hän tulee tuollaisesta mustasukkaiseksi, niin…”
Severus hymähti ja käänsi katseensa linnaa kohti.
Hän oli katkera siitä, että Lily seurusteli James Potterin kanssa, koska oli itse rakastunut tyttöön ja olisi tahtonut olla tämän poikaystävä. Mutta ei. Lily oli valinnut Jamesin ja Severus oli vain ystävä. Ja siihen poika oli mukisematta myöntynyt, vaikka sisäisesti vihasi Jamesia enemmän kuin koskaan ennen.
“Severus…”
“Niin”, poika sanoi ja käänsi hitaasti päänsä, yllättyen siitä, kuinka lähellä he toisiaan olivatkaan. Tytön kasvot olivat aivan hänen kasvojensa lähellä ja Severuksen teki mieli suudella Lilyä, muttei saanut rohkeutta siihen.
“Pidätkö lahjastani?”, Lily henkäisi ja Severus vain nyökkäsi. Kauan he olivat hiljaa, kunnes tyttö kuiskasi: “Tiedätkö, että tuolla on misteli? Oletko sinä laittanut sen sinne?”
Severus häkeltyi ja vilkaisi ylös ja näki, että heidän yläpuolellaan todella oli mistelinoksa, muttei todellakaan tiennyt miten se oli sinne joutunut.
Severus nielaisi kuuluvasti ja laski katseensa Lilyn silmiin. Nyt olisi hyvä toteuttaa se, mitä hän oli toivonut monen monituista vuotta jo. Ja Lily näytti erityisen kauniiltakin…
Poika päätti heittää kaiken itsehillintänsä, keräsi rohkeutensa ja uskaltautui suutelemaan tyttöä. Juuri, kun hän oli katkaisemassa suudelman lyhyeen, hän tunsi miten tyttö vastasi suudelmaan. Tuo suudelma kesti Severuksesta melko pitkään, mutta loppui kuitenkin lyhyeen, liian lyhyeen, sillä poika olisi halunnut sen jatkuvan ikuisesti.
“Hyvää Joulua, Severus”, Lily tokaisi hymyillen ja nousi ylös maasta. “Älä istu täällä liian kauan.”
Severuksen huulet kaartuivat hymyyn ja hän kuiskasi tytölle, joka oli jo ottamassa askelia poispäin: “Hyvää Joulua, Lily.”